Keisarin vaatteet ja suvakkihuora
Muistatte sadun keisarin uusista vaatteista. Siinähän pikkulapsi paljasti, että keisaria ja koko kansaa oli huijattu. Kaikkien silmät avautuivat ja he häpesivät omaa hölmöyttään. Sadut ovat satuja, sillä nykytodellisuudessa lasta olisi sanottu suvakkihuoraksi, joka joutaa tappaa.
Kirjoitin eilen Suomi ensin -liikkeen uhmakkaista kapinallisista. Sen seurauksena Facebookin Suomi ensin -foorumilla pohdittiin paljonko minusta saisi tapporahaa.
Kerroin illalla Facebookissa, että yleensä hinta harkitusta ja onnistuneesta tappamisesta on elinkautinen, mutta jo pelkästä uhkauksesta sai eräs henkilö viime toukokuussa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen.
Yleensä ilmoitan kaikki laittomat uhkaukset poliisille, mutta se edellyttää rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä. Laittomassa uhkauksessa pitää täyttyä sekä uhkaus että perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vaarassa. En tiedä keitä nämä herrat ovat ja missä he asuvat, mutta eivät he minussa minkäänlaista pelkoa herätä.
Illalla kirjoitin MV:n Ilja Janitskinin höpinöistä, joiden mukaan hänet olisi Espanjassa vapautettu. Eräs kansainvälisen oikeuden ja luovutusmenettelyn hyvin tunteva asianajaja vahvisti, että valistunut arvaukseni on lain mukaan enemmän kuin todennäköinen. Kyseessä on kansainväliseen pidätysmääräykseen perustuva prosessi, jossa luovuttavan maan tuomioistuin ensin tutkii vastustaako pidätettäväksi määrätty pidätystä ja luovuttamista ja jos vastustaa, niin siitä 60 päivän kuluessa on pidettävä luovutusoikeudenkäynti. Sitä voi oikeuden harkinnan mukaan odotella vapaalta jalalta, mutta käytännössä Suomen matkustuskieltoa vastaavilla rajoituksilla.
Ilja Janitskin ei siis välttämättä pääse ihan jouluksi kotiin, mutta heti sen jälkeen kuitenkin.
Tätähän eivät MV:n rinnakkaistodellisuudessa elävät lukijat tietenkään voi hyväksyä. Heidän keisarinsa ei voi olla alasti, koska sekä keisari että alamaiset ovat päättäneet vaatteiden olevan upeat.
Pitkiin aikoihin ei blogin kommenttiosioon ole ryöpynnyt niin paljon sontaa niin lyhyellä ajalla kuin eilen illalla. Täysin ala-arvoisia runkkausfantasioita ja muuta kännistä mölinää tuli kymmenittäin eri osoitteista, ja minua neuvottiin vilkuilemaan aina taakseni, koska joskus tulee kolahtamaan kovaa. Tämä Facebookiin tullut kommentti on niihin verrattuna suorastaan kiltti.
Niinpä niin. Näillä ihmisillä on mielenkiintoinen tapa reagoida oman narrattavuutensa paljastumiseen. He eivät koskaan raivostu narraajilleen, vaan ainoastaan oman narrimaisuutensa paljastajille. Kun kyvyt eivät riitä selkeästi kerrotun juridiikan ymmärtämiseen eikä verbaalisia taitojakaan ole, niin sitten uhotaan nimettömänä kännissä.
Olen kuitenkin varma, että syvvällä sisimmässään he ymmärtävät olevansa huijattavia. Ehkä jonain päivänä he myöntävät sen itselleenkin ja hylkäävät nuo huijaajansa. Siksi minä jatkan kirjoitttamista.
***
Kommentointi vain omalla nimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.
Hyvin ymmärtävät pohjimmiltaan tulleensa huijatuiksi. Miksi he muuten tuollaista älytöntä mökää pitäisivät? ”Meitä narrattiin, joo, mutta olkaa nyt herran tähden hiljaa, ettei kukaan huomaa meidän olleen hölmöjä!”
Niin, joka neljäs vuosi suomalaiset äänestävät kansanedustajat, jotka eivät lupauksiaan pidä.