Tilastoista katoavat työttömät
Joskus 1960-luvulla televisiossa näytettiin tietoiskua silloin vielä harvinaisesta turvavyön käytöstä. Mieleeni on jäänyt yksi autoilija, joka tyrmäsi haastattelijan vetoamisen tilastoihin sanomalla, että markan rahalla saa niin monenlaista tilastoa.
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä vähenee tänä vuonna 35 000:lla ja ensi vuonna 30.000:lla. Työllisten määrä lisääntyy tänä vuonna 15 000:lla ja ensi vuonna 12 000:lla .
Erityisen nopeasti vähenee pitäaikaistyöttömyys. Viime vuonna pitkäaikaistyöttömiä oli 124 000, tänä vuonna heitä katoaa jonnekin 23 000. Ensi vuonna heitä arvioidaan olevan 85 000 ja vuonna 2019 noin 78 000.
Jokin tässä ei nyt ainakaan minun matikkapäälläni täsmää. Tänä vuonna työttömien määrä vähenee 35 000, mutta työssä olevien määrän kasvuksi saadaan vain 15 000. Ensi vuonna työttömien määrää vähenee 30 000, mutta työssä oleven määrän lisäys on vain 12 000.
Mihin ministeriö aikoo häivyttää tänä vuonna 20 000 ja ensi vuonna 18 000 työtöntä, jotka eivät ole työssä, mutta eivät myöskään työttömiä? Entä mihin katoaa valtava määrä pitkäaikaistyöttömiä?
Minäpä arvaan. Osa työttömistä siirtyy eläkkeelle tai kuolee. Osa pakkosiirretään toimeentulotuelle, ja yhä suurempi osa on hippasilla kuntouttavassa työtoiminnassa. Entistä useampi parantaa yritysten tuottavuutta tekemällä palkatonta työtä työkokeilussa.
Ei näitä laskelmissa olevia aukkoja voi mitenkään muuten selittää. Sipilän hallituksen pakkomielteenä on saada työllisyysprosentti 72:een, eikä siihen ole oikeasti mitään realistisia mahdollisuuksia. Palkkatyötä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla, joten on turvauduttava tilastokikkaliluihin. Tärkentä on saada siirrettyä mahdollisimman paljon väkeä pois työttömien sarakkeesta.
Joku on joskus sanonut tulevaisuuden ennustamisen olevan vaikeaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on ratkaissut tämän ongelman päättämällä etukäteen tulevaisuuden sisällön hallitusohjelman mukaiseksi. Sen jälkeen on helppo kirjoittaa numerot eli tässä tapauksessa työllisyys- ja työttömyysennusteet vastaamaan päätettyä tulevaisuutta.
Aina vain lasku ei mene ns. putkeen.
Olis kiva tietää, paljonko yritykset on siirtänyt toimintojaan Intiaan ja muihin halpamaihin?
Seppo Mahkonen muista aloista en tiedä, mutta pelkästään Suomesta on elektroniikan valmistuksesta siirretty 2000-luvun aikana 100 000 työpaikkaa ulkomaille. Vaatteiden valmistuksesta kymmeniätuhansia ainakin jos 80-lukuun vertaa. 2000-luvun alussa ja 90-luvun lopussa Suomessa valmistettiin vielä kännyköitä, televisioita ja monia erilaisia sairaalalaitteita mitä nykyään ei enää vuosiin ole valmistettu.
Keramiikkateollisuudesta on siirtynyt myös töitä ulkomaille esim Arabian keramiikkaa ei enää aikoihin ole tehty suomessa. Sikäli parhaiten tiedän elektroniikka teollisuuden, koska nuorena olin siellä töissä monessakin eri tehtävässä ja paikassa.
Ei mitään uutta auringon alla. Tiesittekö että 60-luvulla ei ollut ollenkaan työttömiä? Niksi oli siinä että silloin pantiin kesäksi työvoimatoimistot kokonaan kiinni joten ei voinut olla työnhakijoitakaan. Hämmästyttävää että hallitus ei ole vielä keksinyt että kikka voi olla näinkin yksinkertainen.