Kaksilla korteilla

En ole koskaan liittynyt tuollaiseen ryhmään, enkä kannata sitä julkaisua millään tavalla. Joku voi varmaan lisätä siihen kenet vain. En ole koskaan lukenut sieltä mitään, enkä käytä sitä millään lailla.

Näin sinnikkäästi kiistää kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuomittu perussuomalaisten Tampereen osaston puheenjohtaja ja kansanedustaja Lea Mäkipään avustaja Terhi Kiemunki osallisuutensa suljettuun Fb-ryhmään, jossa haaveillaan keskitysleireistä ja poliittisista murhista. Kyseessä on nettijulkaisu MV:n päätoimittajaksi itseään kutsuvan Ilja Janitskinin ylläpitämä ryhmä Mitä Vittua.

On ihan totta, että Fb-ryhmään voi kuulua tietämättään. Niihin voi yleensä lisätä kenet tahansa, ja jäsenenä pysyy niin kauan, kunnes itse eroaa. Muuten Kiemungin kiemurtelu on pelkästään surkuhupaisaa.

Kun googlettaa hakusanoilla Terhi Kiemunki MV-lehti, niin ensimmäiseksi tulee MV:n Kiemungista viime maaliskuussa tekemä henkilöhaastattelu. En periaatteen vuoksi linkitä MV:tä, mutta jos kiinnostaa, niin käykää lukemassa. Jutussa Kiemunki sanoo heti otsikon jälkeen, että häntä ei hävetä eikä hän pyydä anteeksi.

Haastattelu tihkuu MV:lle tyypillistä muslimi-, maahanmuutto- ja suvakkivihaa. Kiemunki on ollut järjestämässä Rajat kiinni- ja Suomi ensin -mielenosoituksiin kuljetuksia  ja tukenut aktiivisesti natsismiin vivahtavaa rasistista katupartiointia järjestänyttä Soldiers of Odin -järjestöä. MV on jatkuvasti kirjoitellut avoimen ihailevasti näistä mielenosoituksista ja ryhmittymistä.

Uskon kyllä, että Kiemunkia ei hävetä oma toimintansa itsessään. Eihän häntä hävettänyt edes tehdä esitutkintapyyntöä omista kirjoituksistaan, kun kukaan muu ei sitä enää viitsinyt tehdä. Sananvapauden marttyyriksi pitää päästä vaikka väkisin.

Sen sijaan Kiemunki on oudon ujo kysyttäessä myöntämään julkisesti tämän toimintansa, jota hän sinällään ei osaa hävetä. Kun asioista kysytään, niin hän ei tiedä mistään mitään, ei ole koskaan kuullutkaan MV:stä ja sen Fb-ryhmästä eikä taatusti ole rasisti. Hän on mielestään vain suvakkien ja mädättäjäaoikeuslaitoksen uhriksi joutunut sananvapauden puolustaja.

Terhi Kiemunki pelaa näissä piireissä tyypillisesti kaksilla korteilla. Hän tuntuu kuvittelevan, että aktiivinen toiminta rasistisissa ryhmittymissä on yksi asia ja muu yhteiskunta mediaa ja oikeuslaitosta myöten ihan toinen asia. Hän ei suostu ymmärtämään, että hänen kaikki toimintansa tapahtuu kokonaisuudessaan yhdessä ja samassa yhteiskunnassa. Hän ei ymmärrä, että bluffi on paljastunut jo kauan sitten.

Kiemunki voisi lakata leikkimästä piilosilla oloa ja tunnustaa rehellisesti väriä. Kaikki ovat jo kuitenkin sen värin nähneet. Paitsi tietysti hänen työnantajansa ja puolueensa. Kansanedustaja Lea Mäkipää mietti Kiemungin työsuhteen jatkoa kolmisen kuukautta ja päätyi lopulta painamaan kaiken villaisella. Puoluetoimistosta ei tavoiteta ketään kommentoimaan.

Sekään ei enää hämmästytä. Saman puolueen kunnallisvaaliehdokkaita löytyy tuosta murhia suunnittelevasta ryhmästä kolmisenkymmentä. Puolueen olisi korkea aika tehdä muutakin kuin vältellä median kysymyksiin vastaamista. Piilosilla olo ei enää siltäkään onnistu.  Jos puolue ei mahda jäsenilleen mitään, niin sitten olisi viisasta liittyä heihin avoimesti.