Herkkä tapaus

Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama, ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan, vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi.

Näin virkkoi Väinämöinen kuultuaan uhmakkuudellaan sukunsa ja itsensä tuhonneen Kullervo Kalervonpojan itsemurhasta. Miehen mieltä ei näytä tulevan myöskään nettikollektiiviksi itseään sanovalle Kullervo Kalervonpojalle, joka väittelyn kanssani surkeasti hävinneenä jatkaa uhmakasta taisteluaan. Asia-argumenteista hän luopui heti kättelyssä ja siirtyi solvaluslinjalle estettyään ensin kommentointini sivuillaan. Nyt minä olen hänen mukaansa nettipunakaartin Isä Aurinkoinen sekä ylimielinen, mahtipontinen, itsekeskeinen ja valheellinen mölyäjä, joka todennäköisesti on syyllistynyt veronkiertoon ja muihin rikoksiin.

Tämä Kullervo onkin tavallista herkempi ansarikukkanen. Ensin hän väitti perussuomalaisten olevan rikoslain tarkoittama kansanryhmä. Kun kerroin lain esitöillä perustellen hänen olevan väärässä, niin hän pillastui täysin ja alkoi suoltaa minua herjaavia blogitekstejä. Loppua niille ei näy, mutta tyylilaji on selvä. Hän ei yritäkään perustella mitään asiallisesti, vaan käy uhmakkaaseen rintamahyökkäykseen solvauksia syytäen.

Mikäs siinä. Odottelen mielenkiinnolla tulevia paljastuksia veronkierrosta ja muista rikoksistani. Sitten asia meneekin poliisin tutkittavaksi, sillä perätön väite jonkun syyllistymisestä rikokseen on oikein oppikirjaesimerkki kunnianloukkauksesta. Senkin Kullervo tietäisi, jos tuntisi yhtään rikoslakia.

Nimetön huutelija ei ole mitään muuta kuin pelkurimainen mitättömyys, mutta yritetäänpä vielä kerran selittää tuota hänelle niin salamyhkäistä laintulkintaa. Itse hän tulkitsee sitä täysin amatöörimäisesti lukemalla pykälän ja antamalla sille haluamansa merkityksen. Sen jälkeen hän julistaa mielipiteensä todistetuksi faktaksi.

Sillä, mitä Kullervo ei tiedä laintulkinnasta, on täytetty monta kirjastoa. Aloitetaan ihan alkeista. Jos kirjoitettu laki on selvä, niin silloin riittää nojautuminen lain sanamuotoon. Kun ruvetaan tulkitsemaan eli soveltamaan säännöstä yksittäiseen oikeudelliseen kysymykseen, perehdytään ensimmäiseksi lain esitöihin. Näin tehdään siksi, että saadaan selville lainsäätäjän tarkoitus eli mitä varten kyseinen säädös on tehty. Tärkeimpiä esitöitä ovat valiokuntien mietinnöt ja hallituksen esityksen perustelut. Lisää tulkintaa etsitään mm. ennakkotapauksista ja asiaan perehtyneiden viranomaisten julkaisuista.

Jo hallituksen esityksen perusteella on selvää, että minkään poliittisen puolueen jäsenet ja kannattajat eivät ole lain tarkoittama kansanryhmä. Lisävakuutta tälle tulkinnalle saa vaikkapa Valtakunnansyyttäjänviraston työryhmän loppuraportista Rangaistavan vihapuheen levittäminen internetissä. 

Tällä raportilla on laintulkinnan kannalta merkitystä siksi, että juuri VKSV on keskeinen tekijä kansaryhmää vastaan kiihottamisesta nostettavissa syytteissä. Se voi määrätä ja on määrännytkin tutkittavaksi sellaisia tapauksia, joiden esitutkinnan poliisi tai syyttäjä ovat keskeyttäneet.

Raportin sivulla 21 sanotaan näin:

Poliittinen vakaumus voi monessa suhteessa rinnastua esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen. Poliittiset ryhmittymät jäävät kuitenkin käytännössä panettelu- ja solvaamistunnusmerkistön ulkopuolelle yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun erityisen vahvan sananvapaussuojan perusteella. Poliittisen mielipiteen perusteella muodostuneilla ryhmillä on lisäksi erilainen luonne kuin sellaisilla ryhmillä, jotka muodostuvat synnynnäisten ominaisuuksien ja identiteetin perusteella. Yhteiskunnallisten ja poliittisten mielipiteiden perusteella muodostuvat ryhmät eivät samalla tavoin ole pysyviä ja ne perustuvat henkilöiden vapaaehtoisiin valintoihin. Koska säännöksen tarkoituksena on antaa suojaa sellaisille vähemmistöryhmille, jotka yleensä ovat yhteiskunnassa sosiaalisesti heikommassa asemassa ja sen vuoksi erityisen suojan tarpeessa, ja koska säännös on sananvapaudenrajoitus, ei vakaumus -termiä ole tästäkään syystä perusteltua tulkita laajentavasti kattamaan esimerkiksi poliittisen vakaumuksen perusteella määräytyviä ryhmiä.

Jos Kullervo Kalervonpojan tulkinta poliittisen puoleen olemisesta kansanryhmä pitäisi paikkansa, niin hän itse syyllistyisi kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Nyt jään sitten odottelemaan millaiseen fanaattiseen raivoon Kullervo seuraavaksi itsensä yllyttää. Nimensä esikuvan mukaan odotettavissa lienee entistä röyhkeämpää ja uhmakkaampaa toimintaa, koska joillekin ei koskaan tule miehen mieltä.