Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Sinulle ja minulle

– Kaikki ne isot projektit, joita tulin kaupungille tekemään, on nyt saatu valmiiksi tai sellaiseen vaiheeseen, että ne on helppo viedä eteenpäin.

Näin sanoi Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ilmoittaessaan siirtyvänsä yksityisiä terveyspalveluja Helsingin kaupungille myyvän Suomen Terveystalo Oy:n palvelukseen johtamaan palvelujen myyntiä mm. Helsingin kaupungille. Sitä ennen Räty oli sote-uudistuksen vastuuministerinä edellisessä hallituksessa. Hänen johtoajatuksensa sekä ministerinä että apulaiskaupunginjohtajana on koko ajan ollut raha seuraa potilasta.

Jos tämä olisi takavuosien suosikkisarja Kupla, niin tämäkin uusi jakso alkaisi menneen kertauksella.

Vuonnna 2011 Laura Räty valittiin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Vuonna 2013 Räty nousi eläkeyhtiö Kevan hallituksen johtoon. Kevan toiminnanjohtaja Merja Ailus erosi etuuksistaan nousseen metelin takia ja ensimmmäisenä häntä oli savustamassa ulos Kevan hallituksen puheenjohtaja Räty. Keväällä 2014 Lasse Männistön isä Jukka Männistö nousi Kevan toimitusjohtajaksi Merja Ailuksen eron jälkeen. Häntä varten pätevyysvaatimuksia väljennettiin.

Vuonna 2013 Lasse Männistö nousi Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon. Kesällä 2014 Laura Räty nimitettiin eduskunnan ulkopuolelta sosiaali- ja terveysministeriksi kokoomuksen puoluekokouksessa. Elokuussa 2014 Helsingin kaupunginvaltuusto ennätti valita Lasse Männistön Rädyn sijaiseksi apulaiskaupunginjohtajan virkaan, jolloin Räty olisi noussut kansanedustajaksi Männistön tilalle. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman ja jopa kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubbin esittämän kritiikin takia Männistö ei ottanut viransijaisuutta vastaan.

Lasse Männistö valittiin verovarojen hamuamisesta ja verosuunnittelusta tunnetun Mehiläinen-konsernin terveydenhuollon ulkoistusten johtajaksi eli käytännössä lobbaamaan kuntien terveydenhuollon yksityistämistä. Samaan aikaan hän jatkaa Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän johdossa. Laura Räty palasi eduskuntavaalien jälkeen takaisin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Räty on tunnettu yksityistämisen puolestapuhuja, joka jaksaa väsymättä toistaa asiakkaan valinnanvapauden oikeutta. Se tarkoittaa sitä, että asiakas saa mennä hoidattamaan vaivansa yksityiselle lääkäriasemalle ja lasku lähtee kunnalle. Se tarkoittaa käytännössä verovarojen siirtämistä suurille Terveystalo Oy:n ja Mehiläisen kaltaisille firmoille.

Confused? You won’t be after this episode.

Keskustalaisen Juha Sipilän johtama hallitus on tehnyt valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Se runnoi läpi esityksen sote-uudistuksesta, jonka tärkein ajatus on raha seuraa potilasta. Räty on Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana vastannut omalta osaltaan tämä periaatteen toteuttamisesta. Nyt työ on tehty ja on aika siirtyä pöydän toiselle puolle nauttimaan sen hedelmistä. On helppo myydä sellaista, minkä ostamisesta on aiemmin ollut vastuussa.

Aiemmin samanlaisen tempun teki Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen. Hän vastasi kriisimajoituspalvelujen ostamisesta lähinnä Barona Oy:ltä, kunnes siirtyikin yllättäen Baronan palvelukseen myymään kaupungille niitä samaisia palveluja. Virkamieslainsäädäntöön ei aikeista huolimatta saatu minkäänlaista karenssiaikaa hidastamaan johtavien virkamiesten kulkua julkisen ja yksityisen sektorin välisestä pyöröovesta.

Siteeraan lopuksi Helsingin laupunginvaltuutettu Dan Koivulaaksoa:

Sipilän hallitus pyrkii sote-ratkaisullaan avaamaan kymmenien miljardien bisneksen, joka alistaa peruspalvelumme voitontavoittelulle. Kun talous ei muuten kasva, haetaan kasvua veronmaksajien rahoilla yksityistämällä yhteistä ja jakamalla hyöty harvojen taskuun. Tämän politiikan ongelmallisuutta lisää maan tapa, jossa poliittinen ja taloudellinen eliitti sekoittuu ilman, että siinä nähtäisiin mitään ongelmaa.

