Härskiä säästämistä 2

Pesula on osa Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaa. Koivukylässä sijaitsevan pesulan kanssa samoissa tiloissa on myös kuljetusalan työpaja. Pienimuotoista pesulatoimintaa on lisäksi Korsossa sijaitsevassa Valon työvalmennusyksikössä.

Tärkein syy pesulatoiminnalle on pitkäaikaistyöttömien vantaalaisten työllistäminen. Toinen tärkeä syy on kaupungin pesulakulujen vähentäminen.

Näin kertoo Vantaan Sanomat uudesta suurpesulasta, joka siis “työllistää pitkäaikaistyöttömiä”.

Ei työllistä sanan varsinaisessa merkityksessä. Jutussa sanotaan selvästi, että palkkaa saavia työntekijöitä on vain kolme vakituista ja yksi palkkatuettu. Työllisyyspalveluiden asiakkaiden tarkkaa määrää ei edes kerrota, mutta heitä sanotaan olevan kymmenkunta.

Juuri nämä kymmenkunta työllisyyspalvelun asiakasta tekevät työt, mutta he eivät saa siitä palkkaa. He ovat kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa. He saavat työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Palkkaa saavat vain heidän esimiehensä.

Koko pesulan perimmäinen tarkoitus on selvästi kaupungin menojen säästäminen, vaikka asia virallisesti käännetäänkin työttömien auttamiseksi takaisin työelämään. Puhtausalveluiden kustannukset ovat haastatellun esimiehen mukaan olleet muihin pääkaupunkiseudun kuntiin verrattuna suuret.

Eivät ole enää. Palkaton työntekijä saa Kelan työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Kaupunki säästää osuutensa työmarkkinatuesta ja saa lisäksi 10,09 euroa/palkaton työntekijä/päivä työllistämiskorvausta.

Kerroin tästä pesulasta viime marraskuussa, kun asia oli kaupunginhallituksen esityslistalla.

Asia tuntui silloin tulevan yllätyksenä kaupungin päättäjille, mutta kukaan ei puuttunut siihen. Suunnitelmat olivat edenneet liian pitkälle, koko asiaan perehtyminen olisi ollut liian vaikeaa ja ennen kaikkea kyse oli kuulemma työllistämisestä eli työttömien omasta edusta. Virallinen liturgia oli opittu hyvin.

Vantaan kaupunki rikkoo nyt lakia neljällä eri tavalla.

Kuntouttava työtoiminta on lain mukaan sosiaalipalvelua ja viimeisijainen toimenpide niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Työkykyistä ei saa sijoittaa kuntouttavaan työtoimintaan. Jos Vantaan toiminta nyt on lain mukaista, niin siinä tapauksessa vaativaa pesulatyötä tekevät työhön kykenemättömät henkilöt. Selittäkööt Vantaan päättäjät miten tämä on mahdollista.

Laki kieltäää kuntouttavan työtoiminnan käyttämisen säästötarkoituksessa. Kaupunki kertoo ihan avoimesti toiminnan tarkoituksena olevan säästöjen saamisen, joten lainvastaisuus on ihan itse todettu.

Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä ei lain mukaan saa korvata palkkatyönä tehtävää työtä. Mitä muuta säätötarkoituksessa tehtävä palkaton pesulatyö on kuin palkkatyön korvaamista?

Laki kieltää myös  kilpailun vääristämisen. Muilla pesuloilla ei ole enää mitään asiaa näille markkinoille, koska kukaan ei voi kilpailla sellaisen kanssa, joka käyttää palkatonta työvoimaa ja jolle jokainen palkaton työntekijä vieläpä tuo tullessaan 10,09 euroa päivässä rahaa valtiolta.

Onneksi olkoon, Vantaan kuntapäättäjät. Teitte eräänlaisen ennätyksen lain rikkomisessa ja vielä rehvastelette sillä julkisesti.

 

 

Kommentit (89)
  1. Voisi kuvitella, että maahanmuuttajat perustaisivat pesuloita. Monissa maissa he nimen omaan pyörittävät tällaista bisnestä. Ei vaan meillä, eivät ainakaan Vantaan ilmaistyöpesulan kilpailijana. Tai sitten maahanmuuttajat alkavat itse esimiehiksi (kapoiksi) perustamassaan yrityksessä ja ottavat työvoiman ilmaiseksi. Niin tai näin, aina väärinpäin.

    1. Stunned, tiedän yhden pesulapalveluyrittäjän joka on maahanmuuttaja. Lähiomaisten lakanapyykit pestään siellä. Heitä mahdollisesti on enemmänkin, ravintola-alalta löytyy jo enemmän.

