Mitä täällä on tekeillä?

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen alla olevat yhtiöt ovat valtion omaisuutta, jonka käytöstä päättää eduskunta. Jos niitä myydään tai niistä tulee osinkotuottoja, nämä varat tilitetään valtiovarainministeriölle ja niiden käytöstä päättää eduskunta valtion talousarviossa.  Sen sijaan Vaken alla olevat yhtiöt ovat kehitysyhtiön itsensä omaisuutta. Niiden myyntituotot ja osingot jäävät Vakeen, ellei niitä erikseen päätetä yhtiöstä ottaa ulos. […]

Kun siis Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan. Alkuvaiheessa tämän budjetin koko on 2,4 miljardia.

Näin avaa blogissaan lakimies Valtteri Aaltonen eduskunnassa hyväksyttyjä muutoksia valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjeuksesta annettuun lakiin. Muutosten seurauksena perustetaan uusi Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy. Sinne siirreetään myytäviksi tarkoitetut valtion omistukset ja myynnistä saadut rahat jäävät yhtiöön eli eduskunnan budjettivallan ulkopuolelle. Rahojen käytöstä päättävät hallitus ja omistajaohjausministeri, joka on tällä hetkellä pääministeri Juha Sipilä.

Näin pääministeri saa ikioman budjetin omia kärkihankkeitaan varten ilman että eduskunnalla on siihen mitään sanomista.

Toinen esimerkki on suunnitteilla oleva Liikenneverkko Oyj, jonne on tarkoitus siirtää kaikki valtion liikenneväylät.

Yhtiöittämisen seurauksena päätösvaltaa hinnoittelusta ja investoinneista siirtyy yhtiöön, vaikka maksuista säädettäisiinkin lailla. Tämä tarkoittaa poliittisen vallan siirtymistä poliitikoilta yhtiön hallinnolle ja sitä ohjaaville virkamiehille. Yhtiöittämiseen sisältyy riski, että se etäännyttää päätöksentekoa ja tekee asioista liikesalaisuuksia, kuten Länsimetro Oy:n kohdalla on käynyt.

Pääministeri Juha Sipilä ei näistä asioista paljon puhu. Pääministeriksi tultuaan hän lupasi panna taseet töihin ja ottaa muutenkin käyttöön liike-elämän periaatteita valtion johtamisessa. Niin hän totisesti tekee ja apunaan hänellä on ministeriksi niinikään liike-elämästä yllättäen tullut ja vauhdilla Suomen kansalaisuuden saanut Anne Berner. Liike-elämässä johtajat päättävät ja muut tottelevat. Sama periaate on nyt tulossa valtionhallintoon.

On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä. Valtion omaisuus yhtiöitetään ja yksityistetään, jonka jälkeen ministerit ja liike-elämän hallitusammattilaiset päättävät tärkeimmistä asioista eli rahankäytöstä. Eduskunnasta ollaan tekemässä keskustelukerho, jossa vaahdotaan sosiaalisen median tavoin maahanmuutosta, tasa-arvoisesta avioliitosta, abortista, eutanasiasta, pakkoruotsista ja  milloin mistäkin mieliä kuohuttavasta aiheesta.

Keskustelun herättämistä varten hallituksessa ovat perussuomalaiset. He pitävät huolen siitä, että puheenaiheita riittää, kunhan vain saavat puuhastella maahanmuuton parissa. He eivät edes tunnu huomaavan, että heitä huijataan vastoin perustuslakia olevilla esityksillä maahanmuuttajien aseman huonontamiseksi. Lakiesityksillä ei ole mitään mahdollisuutta mennä läpi perustuslakivaliokunnan tarkastuksesta, mutta sitä ei tunnuta ymmärtävän.

Demokratialla on oikeus tehdä demokratiasta näennäisdemokratiaa, kunhan se tapahtuu laillisesti. Nyt näkyy näin tapahtuvan.