Markkinat ovat nyt kerralla aukeamassa rytinällä. Luulisi, että myös kilpailevat yritykset pitäisivät tällaista politiikan ja talouden sekoittumista ongelmana, ellei odotettavissa olisi, että ne menevät jakoon sulle-mulle-periaatteella, esimerkiksi Laura Rädyn ystävän, kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtajan Lasse Männistön työpaikan Mehiläisen ja Terveystalon välillä.

13062309_10153619843688310_942944673224795133_n

Kuva: Fb/Veikka Lahtinen

Lue myös tämä: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216817-sotetati-loysi-kultamunan-taivaalta-sataa-mannaa

Kommentit (39)

  1. Raiko Karvonen

    On tämä kumma maa.

    Aina löytyy poliittiselle eliitille suojatyöpaikka yksityisistä yrityksistä tai julkiselta sektorilta, mutta tavalliselle kansalaiselle tulee heti potkut, kun yrityksellä menee huonosti ja työpaikasta ei ole tämän jälkeen mitään tietoa.

    Itsellennikin on käynyt juuri näin. Tästä on tasa-arvo todella kaukana. Sopisi minullekin, että järjestettäisiin työpaikka heti, kun irtisanominen astuu voimaan.

    1. Mika Etelä

      ”Se tarkoittaa sitä, että asiakas saa mennä hoidattamaan vaivansa yksityiselle lääkäriasemalle ja lasku lähtee kunnalle. Se tarkoittaa käytännössä verovarojen siirtämistä suurille Terveystalo Oy:n ja Mehiläisen kaltaisille firmoille.”

      Itse HUS:ssa tylskentelevänä tästä pari pointtia:

      Lähtökohtaisesti valtio maksaa jokaisesta toimenpiteestä tietyn määrän euroja. Julkisella puolella tämä euromäärä tarkoittaa käytännössä toimenpiteistä aiheutuvia kuluja enkilöstö- ja tarvikekulujen myötä. h

      Oletetaan että hypoteettinen toimenpide maksaa 1000 euroa julkisella puolella. Kunta (tulevaisuudessa valtio) menettää tässä siis sen verran rahaa.

      Jos sen sijaan ihminen menee ykstyiselle, hoitaa vaivansa siellä, firma laskuttaa 2000 euroa, ja valtio maksaa heille oman hinnastonsa mukaan 1000 ja firma laskuttaa loput potilaalta/tämän vakuutusyhtiöltä niin en näe tilanteessa suoraa ongelmaa.

      Ts. valtion kannalta keskeistä on:
      a) ihmisten pitäminen terveenä ja hengissä sekä
      b) terveydenhoitokustannusten pitäminen kurissa

      Tässä mielessä raha seuraa potilasta -malli on ongelma silloin, jos se alkaa aiheuttamaan valtiolle merkittäviä lisäkustannuksia. Sen sijaan JOS mallia säädetään niin, että valtio ei saa maksaa yksityisille hoidosta enempää kuin mitä hoidon kustannukset olisivat julkisella puolella niin suurimmilta ongelmilta on vältytty, joskin en tiedä tuleeko tämä toteutumaan kun puuhamiehenä häärii kokoomus.

      En siis ole tästä mallista niin kovin innoissani, mutta tarkoituksena on alleviivata että sen ei olsi pakko olla katastrofaalista valtion kulujen kannalta.

      1. Mi Kälie

        Ongelma on mielestäni siinä että julkisen puolen yksityiselle puolelle lupaamia kertakorvauksia tietyistä toimenpiteistä käytetään häikäilemättä hyväksi teettämällä kaikenlaisia kokeita/mittauksia ja erikoislääkärin vastaanottoja ilman kriittistä tarveharkintaa —>yhteiskunnan piikki auki lisäkuluille. Loput maksuista, siis se osa, mitä yhteiskunta ei maksa, menee sitten potilaan/vakuutusyhtiön piikkiin. Mutta peräänkuulutan nimenomaan yhteiskunnan osuutta, kun yksityisellä potilaalla on enemmän valtaa päättää toimenpiteistä ja terveystalo tai muu taho kiltisti vaan tekee

        1. Mika Etelä

          Samaa mieltä kanssasi että täsä on useampi sudenkuoppa vältettäväksi juurikin mitä tulee mm. tarveharkintaan.

