Työttömyystilastojen suursiivous

TE-toimistot ovat poliittisen painostuksen takia ruvenneet syyllistämään ja rankaisemaan työttömiä entistä kovemmalla kädellä. Samalla siivotaan työttömyystilastot näyttämään edes pikkuisen paremmilta. Yle otsikoi uutisensa oikein ja puhuu selvin sanoin työttömien rankaisemisesta.

TE-toimistot on velvoitettu lähettämään entistä enemmän työtarjouksiksi naamioituja uhkavaatimuksia. Työttömän on haettava tarjouksessa mainittua työtä työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Haun laiminlyönti johtaa entistä herkemmin karenssiin ja juuri se on koko touhun tarkoitus. Se käy selvästi ilmi seuraavista luvuista:

TE-toimistot lähettivät viime vuonna 563 478 työtarjousta, kun vielä vuonna 2013 lukumäärä oli 189 052.

Lähde: Yle

Sanktioita määrättiin 4 100 vuonna 2103, mutta viime vuonna jo 17 300.

Lähde: Yle

Touhuhan menee tutulla tavalla. TE-toimisto lähettää työtarjoukseksi naamioidun ja työnhakuun velvoittavan ilmoituksen avoimesta työpaikasta. On ihan samantekevää onko työnhakija pätevä työhön tai onko hänellä vaikkapa autottomana ja vailla joukkoliikennettä käytännön mahdollisuuksia ottaa vastaan naapurikunnassa olevaa työpaikkaa. Haettava on, tai tulee 60 päivän karenssi.

Ilmoitus samasta työpaikasta lähetetään harkitun suuntaamisen sijaan summamutikassa vaikkapa kymmenelle tai useammalle työttömälle. Ihan varmasti joku heistä jättää hakematta, koska ei katso olevansa edes pätevä työhön. Hänestä tulee ensimmäinen tilastojen siivouksen uhri.

TE-toimisto kontrolloi työnhakua ja kun joku työtä hakematon saadaan kiinni, niin hänelle lähetetään selvityspyyntö. Siinä pyydetään kertomaan onko työtä haettu ja jos ei ole, niin miksi ei ole haettu.

Selvityksellä ei ole mitään merkitystä, koska työtä hakematon on jo kiikissä. Seuraavaksi hän saa TE-toimiston lausunnon työttömyysetuuden menettämisestä. Tästä lausunnosta ei ole valitusoikeutta. Valittaa saa vasta siinä vaiheessa, kun Kela tai muu etuuden maksaja päättää toimia TE-toimiston lausunnon mukaan ja katkaista etuuden maksamisen.

Tässä se temppu piileekin. Etuuden maksajan päätöksestä saa valittaa vain laillisuusperustein eli silloin, kun maksatuksen keskeyttämispäätös on tehty lainvastaisesti. Se ei ole koskaan tehty lainvastaisesti, sillä etuuden maksaja on lain mukaan sidottu TE-toimiston lausuntoon. Siis siihen, josta ei saa valittaa. Periaatteessa valitusviranomainen tutkii myös lausunnon, mutta käytännössä ei. Olen nähnyt sellaisen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen, johon oli kopioitu TE-toimiston lausunto kirjoitusvirheineen. Vakuutusoikeus korjasi omassa päätöksessään kirjoitusvirheet.

Systeemi on aukoton eikä etuutensa menettäneellä työttömällä ole muuta mahdollisuutta kuin turvautua kunnan myöntämään toimeentulotukeen. Sitä alennetaan rangaistuksena 20 % ja toistuvasta kieltäytymisestä 40 %.

Toisen kerran kieltäytyneeksi katsottu ei pääse käytännössä koskaan takaisin työttömyysetuudelle, koska hänelle asetetaan työssäoloehto. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on oltava määräaika töissä tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä ennen kuin hän pääsee takaisin työmarkkinatuelle.

Hän ei koskaan tule täyttämään tätä työssäpoloehtoa, koska TE-toimisto käytännössä sulkee hänet aktiivipalvelujen ulkopuolelle.

Niinpä hän jää pysyvästi kunnan toimeentulotuen varaan. Toimeentulotuen saajia pitkäaikaistyöttömiä puolestaan tarkkailevat koko ajan kunnan työllistämisasioista vastaavat. He etsivät henkilöitä kuntouttavaan työtoimintaan eli tekemään työtä palkatta.

Näin vaikuttaa tilastojen siivoamispaniikki työttömään. Työnantajat puolestaan tukehtuvat hakemuksiin, joiden lähettäjien ainoa motiivi hakea työtä on pakko. Työnantaja joutuu seulomaan hakemuspinosta pois epäpätevät ja selkeästi kyseiseen työhön kykenemättömät.

Tätä tarkoittaa hienolta kuulostava termi työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma käytännön tasolla. Maan hallitukselle tämä tilastojen suursiivous on onnistuessaan tietysti aihe henkseleiden paukutteluun. Näin selätettiin työttömyys, vaikka tosiasiassa selätettiin vain työttömät.