Terrafamen ihmeet
Vähän aikaa sitten pääministeri Juha Sipilä julisti Talvivaarassa tapahtuneen Terrafamen ihmeen, tai oikeastaan kaksi. Toinen oli jätevesien puhdistuminen ja toinen kaivoksen muuttuminen kannattavaksi. Kuten aina, niin ihmeisiin on uskottava, jotta ne olisivat ihmeitä. Me epäuskoiset tiedämme, että kaivoksessa ei ole jätevedenpuhdistamoa, vaan siellä käytetään puhdistukseen kemikaaleja. Tiedämme myös, että vesitase saatiin tasapainoon poikkeusjuoksutuksilla eli laskemalla liiat jätteet suoraan luontoon.
Tiedämme senkin, että kaivos saatiin näyttämään voittoisalta kirjanpidollisella kikkailulla eli muuttamalla keskeneräisen tuotannon kirjanpidollista arvoa. Tosiasiassa kaivos on erittäin raskaasti tappiollinen, kuten on ollut koko ajan. Terrafamen onneksi hyvä kirjanpitäjä on parempi kuin huono tuotanto.
Koko ajan valtio on upottanut kaivokseen veronmaksajien rahaa. Sitä lienee mennyt kaikkiaan liki miljardin verran, mutta nyt kuulemma ei mene enää. Näin julistivat sekä Terrafamen johto että elinkeinoministeri Mika Lintilä. Viimeinkin on löytynyt sitä koirien ja kissojen kanssa etsittyä yksityistä rahaa. Monikansallinen Trafigura hankki investointiyhtiönsä Galenan kautta Terrafamesta omistukseensa 15 prosenttia.
Samalla Trafigura sitoutui ostamaan Terrafamen koko nikkelituotannon ja 80 prosenttia sinkkituotannosta seitsemän vuoden ajan hintaan, jota ei kerrota. Ehkä on veronmaksajien verenpaineen kannalta parempi, että ei kerrota. Kun vain yhdellä ostajalla on yksinoikeus tuotantoon, niin hinta ei ainakaan maailmanmarkkinoilla muodostu.
Trafiguralla on myös erittäin huono maine. Yhtiö on tuomittu miljoonan euron sakkoihin myrkyllisen jätelastin dumppaamisesta Norsunluurannikolle. Muuanne Afrikkaan se on myynyt dieseliä, jonka rikkipitoisuus ylittää monisatakertaisesti Euroopan raja-arvot. Tietenkin Kainuuseen se tulee puhtain purjein, koska sen edustajien mukaan kaivoksen ympäristöturvallisuus on jo nyt hyvällä tasolla. Varmaankin juuri sen ihmeen takia.
Maan hallituksella on tyypillinen uhkapelaajan syndrooma. Kun on hävitty valtavasti, niin on pakko jatkaa peliä siinä toivossa, että saisi edes vähän omiaan takaisin. Silloin kelpaa avuksi oljenkorsikin. Vaivaisen 15 prosentin myyminen kansainvälisille lippareille ilmeiseen polkuhintaan on pelkkä hukkuvalle heitetty oljenkorsi.
Pilapiirtäjä Jari osaa taas kertoa asian yhdellä kuvalla:
Kuva: Karjalainen 11.2.2017
Pidetäänpä mielessä elinkeinoministeri Lintilän vakuuttelut siitä, että enää ei Terrafame tarvitse veronmaksajien rahaa, vaan se rupeaa tuottamaan valtiolle tuloja. Pannaan hänet tilille sitten ensi kesänä, kun niistä, näistä ja muista erinäisistä syistä Terrafameen pitää taas sijoittaa muutama sata miljoonaa.
Laitanpa tännekin, jotta ei huku FB-seinälle. Ei unohdeta lahjontaa, mitä Suomen kepulaisten ja kokoomuslaisten kaivoskavereihin tulee:
“Juuri samaan aikaan kuin Yara osti suomalaispäättäjiltä GrowHown [suomalaisen lannoiteteollisuusmonopolin] pilkkahintaan ja sai Soklin huomenlahjana, se oli ostoksilla myös Venäjällä, Intiassa ja Libyassa. Kaikki ei mennyt ihan kuten piti, vaan seurauksena oli Norjan mittavin korruptio-oikeudenkäynti. Yle 15.1.2014:
”Norjalainen lannoitevalmistaja Yara on saanut 35 miljoonan euron sakot vuosia jatkuneesta lahjonnasta. Poliisin mukaan yhtiö maksoi säännöllisesti lahjuksia korkea-arvoisille hallitusten edustajille Intiassa ja Libyassa, kuten Libyan syrjäytetyn johtajan Muammar Gaddafin öljyministerille sekä venäläisille yhteistyökumppaneille.
[…]
Norjalaisen uutissivuston The Nordic Pagen mukaan eräitä Yaran johtohenkilöitä odottaa jopa yli kymmenen vuoden vankeustuomiot.”
http://mita-olisi-tutkittava.blogspot.nl/2015/04/ostaisitko-yaran-johtajilta-kaytetyn.html
Muuten, kaivoslain mukaan Yaran olisi jo aikoja pitänyt joko aloittaa kaivostoiminta Soklissa tai sitten luopua siitä kokonaan. Miksi se saa nähtävästi lainvastaisesti pitää Soklia hallussaan? Koska Suomi?
Nyt päästiin siis vähän halvemmalla kuin edellisellä kerralla, kun valtion rahaa työnnettiin Terrafameen. Lisälaina on nyt vain 75 miljoonaa euroa, kun edellisen kerran Terrafameen pumpattiin suoraan rahaa 100 miljoonaa ja sen lisäksi ympäristohaittojen varalta 107 miljoonaa ympäristövakuutuksiin, jotka maksatetaan veronmaksajien taskusta kun yksikään vakuutusyhtiö ei suostu Terrafamea vakuuttamaan ilman valtion vastavakuuksia.
Tällä 75 miljoonalla saatiin siis finanssiyhtiö Sammolta 25 miljoonaa ja tältä uudelta yhtiökumppanilta 150 miljoonaa euroa, mistä puolet on lainaa ja puolet eli 75 miljoonaa sijoitusta yhtiöön.
Valtio on edelleen vastuussa Terrafamen aiheuttamista ympäristötuhoista.
Kaivos on sitoutunut myymään seitsemän vuoden nikkelintuotannon ties mihin hintaan. Toivottavasti ymmärsivät sentään sopia jonkinlaisen suojan mahdollisia ylivoimaisia toimitusvaikeuksia varten. Veikkaan nimittäin, että jos yhtiö on edelleenkin sysäämässä lumien sulamisaikaan kaiken saastan ympäristöön kuten parina edellisenä vuonna on tehty, niin siellä Sotkamon metsissä ja vesistöjen varsilla voi olla jo muitakin kuin muutama viherpiipertäjä ja paikallinen puolustamassa luontoarvoja. Alkaa nimittäin tämän kaivoksen suhteen olla aika monella mitta täynnä. Josko siinä kohden suomalaiset heräisivät puolustamaan perimmäisiä arvojamme joista puhdas luonto ja elinkelpoinen ympäristö ovat niitä tärkeimpiä.
Juuri näin. Tuo valtion uusi 75 miljoonan sijoitus näemmä kummasti ohitetaan. Lintilä jäi siis kiinni valheesta tuoreeltaan.