          Yksi tapa estää asia olisi esimerkiksi, että korvauksen saamisen edellytyksenä olisi erikoislääkärin lausunto julkiselta puolelta. Eli että asiakas menee yksityiselle, jossa todetaan tarve vaikkapa vaativamalle magneettikuvalle –> lähete meikkuun jossa tämä tarve varmistetaan ja potilas saa sen jälkeen päättää, jatketaanko hoitoa ykstyisellä vai julkisella puolella.

          Valtiolla pitää myös olla mahdollisuus olla korvaamatta aiheettomiksi katsottuja kokeita. Ts. krovausprosessi ei saisi olla missään nimessä täysin automaattinen väärinkäytösten estämiseksi.

          Jos valtio toimii maksumiehenä niin valtiolla täytyy olla valmiudet myös varmentaa, mitä se on ostamassa.

          1. Petri Sakkinen

            Muuten hyvä, mutta ainakaan HUSin erikoislääkäreihin (ns. kaiken maailman dosentteihin) ei kokemukseni mukaan ole luottamista ja väärän diagnoosin tekemistäkin tai selvän vaivan diagnosoimattomuutta saa jonottaa kuukausikaupalla.

            1. Minna Purovesi

              no… meillä lapsella on tapaturmaisesti hajonnut polvi, se operoitiin pari vuotta sitten valtion piikkiin. Nyt se vielä oireilee samasta vahingosta, kävimme leikanneella kirurgilla yksityisellä puolella (yliopistosairaalana kirurgille ei pääse muuta kautta suoraan). Diagnoosi… tarvitaan magneettikuva ja katsotaan, onko polvessa lisävikaa/ korjattavaa vielä. Lähete vakuutusyhtiöön maksusitoumukselle. Jos menisimme sitten ”tarkastamaan” asian valtion virkamiehen/asiantuntijan puolelle, siellä olisi vastassa ilmeisen sama alansa huippukirurgi, joka siis vahvistaisi oman yksityispuolen diagnoosinsa, tai vaihtoehtoisesti saman sairaalan virkavelikirurgi, joka ei välttämättä lähde kommentoimaan virkaveljen jo operoimaa jälkeä tarkemmin. Varsinkin kun tämä leikannut kirurgi on alansa kansainvälistä huipputasoa. Kuka valvoo ketä?

            2. Marko

              Käytännössähän tämä toimisi/toimii juuri näin.

              Omalla työnantajallani on työterveyspalvelut yksityisellä lääkärifirmalla. Muutamia vuosia sitten tämä kattoi esim. laboratoriokokeet.
              Käytännössä kaava meni: flunssa -> lääkäri -> verikokeet -> lääkäri -> sairasloma.
              Sopimusta päivitettiin pari vuotta takaperin eivätkä laboratoriokokeet enää sisältyneet sopimukseen. Jostain syystä verikokeiden tarve loppui samalla kertaa ja lääkäri määrää saman määrän sairaslomaa flunssa kuin ennenkin, ilman laboratoriokäyntiä.

            3. Niko Mikkanen

              Systeemiä on kokeiltu mm. Ruotsissa ja Englannissa. Ei toimi. Kustannukset lähtevät kiipeämään, laatu laskee ja jonot kasvavat. Ruotsissa terveydenhuollon yksityistettyjen osien kustannukset ovat kohonneet 50-100%.
              Mutta tottakai Suomessa homma menee paremmin.

              1. Erkki Weurlander

                Tottakai menee paremmin. Prosentit ovat suurempia.
                Kaikenkaikkiaan viimeisessä vaatteessa ei ökyrikkaallakaan ole taskuja.

              2. Pekka de Groot

                Ei ole pakko teoriassa olla katastrofaalista valtion kulujen suhteen, mutta käytännössä on. En kyllä näe, mikä tuossa sinun periaatteessasi saisi pitämään kulurakenteen kurissa.

                Esimerkki maailmalta on USA, jossa terveydenhuoltomenot ovat räjähtäneet käsiin yksityisen sektorin päästessä jylläämään, ja kun vakuutusyhtiöiden bisnesmalli alkoi kärsiä, saatiin valtion määräämänä kaikki ostamaan vakuutukset.

