Pilaantuneet eväät

“Vain yksi puolue ei edellytä rasismin vastaista sitoumusta kuntavaaliehdokkailtaan”, otsikoi Kuntalehti viime syyskuussa.  Arvasitte oikein, se puolue oli tietenkin Perussuomalaiset. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan rasismin määrittely on vaikeaa, joten puolue päätti luottaa siihen, että ehdokkaiden arvostelukyky pelaa.

Ja pelaahan se, jokaisella omalla tavallaan. Tampereen Kaupunkiliikenne TKL hyllytti perussuomalaisten vaalivideon, jossa näkyy ensin hunnun takaa ruskeat silmät. Sitten ihmetellään, että “Suomalainen Tampere?” Seuraavaksi tulee kuvaan pommi, ja tulilanka palaa. Lopuksi nähdään räjähdys ja teksti “Älä nuku pommiin!”

Tämä on siis Tampereen perussuomalaisten käsitys hyvistä tavoista. Sosiaalisessa mediassa on vilahdellut paljon yksittäisten ehdokkaiden omia näkemyksiä hyvistä tavoista.

Mitenkäs Slunga-Poutsalo sanoikaan? Ai niin. “Kun ehdolle asettuvat ovat aikuisia ihmisiä, toivotaan että he osaavat käyttäytyä arvonsa mukaisesti.”

Se niistä hurskaista toiveista sitten. Minun on vaikea kuvitella mitä annettavaa on ehdokkaalla, joka haluaa sitoa vegaanilapset puuhun ja jonka sloganina on kirosana. Hän ei anna itsestään kovin yhteistyökykyistä vaikutelmaa.

Taisi selvitä syy siihen, että Perussuomalaiset ei sitoutunut toimimaan rasismin vastaisesti. Joillain sen ehdokkailla ei kerta kaikkiaan ole mitään muuta asiaa kuin rasismi. He vastustavat turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia ja erityisesti muslimeja. Varmuuden vuoksi vielä sidotaan vegaanilapsetkin puuhun, niin oppivat olemaan.

Tällaisilla ehdokkailla ei taida olla mitään käsitystä kunnanvaltuuston tehtävistä ja toimivallasta. He kuvittelevat, että valtuutettuna he voivat tehdä ihan mitä tahansa. Suoraan sanoen he vaikuttavat luonnevikaisilta öykkäreiltä, jotka eivät ole oppineet toimimaan järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Jos käytöstavat eivät muutu eikä ajatusmaailma laajene, niin valtuustossa heillä ei ole mitään tekemistä. He pitkästyvät kuoliaaksi, sillä kunnanvaltuustoissa ei päätetä maahanmuutosta eikä turvapaikoista. Valtuustoissa ei päätetä rangaistuksista ituhippien lapsille. Valtuustossa pitää olla muutakin sanottavaa kuin kiroilu.

Ehkä heillekin on tilausta. Se, mitä he saavat aikaan, onkin sitten ihan eri asia. Yksittäisinä ehdokkaina he eivät ole ongelma, mutta heídän ehdokkuutensa kuvastaa hyvin paljon isompaa ongelmaa. Rasismi on esillä avoimesti, kuten tästä Jori Eskolinin blogista voitte lukea.

Muutama vuosi sitten osa näiden kuvien ehdokkaista olisi päätynyt oikeuteen. Nyt rasismi on niin arkipäivää, että minäkään en enää viitsi puhua asiasta enempää. Totean vain, että kovin monilla on vaaleihin pilaantuneet eväät. Toivottavasti äänestäjät haistavat sen.