Ihminen ei opi

Turkissa näyttää olevan meneillään klassinen fasistivallankaappaus, jossa demokraattisesti valittu presidentti päätti ruveta diktaattoriksi. En tiedä oliko sotilasvallankaappauksen yritys presidentin itsensä junailema vai tunareiden yritys, mutta sen varjolla presidentti Erdoğan vahvistaa nopeasti valtaansa ja puhdistaa oikeuslaitoksen, armeijan, hallinnon ja luultavasti koko maan vastustajistaan. Siitä kertovat selvää kieltään valmiina olleet tuhansien nimen puhdistuslistat.

Oikeusvaltion periaatteista ei piitata, vaan jopa kuolemantuomion palauttamisesta taannehtivasti puhutaan avoimesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että ääritapauksessa kuolemaan voitaisiin tuomita sellaisesta teosta, joka vielä tekoaikana ei ollut edes rikos. Näistä asioista ovat huolestuneet asioista oikeasti tietävät professorit Jukka Kekkonen ja Martti Koskenniemi. Heitä kannattaa kuunnella. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota Kekkosen näihin sanoihin:

Turkissa presidentti Erdoğan on sanonut, että “viruksen” siivoaminen kaikista valtion instituutioista jatkuu.

Jukka Kekkonen pitää lausuntoa erikoisena: se kuvaa ajatusta siitä, että kaikkien pitäisi yksimielisesti olla jonkin tietyn ajatuskannan takana.

– Näen tässä hyvin selviä liittymäkohtia 1920- ja 1930-lukujen fasistiseen Eurooppaan. Myös silloin oli erittäin voimakas vaatimus kansallisesta yksimielisyydestä. Oli tietty ideologinen lähtökohta, jota piti noudattaa.

– Tällainen puhetapa, joka viittaa siihen, että vastapuolen toisenlaista mielipidettä edustavat ovat sairaita tai vajaita, se on minusta kauhistuttavaa, Kekkonen sanoo.

Turkissa ollaan luomassa islamilaista yhtenäiskulttuuria äärimmäisen kovin ottein ja perustelut tuntuvat tutuilta. Kansa vaatii, kansan ääntä pitää kuunnella, vaaleilla valittu hallinto päättää, kyllä kansa tietää. Tosiasiassa vain osa kansasta vaatii ja tukee nykyistä hallintoa, joten juuri siksi vastustajista on päästävä eroon.

Turkissa tämä tapahtuu islamin nimeen. Samaa on tapahtunut ympäri Eurooppaa kansallisen idenditeetin nimissä jo kauan. Äärinationalismi on noussut valtaan niin Venäjällä, Puolassa kuin Unkarissakin saman kaavan mukaan. Yksi aatesuunta omii itselleen koko isänmaan ja kansan käsitteen, muiden suut tukitaan. Muiden maiden kehitykseen ei ole juuri kiinnitettyy huomiota, mutta nyt Turkin itsevaltiaan kovat otteet näyttävät koko asetelman irvokkuuden. Me olemme parempia kuin muut, meidän uskontomme on parempi kuin muiden, meidän maamme on parempi kuin muut. Jos joku ei ole samaa mieltä, niin hän menettää virkansa, asemansa, vapautensa ja mahdollisesti myös henkensä.

Historia kyllä opettaisi mitä omaa erinomaisuuttaan korostavista ja muita vähättelevistä uskonnollisista tai nationalistisista yhtenäiskulttuureista seuraa, mutta ihminen ei opi. Ihmiskunnalta unohtuu viisaus, jonka Veikko Huovinen on ilmaissut näin:

Ja se pyöri tuo pallo, ja sen mukana kiersivät yhtä pirun viuhakkaa ihmiset ja hevoset, kissat ja pässit, mehtikanat ja petäjät, pilvenpiirtäjät ja pellavaloukut, rautatiet ja hauet ja matikat, kunnanvaltuustot ja muikkunuotat ja siinä oli vaikka minkälaista porukkaa ja häntäsakkia. Siinä ne mennä suhahtelivat rinta rinnan hullut ja hyvätapaiset, halvat ja aatelismiehet, köyhät ja rikkaat, porvarit, talonjussit ja työmiehet, siinä piirrättelivät kulkusällit ja suurlähettiläät, kadunlakaisijat ja keisarismiehet, eikä kukaan päässyt eroon toisistaan, ei kellään ollut asiaa hyvin kauas tanteresta. 

Diktaattorit unohtavat aina, että heidänkin on mahduttava yhden ainoan ihmisnahkan sisälle ja kaikkien on mahduttava samalle maapallolle.

***
Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.