                Minä näen ongelmallisena tuossa tilanteessa sen, että yritysten tavoite on tehdä voittoa. Silloin potilaan/asiakkaan terveys jää sivuasemaan. Potilaalle/asiakkaalle teetetään turhia testeja ja kokeita, ja jaotellaan eri kategorioihin – vähän lentoyhtiöiden tapaan – premium hoidolla, jne. Samalla – poliitikkojen suosiollisella avustuksella – karsitaan kermat päältä eli jätetään valtion ja kuntien niskoille ne kalliit ja hankalat tapaukset ja otetaan itse vastuulle nuoret ja terveet.

                Huono – tai pääosin voittoa tavoitteleva hoito – on myös kansantalouden kannalta kallista, kun kulut siirtyvät eri momentille tai tulevaisuuteen.

                Mutta ihmiset on silti hoidettava, niin pitkään kuin meillä on peruslähtökohtana, että terveydenhuolto on ihmisoikeus.

                1. Tero Paananen

                  Ei ACA nyt aivan noin toiminut.

                  ACA tosiaan vaatii kaikkien ostamaan terveysvakuutusta, ja vaikka saattaa kyllakin kayneen niin, etta vakuutusyhtioiden liikevaihto on kasvanut, tulos on ollut entista huonompi, koska vakuutuksia ovat ostaneet pitkaan vakuutuksia ilman olleet. He ovat sitten kayttaneet terveyspalveluja vuosia niita kayttamatta olleina varsin runsaasti eli ovat olleet vakuutusyhtioille kannattamattomia asiakkaita.

                  Minua USA:n vakuutusyhtioiden ”tuska” naurattaa oikein makeasti. Toivottavasti tulosten lasku vaikuttaa johtajiensa bonusten suuruuteen oikein kunnolla.

                  Todennakoisesti kuitenkin kay niin, etta bonukset pysyvat samoina, ja lobbarit ryhtyvat tositoimiin, kun Hillary Clintonista tulee presidentti. Ja uudistukset myydaan kansalle samanlaisilla argumenteilla, joista Saku juuri tassa kirjoitti.

                  1. liisa hirvonen

                    SoTe -uudistuksen piti alunperin karsia vain turhaa hallintoa. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että näin ei tule tapahtumaan vaan rakenteilla on uusi hallintokerros: maakuntahallinto. Kulut kasvavat.

                    On kyse myös sosiaalipalveluiden järjestämisestä eikä ainoastaan terveyspalveluista. Päivähoitoa on jo yksityistetty vauhdikkaasti hyvin monissa kunnissa ja kaupungeissa. Seurasin Turun kunnanvaltuuston kokousta, jossa puhuttiin lisäleikkauksista. Kokouksessa todettiin, että yritysten tuottamat yksityiset päivähoitopalvelut olivat ylittäneet toimintamäärärahansa 3 miljoonalla eurolla. Siihen puututa ollenkaan, mutta samalla ollaan valmiita leikkaamaan kaupungin tuottamista palveluista, vaikka ne eivät ole ylittäneet toimintamenojaan.

                  2. liisa hirvonen

                    Mika Etelä,
                    miksi lähtökohtaisi on valtio? Eikö lähtökohtainen periaate enää ole ihminen, ihmisyys? Ihminen, joka tarvitsee apua terveysongelmiinsa. Tosiasia on,että kaikkein eniten sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitaan elämän alku- ja loppupäässä.

                    Vähän vaikuttaa siltä,että niitä rakennetaan nyt tässä sote-uudistuksessa perusterveiden aikuisten (ja varakkaiden terveyshysteerikkojen) ehdoilla. Tosiasiat unohtuvat. Se,että meillä on vanhenevaa väestöä enemmän kuin nuoria ihmisiä. Se, että lasten ja nuorten perusterveydenhuoltoon (kouluterveyspalveluista on leikattu jo aivan hirveästi) kannattaa satsata. Ylipäätään perusterveyshoitoon kannattaa satsata.

                    Tässä yksityistämäisinnossa halutaan turvata vain isojen terveyspalvelufirmojen valta-asemiin ja lisäksi tehdä siitä – ihmisten perustarpeista- suurta bisnestä.

                  Comments are closed.