Sananvapaus, laki ja MV
MV-lehteä vastaan on järjestetty ennennäkemätön poliittinen noitavaino. Viranomaiset ja Suomen perinteinen valtamedia haluavat estää ihmisten pääsyn MV-lehteen lukemaan vaihtoehtoisia näkökantoja keskusteltavista asioista. […] Nyt poliisin rikostarkastaja Harri Saaristola on saanut aikaseksi 180 sivun pituisen materiaalin, jonka perusteella hän vaatii MV-lehden sulkemista keskeyttämällä verkkojakelu – salaa.
Näin valittaa MV-julkaisun Ilja Janitskin kovaa kohtaloaan. Viranomaiset ja valtamedia estävät hänen sananvapautensa ja tekevät sen vieläpä salaa.
Olen kirjoittanut niin paljon MV:n sisällöstä, että nyt puhun vain tämän tapauksen juridiikasta. Taas kerran pitää aloittaa perustuslain takaamasta sananvapaudesta. Jokaisella on oikeus julkaista ihan mitä tahansa kenenkään sitä ennalta estämättä. Tämä on lähtökohta. Jälkikäteen siiten voi tulla seurauksia. Seuraukset löytyvät rikoslaista ja MV on parasta aikaa poikkeuksellisen laajan esitutkinnan kohteena. Rikosepäilyt käsitellään aikanaan oikeudessa, mutta mikä on tämä nyt vireillä oleva prosessi, jossa MV:n julkaisemista vaaditaan keskeytettäväksi?
Se perustuu lakiin sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ja sen 18 §:än. Lukekaa ensin koko lainkohta täältä, niin jatketaan sitten.
Tuomioistuin voi siis määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. MV:n tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että viesti sisältää vaikkapa ilmeisen törkeän kunnianloukkauksen tai kiihottamista kansanryhmää vastaan. Jakelun keskeyttämistä vai hakea syyttäjä, tutkinnanjohtaja tai asianomistaja.
Juuri niin on nyt tehty. Tutkinnanjohtaja on pyytänyt tuomioistuinta keskeyttämään MV:n ja sen sisarjulkaisu Über-uutisten julkaisemisen, koska pitää niiden sisältöä ilmeisen lainvastaisena. Siitä ilmeisestä lainvastaisuudesta päättää käräjäoikeus siinä vaiheessa, kun se käsittelee hakemuksen. Se ei ole vielä tuomio julkaisujen lainvastaisuudesta eikä voikaan olla, koska syyttömyysolettaman mukaan jokainen on syytön siihen asti, kunnes hänet todetaan syylliseksi. Se on oikeuden näkemys ilmeisestä lainvastaisuudesta, paino sanalla ilmeisestä.
Jokainen voi halutessaan tutkia MV:n julkaisemaa salassa pidettäväksi määrättyä pyyntöä, tutustua siellä oleviin linkkeihin ja miettiä niiden mahdollista lainvastaisuutta. Ne kaikki ovat esitutkinnassa rikosepäilyn takia ja niitä on paljon. Juuri paljouden takia tutkinnanjohtaja on tullut siihen tulokseen, että ilmeisen rikollinen toiminta on jatkuvaa ja se pitää keskeyttää. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa vanhaa viisautta, jonka mukaan hullulta pitää ottaa pois tulukset.
Jakelun keskeyttäminen on väliaikainen turvaamistoimi, jolla käräjäoikeus voi estää ilmeisen rikollisen toiminnan jatkumisen eli ottaa ne tulukset pois. Erilaisia turvaamistoimia löytyy lainsäädännöstä enemmänkin ja niiden tarkoitus on estää ilmeisen rikollisen toiminnan jatkuminen. Ensimmäisenä tulee mieleen tavallinen tilanne, jossa tuomioistuin määrää rikoksesta epäillyn vangituksi esitutkinnan ajaksi silloin, kun on syytä epäillä rikollisen toiminnan jatkumista.
Turvaamistoimi on aina väliaikainen ja sitä voi sanoa vaikkapa interventioksi. Touhu pysäytetään siksi aikaa, kunnes entiset tekemiset on selvitetty. Jos yhtään syytettä MV:n julkaisija Ilja Janitskinia vastaan ei nosteta kolmen kuukauden kuluessa keskeyttämismääräyksen antamisesta, niin määräys raukeaa itsestään ja homma voi jatkua.
Entäpä sitten tuo väitetty salaa toimiminen? Ei sitä salaa tehdä, vaan tuomioistuin on varannut Janitskinille tilaisuuden tulla kuulluksi. On ihan hänen oma asiansa vastaako hän mitään vai jatkaako kuurupiiloa. Jos ei vastaa, niin asia voidaan käsitellä siitä huolimatta. Jos keskeyttämismääräys sitten annetaan, niin siitä voi valittaa. Kaikki tämä löytyy tuosta 18 §:stä.
Yleisöltä salaiseksi asiakirjat on määrätty siksi, että niihin sisältyy salassa pidettävää tietoa. Tosin Janitskin on nyt hankkinut itselleen lisää vaikeuksia julkaisemalla salassa pidettävät asiakirjat, mutta se on hänen omaa uhmakkuuttaan ja tulee kostautumaan.
Prosessissa ei ole mitään salakähmäistä ja hämärää salaliittoa, noitavainoa eikä valtamedian kateuteen perustuvaa kostoa. Nämä väitteet ovat MV:n tyypillistä valhepropagandaa, joka näkyy taas kerran uppoavan yllättävän hyvin jopa järkevinä pitämiini ihmisiin. Oikeasti kyse on vain ilmeistä laittomuutta vastaan käymisestä laillisin keinoin, ei sen kummemmasta.
En tiedä määrääkö tuomioistuin MV:n julkaisukieltoon vai ei. Itse rikosprosessin kannalta sillä ei ole suurta merkitystä, sillä jo tutkittavana olevat rikosepäilyt tutkitaan joka tapauksessa. Merkitystä mahdollisella kiellolla on vain vain siihen, tuleeko tutkittavia rikosepäilyjä lisää.
MV:n julkaisutahdilla ja julkaisujen laadulla tulee varmasti.
Kokonaan toinen asia on julkaisukiellon teho nykyaikana. Printtimediaan se tehoaisi varmasti, mutta jo nyt Janitskin on valjastanut vasallinsa levittämään esitutkinnassa olevaa aineistoa ympäri maailmaa sijaitseville palvelimille.
Silläkään ei ole merkitystä jo tutkinnassa olevien rikosepäilyjen osalta, koska ne etenevät joka tapauksessa. Nettiin ne kyllä jäävät ikuisiksi ajoiksi, sillä eivät julkaisun kieltäminen ja tuomioistuimen tuomion yhteydessä antama poistomääräys nykyaikana toimi samalla tavalla kuin printtimedian aikana.
Medialukutaidon opettaminen ja oppiminen sen sijaan toimivat aina. Tämä juttu oli sitä opetusta, oppiminen on jokaisesta itsestään kiinni.
***
Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.
Eihän tuota voisi selvemmin sanoa. Kiitos taas kerran blogitekstistäsi.
Kiitos Saku! Sä oot mun sankari!