Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Seinätön työpaja

Kunnilla on kaksi tapaa soveltaa kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Ne voivat lain kirjainta noudattaen pakottaa sanktioiden uhalla täysin työkykyisiä pitkäaikaistyöttömiä kuntouttavaan työtoimintaan haravoimaan lehtiä tai työpajaan nikkaroimaan linnunpönttöjä, vääntelemään katiskoja ja kutomaan mattoja. Tämä tehdään seuraten ns. Kelan sakkolistaa eli luetteloa niistä pitkäaikaistyöttömistä, joiden työmarkkinatuesta kunta joutuu maksamaan puolet tai enemmän. Ainoana tavoitteena on säästöjen saaminen kunnalle.

Toinen mahdollisuus on noudattaa lain tarkoitusta. Juuka on siirtymässä lain tarkoituksen noudattamiseen, jos ja toivottavasti kun sosiaali- ja terveyslautakunnan ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvä seinätön työpaja toteutuu.

Kunta maksaa tällä hetkellä työmarkkinatuen kuntaosuutta Kelalle noin 600 000 euroa vuodessa. Sama summa menee joka tapauksessa joko jatkamalla ihmisten kiusaamista päämäärättömällä hosumisella tai tekemällä puolella tästä rahasta jotain järkevää.  Nyt ollaan päätymässä järkevän tekemiseen seuraavalla tavalla:

Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on työkykyisiä ja -haluisia. Heille etsitään palkattoman lehtien haravoinnin sijaan palkkatyötä tai palkkatuettua työtä avoimilta markkinoilta, kunnalta, seurakunnilta ja yhdistyksiltä. Jos työtä ei löydy, niin kunta maksaa suosiolla osuutensa heidän työmarkkinatuestaan. Kiusaaminen loputtomilla risusavotoilla loppuu. Karkeasti arvioiden kunnan maksuosuus Kelalle on heidän osaltaan noin 300 000 euroa vuodessa eli puolet nykyisestä.

Toiset 300 000 käytetään seuraavalla tavalla:

Osa työttömistä tarvitsee lain tarkoittamaa kuntouttavaa työtoimintaa saadakseen elämänhallinnan ja -rytmin kohdalleen. Heille järjestetään sitä siksi aikaa, että he kykenevät palkkatyöhön tai työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Näin edellyttää lakikin. Kun työkyky on palautunut, niin heidät siiretään palkatuettuun työhön ja avoimille työmarkkinoille.

Joidenkin kohdalla on aloitettava sosiaalihuoltolain mukaisesta sosiaalisesta kuntoutuksesta. Sen aikana löydetään ne, joiden oikea paikka on eläkkeellä ja sinne heidät pyritään siirtämään. Heitä on turha kiusata yhtään enempää. Elämän syrjästä kiinni saaneet ohjataan sosiaalisen kuntoutuksen jälkeen kuntouttavaan työtoimintaan ja sen jälkeen palkkatuettuun työhön ja avoimille työmarkkinoille. Tässäkin vaiheessa pyritään siirtämään eläkkeelle ne, jotka eivät kykene edes kuntouttavan työtoiminnan minimiin eli neljään työtuntiin viikossa.

Sosiaalinen kuntoutus ja lain mukainen kuntouttava työtoiminta vaativat parin ammattihenkilön palkkaamista. Osa tästä 300 000 eurosta käytetään siihen ja loput palkkatuettujen palkkoihin. On mahdollista käyttää osa tästä rahasta myös kunnan maksamaan palkkatukeen yrityksille, kun nämä ottavat pitäaikaistyöttömän palvelukseensa.

Seinättömäksi työpajaksi tätä kutsutaan siksi, että kunnalla ei ole tarkoitus perustaa mitään nykyajan kehruuhuonetta, vaan kuntoutus tapahtuu sosiaalista kuntoutusta lukuunottamatta ihan normaalissa työympäristössä. Kunta vapautuu kaikkien osallistujien työmarkkinatuen maksuosuudesta ja saa työllistämiskorvausta 10,09 euroa/henkiö/päivä.

Rahaa kuluu siis täsmälleen saman verran kuin nyt. Ainoa ero on siinä, että tarkoitus on oikeasti ruveta toimimaan lain edellyttämällä tavalla. Työkykyiset palkkatyöhön ja työkyvyttömät eläkkeelle. Kyse on vain toimepiteiden kohdistamisesta oikein. Jope Ruonansuuta siteeraten: En minä sitten tiijä toimiiko se, mutta saapihan sitä kokeilla.

Ottaisin mielelläni tästä järjen näppiin ottamisesta kunnian itselleni, mutta kyllä se kuuluu sosiaali- ja terveysjohtajalle, joka ajatuksen esitti lautakunnalle, joka puolestaan hyväksyi esityksen yksimielisesti. Saattaa minun sopivissa ja sopimattomissa paikoissa käymälläni kriittisellä arvokeskustelulla kuitenkin olla jotain osuutta asiaan. Seuraavaksi on kunnahallitus ja -valtuusto saatava ymmärtämään, että saman rahan voi käyttää järkevästi tai ilman päämäärää sähläten.

Niissäkin toimielimissä  jatkan lainmukaisen menettelyn edistämistä.