Hoitajamitoitus ja puolivälitarkastelu
Sipilän hallituksesta on sanottu, että sen toimintaa voi kehua vain silloin, kun se peruu omia päätöksiään ja ylistää saaneensa suuren torjuntavoiton. Naurettavaksihan sillä tavalla tulee, mutta nyt hallitus panee vielä paremmaksi. Hallitus asettuu naurunalaiseksi sanomalla peruvansa oman päätöksensä vain voidakseen sittenkin tehdä juuri sen päätöksen, jonka se aikoikin tehdä.
Tarkoitan hallituksen päätöstä pitää vanhainkotien ja muun ympärivuorokautisen hoivahenkilöstön mitoitus ennallaan. Tilanne siis säilyy nykyisen vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukaisena eli 0,5 hoitajaa vanhusta kohden, kuten Yle uutisoi.
Tarkemmin lukemalla selviää kuitenkin, että hoitajamitoitusta alennetaan kiertotietä laskemalla henkilöstömitoitukseen mukaan joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta. Mitäs tämä sitten tarkoittaa?
Se tarkoittaa sitä, että jatkossa hoitohenkilökuntaan kuuluvaksi lasketaan sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ole varsinaista hoitohenkilökuntaa. Mukaan voidaan laskea keittöhenkilökuntaa, välinehuoltajia ja vaikkapa talonmies Pikkarainen, kuten Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super osuvasti toteaa. Lisäksi tämä päätös yhdessä osallistumistulokaavailujen kanssa avaa mahdollisuuden pakottaa täysin kouluttamattomia pitkäaikaistyöttömiä hoitamaan vanhuksia työmarkkinatuen ansaitsemiseksi.
Näin meitä taas huijattiin ja kummallisinta on, että huijaus meni näinkin helposti läpi. Kansalla oli niin kiire päästä nauramaan hallituksen vatuloinille, että se syötin koukku jäi monelta huomaamatta. Hallitus alkaa oppia ovelaksi eikä ujostele naurettavaksi asettumista saadakseen tahtonsa läpi.
Hallitus on myös siirtänyt kautensa puolivälitarkastelun ajankohtaa pari kuukautta eteenpäin eli se pidetään vasta kuntavaalien jälkeen. Yleensä se on pidetty helmikuussa. Tämä päätös julkaistiin häveliäästi vain yhdellä ainoalla twiittauksella, joka ei paljoa kerro. Onpahan kuitenkin tiedotettu, joten salailusta ei pysty syyttämään.
Tämä on kuitenkin merkittävä päätös. Kansanedustaja Anna Kontula luonnehti juuri äsken asian merkitystä Facebookissa näin:
Eduskunnan käytävillä pidetään selvyytenä, että puolivälitarkastelussa on tulossa isosti lisää heikennyksiä/leikkauksia. Demokratian kannalta on todella ongelmallista, että niistä kertominen siirretään vaalien jälkeen.
Hallitus lupaa ohjelmassaan kääntää velkaantumisen laskuun ja nostaa työllisyyttä, ja nykytoimien puistteissa kumpikaan ei toteudu (tämän on myöntänyt myös VM ja hallitus). Hallituksen vaihtoehtoina on nyt joko jatkaa samalla linjalla tai luopua tavoitteistaan – tai sitten todeta, että tämä yleinen eriarvoisuuden kasvatuspolitiikka ei toimi, joten kokeillaan jotain muuta. Kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa kuitenkin nakertaisivat hallituksen uskottavuutta niin paljon, että ne eivät ole poliittisesti realistisia.
Niinpä. Ennen vaaleja ei voida kertoa, että hallituksen toimet ovat osoittautuneet tehottomiksi ja juuri siksi niitä toimia aiotaan jatkaa. Köyhille on tulossa lisää leikkauksia ja rikkaille veronkevennyksiä. Totuuden paljastaminen helmikuussa tekisi hallaa hallituspuolueiden kannatukselle kunnallisvaaleissa.
Kaikkea se tuo valta ja varsinkin halu pysyä siinä teettää.
Juuri tätä yritin selittää eräille hoitoalan ihmisille mutta en osannut selvittää miten miin meni olan kohautuksille. Tämä selventää asian ja pistän heti meneen tämän
Kiitos
Olisko kokonaan uudella eduskunnalla suuri radikaali vaikutus jo nyt tehtyihin päätöksiin? Onko nykyisen hallituksen päätökset enää realistisesti vesitettävissä? Uudet eduskuntavaalit laittaisi puoluejakauman varmasti uuteen uskoon tässä tilanteessa, mutta onko uudet eduskuntavaalit oikeasti realistinen vaihtoehto nykytilanteeseen? Mitä se tarkoittaisi käytännössä?
Jäi miettimään että vieläköhän hallituskerkeäisi kaatua sekä eduskunta hajota jotta kuntavaaleissa päästäisiin äänestämään yhdelläkertaa kunnanvaltuutetuista ja kansanedustajista? Utopististahan tämä on.
Vanhat ja viisaammaat kertokoot aivoituksensa ja valaiskoon tie nuoremmille.