Totta, tärkeää ja yhdentekevää
Mikä kielletään, on aina totta. Mistä ei koskaan sanota sanakaan, on aina tärkeää. Mistä jaksetaan jauhaa loputtomasti, on yhdentekevää.
Faktabaarin Tuomas Muraja kertoi toimittaja Jarmo Mäkelän kiteyttäneen poliittisen keskustelun näin. Testataanpa tätä.
Eilen Helsingin Sanomat kertoi, että hallitus kaavailee postin jakamista kahtia tuottavaan ja tuottamattomaan osaan. Tuottava osa yksityistetään ainakin osittain ja tuottamaton jää toimimaan valtion tukemana. Valtionyhtiöitä tullaan mylläämään enemmänkin ja valtio aikoo vähentää omistustaan Finnairissa.
Tämän lypsävien lehmien teurastamisen pääministeri Juha Sipilä kiirehti jo eilen kiistämään jyrkästi. Mitään tällaista ei kuulemma ole suunnitteilla, pörssiyhtiö Finnairin asioista ei julkisuudessa puhuta ja sitä paitsi hallitus tulee kertomaan 17. toukokuuta uusista suunitelmistaan. Silloin voidaan varmaan todeta, että tämähän on jo kolme viikkoa sitten sovittu asia ja koko hallitus on sen takana.
Täsmälleen näin kävi liikenneministeri Anne Bernerin ilmoitettua tieverkoston yhtiöittämisestä ja tienkäyttömaksuista. Perussuomalaiset vastustivat aikeita, mutta sekä pääministerin että liikenneministerin mukaan asiasta oli hallituksessa sovittu yksimielisesti. Mikä kielletään, on aina totta.
TTIP:stä puhutaan hyvin vähän, joten sen on pakko olla tärkeää. Puhumattomuus johtuu tässä tapauksessa siitä, että edes kansanedustajat eivät saa siitä tietoja. Paavo Arhinmäki piruili Facebookissa tiedonsaannista kertomalla, että suuri valiokunta on valinnut noin kymmen kansanedustajaa, jotka saavat tutustua asiakirjoihin tiistaisin ja torstaisin klo 14-16 välisenä aikana. Samaan aikaan tiistaina on eduskunnan täysistunto ja torstaina ryhmäkokoukset. Aikeista on ilmoitettava kaksi päivää aiemmin ja samalla on nimettävä ne asiakirjat, joihin aikoo tutustua. Mukana ei saa olla matkapuhelinta, tietokonetta, elektronisia laitteita tai henkilökohtaisia tavaroita. Lisäksi on allekirjoitettava vaitiolositoumus, jonka mukaan tietojen paljastaminen johtaa rangaistukseen. Mistä ei koskaan sanota sanakaan, on aina tärkeää.
Näin varmistetaan, että TTIP:stä ja erityisesti sen sisältämästä investointisuojasta ei puhuta. Jos joku kansaedustaja tämän Arhinmäen antaman informaation jälkeen kannattaa sopimusta varauksetta, niin kysykää onko hän tutustunut aineistoon. Tai pyytäkää saman tien häntä vekselinne takaajaksi vakuuttaen, että kyseessä on täysin riskitön ja muodollinen toimenpide, joka ei sisällä minkäänlaista velvoitteita.
Loputtomasti jaksetaan jauhaa monista asioista, jotka siis ovat yhdentekeviä. Näitä asioita on paljon, mutta otetaan esimerkiksi perussuomalaisten pillastuminen Bernerin esittämästä taksiliikenteen vapauttamisesta kilpailulle. Ei se asia yhdentekevä ole, mutta todennäköisesti se on vain perussuomalaisille tarkoituksella annettu tilaisuus nostaa profiiliaan. Sitä ei välttämättä ole koskaaan aiottukaan toteuttaa, joten se on pontevalla vastustuksella helppo poistaa suunnitelmista.
Totta näyttää Mäkelän kiteytys olevan. Kirjailija Heikki Turusen sanoin monet poliitikkojen puheet ovat yhtä tyhjää lätinää kuin se ääni, joka syntyy hevosen sontiessa veteen. Wittgenstein sanoi saman sivistyneemmin: Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.
***
Parin viimeisimmän jutun perään en kirjoittanut kommentointirajoitusta ja se sai jotkut trollit innostumaan. Ei kannata, tänne kommentoidaan edelleenkin vain omalla nimellä, jos kanssani ei ole sovittu nimimerkin käytöstä.
K: Mistä tietää, että poliitikko valehtelee puhuessaan?
V: Hänen huulensa liikkuvat.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Varsinkin 19 § Viranomaisen tiedonantovelvollisuus keskeneräisissä asioissa