Syyttävä sormi

Maan hallituksen ongelmana ei ole työttömyys, vaan työttömät. Tämä kävi ilmi taas kerran eilisillan A-talkissa. Kun työtön työnhakija Hanna Rokkanen puhui käytännön kokemuksista, niin työministeri Jari Lindström puolusteli hallituksen keppi- ja kyykytyslinjaa. Rekrytointifirman edustaja meni pitemmälle ja puhui ylimielisesti elämänurakseen työttömyyden valinneista.

Työttömien näkeminen ongelmana lähtee jo lainsäädännöstä. Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun tehtävänä ei siitä annetun lain mukaan ole auttaa työttömiä löytämään työtä, vaan yrityksiä saamaan työntekijöitä. Lain 1 § sanoo näin:

Talouden kasvun, korkean työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi valtio edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa yhdessä kuntien, työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja muiden työnantajien sekä kansalaisten kanssa.

Lain tarkoituksen voi sanoa toteutuneen, sillä työvoimaa on totisesti tarjolla. Sitä on tarjolla niin paljon, että maan hallitus on julistanut sodan työttömiä vastaan. Hallitus asetti itselleen mahdottoman tavoitteen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, ja koska tavoitteeseen on mahdotonta päästä oikeasti työllistämällä, niin hallitus siivoaa tilastoja.

Hallitus ei kuitenkaan myönnä siivoavansa tilastoja, vaan valehtelee pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisen johtuvan hallituksen toimenpiteiden ansiosta tapahtuneesta työpaikkojen lisääntymisestä. Tosiasiassa pitkäaikaistyöttömyys ei vähene, mutta pitkäaikaistyöttömät vähenevät sekä tilastokikkailulla että potkimalla väkeä pois tilastoja rumentamasta. Tästä kertoivat eilen Taloussanomat sekä Jussi Korhonen blogissaan Isän pikajuna. Laitetaan vielä kuva, josta tämä näkyy:

Kuva: Taloussanomat

Eivät pitkäaiaikaistyöttömät ole saaneet palkkatyötä sen paremmin kuin ennenkään. Heitä on siivottu työvoimapalveluihin eli joutaville kursseille tai palkattomiin töihin työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Lisäksi osaamisensa ja työllistymismahdollisuuksiensa puolesta kaikkein heikoimmalla olevia on kepitetty niin paljon, että monet ovat jättäneet uusimatta työnhakunsa. He ovat kyllästyneet olemaan turhien aktiovintitoimien kohteena ja jättäytyneet suosiolla elämään pelkän alennetun toimeentulotuen varassa.

Media on seurannut nöyrästi hallituksen ja työnantajien linjauksia. A-talkin isäntä puhui työttömän saamasta 700 euron työmarkkinatuesta ikään kuin se olisi käteen jäävä osuus. Oikeasti työmarkkinatuki on 32,40 euroa viitenä päivänä viikossa, ja ennakonpidätys on 20 %.

Nyt ei näytä enää työttömien ruoskiminen riittävän, vaan työntekijätkin ovat laiskoja. Tähän kuvaan sopii hyvin toissaillan A-studio, jossa kerrottiin ulkomaalaisen halpatyövoiman erinomaisuudesta. He ovat nöyriä, ahkeria ja vähään tyytyväisiä. He tyytyvät niin vähään, että ohjelmassa esiintynyt firma joutui jo samana iltana Rakennusliiton jatkotoimenpiteiden kohteeksi. Palkat olivat alle kaikkien mahdollisten sopimusten eivätkä työolosuhteet vastanneet lain edellyttämää tasoa.

Virallisesti syyttävä sormi osoittaa työttömien lisäksi myös työssä olevia. He yhdessä ovat aiheuttaneet laman, työttömyyden ja kaiken muun pahan. Lapinlahden Linnut sen näyttivät jo kauan sitten:

EDIT 12.5.2017 klo 12.30: Poistettu työmarkkinatukilaskelma asian kannalta tarpeettomana ja korvattu se tuen bruttosummalla ja ennakonpidätysprosentilla.