Muunneltuja totuuksia
Viime kesäkuun 1. päivänä aloitin kolmen ässän hallituksen alkutaipaleesta kertovan lyhyen juttuni Sirkus Sipilä siteeraamalla poikien leikistä kertovaa kohtaa Linnan teoksesta Täällä Pohjantähden alla:
– … suuri sirkku tullu kaupunki…Tulkka tänne kaikki…tulkka katsoma suuret ihmeet…Illan viimane näyttös…Suuri fakiri. Lykkä kuus tuuma pitkä biikki toisen berseeseen eikä itse tuntte mitän tuska.
Vertaukseni on osoittautunut kipeän todeksi. Hallituksen säästötoimet ovat totisesti olleet kuusituumainen piikki köyhien persauksiin eikä fakiirien hallitus tunne itse mitään tuskaa.
Tämän fakiiritempun lisäksi hallitus puhuu säännöllisesti muunneltua totuutta eli suomeksi sanottuna valehtelee. Valehtelee ihan vyötä soleta, kuten itäsuomalainen sanonta kuuluu.
Hallitus kertoi meille, että EU:n kilpailulainsäädäntö vaatii Metsähallituksen yhtiöittämistä. Ei vaadi. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kysyi asiaa kilpailuasioista vastaavavalta komissaari Margrethe Vestagerilta kirjallisesti kaksi kertaa ja sai selkeän vastauksen:
Komissiolla ei ole minkäänlaisia tietoja siitä, että metsähallituksen nykyinen organisaatiorakenne olisi julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien vastainen.
Viime viikolla hallitus kertoi, että EU:n kilpailulainsäädäntö vaatii yhtiöittämään julkisen sektorin sote-palvelutuotannon. Tämäkään ei ole totta.
EU:n vaatima kilpailuneutraliteetti ja yhtiöittämisvelvoite ei koske julkisia hyvinvointipalveluja, vaan pelkästään markkinaehtoista toimintaa. Koko palvelutuotanto voisi siis jatkua entisellään ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Kun palvelut ensin yhtiöitetään, niin vasta sitten toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Markkinoille kilpailemaan telläydytään ihan tahallaan ja tarpeettomasti.
Hallitus valehteli kansalle ajaakseen läpi yhtiöittämisen, jonka seurauksena sitten ollaan siellä markkinoilla kilpailemassa suurten kansainvälisten palveluntuottajien kanssa. Yhtiöittämisellä julkiset palvelut siirretään markkinoille, jotta kilpailuneutraliteetin vaatimus saadaan koskemaan myös niitä. Tämän silmänkääntötempun syyt ovat puhtaan ideologiset.
Ihan samalla tavalla ajetaan läpi jo kertaalleen hylättyä hallintarekisteriä, tosin eri nimellä. Suomi oli neuvotellut itselleen poikkeussäännön, jonka mukaan se voi säilyttää osakeomistusten nykyisen julkisuuden. Jos hallintarekisterin paluu toteutetaan hallituksen esittämän arvo-osuusjärjestelmän kautta, niin Suomi menettää tämän erivapauden.
Nämä kolme esimerkkiä paljastavat hallituksen silmänkääntötempun sisällön. Ensin valehdellaan, että EU vaatii meitä muuttamaan lakeja. Sitten muutetaan omia lakeja niin, että ne valehdellut EU:n vaatimukset muuttuvat todeksi. Sen jälkeen voidaan ihan todenmukaiseti sanoa, että nyt EU tosiaan vaatii noudattamaan EU:n kilpailulainsäädäntöä metsien hallinnoinnissa ja sote-palvelutuotannossa. Vaatiipa vielä toteuttamaan hallintarekisterinkin.
Näin suuri fakiiri on onnistunut livauttamaan kansallisomaisuuden ja peruspalvelutuotannon markkinavoimien armoille ja hävittämään osakeomistusten julkisuuden. Fakiiri ampuu yleisöään jalkaan tuntematta itse mitään tuskaa.
***
Tässä vielä linkki siihen viime kesäkuun juttuun ja muistattehan taas, että kommentointi on sallittu vain omalla nimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.
Islannissa valehtelija ja huijari hoidettiin jäähylle. Onko Senaatintori liian pieni?
Olenko lukenut eri uutisia, koska mielestäni hallitus on hyvin avoimesti ilmoittanut tavoitteena olevan, että julkiset hyvinvointipalvelut järjestetään niin, että on mahdollisuus valita julkisen tai yksityisen tuottajan välillä. Kuten blogisti itsekin toteaa, tällaisessa mallissa julkinen tuotanto toimii markkinoilla ja kilpailumentaliteetti edellyttää, että markkinoilla toimiva julkinen tuotanto toimii yhtiönä samoilla ehdoilla kuin muut markkinatoimijat.
Väitetty valhe on siis olemassa vain, jos väittää hallituksen perustelevan palvelutuotantomallin muutamista EU-kilpailusääntöjen määräyksillä. Hallitus ei nähdäkseni näin ole kuitenkaan tehnyt vaan avoimesti ilmoittanut haluavansa muuttaa tuotantomallia, ja jos näin tehdään yhtiöittäminen on valehtelematta välttämätöntä.
Niin. Kunnilla on mahdollisuus valita, asiakkailla ei. Ja onhan nää kilpailutukset nähty, se joka antaa halvimman tarjouksen voittaa. Ja ne jotka pystyy hyvin pyörittämään hommaa pari vuotta vaikka tappiolla jos niikseen tulee, on monikansalliset firmat. Tässä jos missä on kyse valinnan illuusiosta.