      1. Orjatyöpajojen ilmaistyövoima taitaa meillä koitua pesulayrittäjälle kuolemaksi. Kumma kun hallitus tai kunnat tekevät kaikkensa, jotta ei syntyisi tervettä yritystoimintaa. Lyhytnäköistä ja älytöntä. Kuuden euron pitsat vai ilmaiset pyykit?

  2. Foliot hattuun jo kohdussa
    28.10.2015, 08:46

    Nyt ei kyllä tullut yhtään hyvä mieli heti aamusta. Mistähän saisi esim. Amnestyn tutkimaan näitä, että kuinka selvästi täytetään YK:n orjuusmääritelmä, joka taitaa olla että orjuutta on kaikki työ, josta ei voi vapaaehtoisesti poistua. Onko orjuuteen oltava fyysinen pakko vai riittääkö elämiseen riittävän toimeentulon riistäminen?

    1. Hannu Siivonen
      28.10.2015, 09:22

      Orjuus ei ole määritelmällisesti työtä vaan omistussuhde. Pakkotyö on oikea sana. Se lienee Suomessa sallittua vain maanpuolustuksessa

      1. Siltojen Jack Norris
        28.10.2015, 11:56

        Pakkotyö vastoin yksilön omaa tahtoa on aina ollut sallittua Suomen lainsäädännössä kunhan sitä nimitetään kansalaisvelvollisuudeksi.

        1. Teknisesti ottaen yhteiskunta ei pakota ketään ilmoittautumaan työttömäksi, monet vain kokevat työllistämistoimet “pakkona”, koska työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen on edellytys työttömyystukien saamiselle, eli siis saadakseen rahaa henkilö kokee häneen kohdistuvan “pakkoja”.

          Jokainen saa kuitenkin vapaasti myös olla ilmoittautumatta työttömäksi, jolloin yhteiskunta ei kohdista häneen mitään sosiaali- ja työllistämistoimia. Saa olla vapaa vapaassa maassa, mutta yhteiskunta ei osallistu tämän elämäntavan rahoittamiseen.

          Mutta olen kyllä sitä mieltä, että tälläinen palkattoman työn väärinkäytökset pitäisi kitkeä tehokkaammin pois.

          Kuntouttavalla työtoiminnalla pitäisi olla tavoitteita: jos henkilö ei itse kykene huolehtimaan työllistymisestään ja viranomainen häntä näin holhoaa, niin viranomaisten on myös oltava vastuussa, että kuntouttavalla toiminnalla todella syntyy tuloksia.

          1. Siltojen Jack Norris
            29.10.2015, 13:58

            “Teknisesti ottaen yhteiskunta ei pakota ketään ilmoittautumaan työttömäksi, monet vain kokevat työllistämistoimet ”pakkona””

            Tämä nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Yhteiskunta myy ja useissa tapauksissa on jopa lahjoittanut täysin ilmaiseksi miljardiluokan omaisuuden rikkaille rajallisiin resursseihin kuten luonnonvaroihin ja antanut jopa mopoleja luonnonvaroihin. Tämä taas estää köyhimpiä kansalaisiaan hankkimasta elantoaan muuta reittiä pitkin kuin hakemalla sosiaaliturvaa.

            Kannattaisi sinunkin perehtyä enemmän vaikkapa Venäjän tsaarinlahjoittamiin perintötiloihin se oli sitä aikaa kun suomessa sijaitsevat nykyrahassa satojenmiljardien eurojen arvoiset luonnonvarat lahjoitettiin vastikkeetta muutamille varakkaille suvuille.

            Et taida tietää Suomen etkä maailman historiasta tai yhteiskunnista yhtään mitään kun noin höpöjä täällä puhut.

        2. Työttömyys ei ole elämäntapa se on ihan todellisuudessa ihan muuta. Jos olet sattunut, edes joskus, vilkaisemaan uutisia tai lukemaan sanomalehtiä olet ehkä saattanut huomata, että aika paljon niitä YT-neuvotteluja on ollut ja aika monia tuhansia ihmisiä on irtisanottu viime vuosina.

          Jos on mennnyt ohi silmien, niin voin kertoa: suurin osa yli puolesta miljoonasta suomalaisesta työttömästä ei ole valinnut työttömyyttä vaan tullut irtisanotuksi.

          Avoimia työpaikkoja on ilmoitettu olevan (klo 20.50) yhteensä 11.619 Te-palvelujen verkkosivuilla.

Kommentointi suljettu.