Takinkääntöä, keppiä ja osallistumistuloa
– Hallitus on omilla päätöksillään aiheuttanut Suomeen massatyöttömyyden, ja nyt ollaan puuttumassa työttömyyskorvauksiin. Tämä esitys tulee lisäämään tarvetta muihin tulonsiirtoihin kuten toimeentulotukeen, jonka tulisi olla viimesijainen tukimuoto.
Näin vastustivat perussuomalaiset ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausta kaksi vuotta sitten. Kuten tiedetään, niin tällä viikolla eduskunta päätti lyhentää ansiosidonnnaisen kestoa sadalla päivällä. Täältä voitte katsoa miten teidän kansaedustajanne äänesti, jos sattui olemaan paikalla.
Eipä tästä sen enempää. Hallitus on vakuuttunut siitä, että työttömät ovat työttömiä vain silkkaa laiskuuttaan. Heidät on pakotettava töihin, joita ei kuitenkaan ole. Tästä tosiasiasta ja omasta kyvyttömyydestään hirmustuneena hallitus päättää aina antaa heille lisää keppiä. Tai kuten pilapiirtäjä asian ilmaisee:
Edellisen hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko yritti sinnikkäästi ajaa läpi vastikkeellista sosiaaliturvaa siinä onnistumatta. Ei auttanut, että hyvin nopeasti ruvettiin puhumaan pehmeämmin osallistavasta sosiaaliturvasta. Kyseessähän on järjestelmä, jossa työttömän on ansaittava sosiaaliturvansa tekemällä työtä.
Edellisen hallituksen aikana se ei onnistunut, mutta nyt onnistuu. Tällä touhulla on taas eri nimi ja nyt puhutaan osallistumistulosta. Se on yksi hallituksen kärkihankkeista ja sen tarkoitus on täsmälleen sama kuin ennenkin:
– Osallistumistulon saaminen edellyttäisi osallistumista yhteisön toimintaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä, opiskelua, lähimmäisenhoitoa tai työharjoittelua.
Näin selittää mallia työryhmän puheenjohtaja Heikki Hiilamo. Osallistumistulo ei koskisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaan vain työmarkkintuelle pudonneita. Heidän pitäisi vastedes osoittaa aktiivisuudellaan olevansa oikeutettuja saamaan tukea.
– Työttömän pitää osoittaa, että hän ansaitsee tuet. Tässä mallissa ei ole varsinaisia sanktioita, vaan osallistuminen on ehto koko tuen saamiselle.
Sanktiot siis poistuvat ja tilalle saadaan järjestelmä jossa työttömän on osoitettava olevansa oikeutettu syömään. Tämä kyllä tosiaan kääntää koko sosiaaliturvan idean päälaelleen, kuten Hiilamo osuvasti toteaa. Tämähän on suoraa paluuta kauas menneisyyteen, jolloin työtä tekemätön ei myöskään syönyt.
Tässä käy niin, että jos henkilö ei pysty osoittamaan ansaitsevansa työmarkkinatukea, niin hän putoaa toimeentulotuelle. Sitä sitten alennetaan ensin 20 % ja sitten 40 % osallistumisesta “kieltäytymisen” takia.
Osallistumisen laajuudesta kyllä puhutaan kauniisti. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä, opiskelua, lähimmäisenhoitoa tai työharjoittelua. Kuitenkaan se ei voisi tarkoittaa vaikkapa omien lasten kanssa kotiin jäämistä, mutta toisten lasten hoitamista se kyllä tarkoittaisi.
Kyllä tämä homma taas haisee palkattomalle pakkotyölle. On ihan selvää, että kun tästä ruvetaan lakeja sorvaamaan, niin osallistumistulolla ei opiskella, harrasteta eikä tehdä mitään vapaaehtoistyötä. Sen sijaan palkatonta työtä tullaan tekemään entistä enemmän työharjoittelun nimellä.
Kannattaa muuten herätä ajoissa huomaamaan tämän osallistumistulon ansat, sillä se on tulossa paikavauhtia. Tarkoitus on, että tarvittavat lait hyväksyttäisiin jo ensi vuoden aikana.
Tämä hallitus totisesti vihaa työttömiä, jotka olemassaolollaan koko ajan muistuttavat hallitusta sen omasta kyvyttömyydestä.
Ensin kavennetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta, sitten pitäisi “osallistua yhteisön toimintaan”, mutta se yhteisön toimintaan osallistuminen ei voi olla omien lasten hoitoa. Toivottavasti tuota pakkotyötä ei ole tarpeen tehdä enempää, kuin se 20 tuntia viikossa, minkä ne lapset ovat oikeutettuja olemaan siellä päivähoidossa.
Apua tulee Kiinasta. Biojalostamot vievät raaka-aineet maasta. Pääomaa kumarretaan syvään. Tulisipa vielä käyttöön Maon aikainen maataloudessa tehtävä ilmainen työ kaikille.