Perusturvasta palveluspakkoon
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen esittää ratkaisuksi työttömyysongelmaan vastikkeellista työttömyysturvaa, osallisuustuloa, joka olisi laajempi kuin esimerkiksi professori Heikki Hiilamon aiemmin esittämä malli. Jo ennen virkaansa astumista vuoden vaihteessa Aaltonen sanoi, että hän haluaisi lakkauttaa vastikkeettoman sosiaaliturvan.
Pääministeri Juha Sipilä on vähän sinnepäin kallellansa kuin Leppäsen Preeti, mutta tapansa mukaan ei ihan suoraan myönnä kannattavansa ajatusta. Hänen mukaansa on totuttava siihen, että työ ja sosiaaliturva sekoittuvat.
“Erilaisia aktivointeja ollaankin tehty. Se on oikea suunta. Todennäköisesti toimeentulo muodostuu jatkossa osalla suomalaisista sillä tavalla, että siinä on osa perustulotyyppistä ja erilaisista työtehtävistä muodostuvaa lisää päälle.”
Vuosina 1664-1883 maassamme oli kiellettyä niin köyhyys, kerjääminen kuin työttömyyskin. Järjestelmän nimi oli palveluspakko, ja se perustui työvoimapulaan. Sen jälkeenkin työttömiä pidettiin kurissa irtolaislainsäädännöllä, joka salli ihmisen sijoittamisen laitokseen pelkällä hallinnollisella päätöksellä.
Muutaman viimeisen vuosikymmenen ajan jokaisella on ollut oikeus perusturvaan ilman velvoitteita, mutta ei koskaan ilman kontrollia. Työttömän on pitänyt ilmoittautua säännöllisesti viranomaisille ja toimeentulotukea saavan on pitänyt jatkuvasti todistaa olevansa köyhä.
Nyt meillä on suurtyöttömyys, jota päättäjämme ovat ruvenneet hoitamaan samalla lääkkeellä kuin 1600-luvulla työvoimapulaa. Tosin sillä erolla, että nykyisin työttömät velvoitetaan tekemään työtä ilman palkkaa. Järjestelmää kutsuttiin ensin vastikkeelliseksi sosiaaliturvaksi, mutta koska se haiskahti liikaa pakkotyöltä, niin ruvettiin nopeasti puhumaan osallistavasta sosiaaliturvasta. Se on näköjään nimetty taas uudelleen, ja nyt puhutaan osallisuustulosta. Sosiaaliturva on jo nimetty tuloksi, joten on ihan loogista, että sen saamiseksi ruvetaan vaatimaan työn tekemistä. Sitten voitaisiinkin jo puhua palveluspakosta tai pakkotyöstä, mutta ei tietenkään puhuta.
Tämä kaikki on sitä yhtä ja samaa sosiaaliturvan paradigman muutosta, jota on ajettu kuin käärmettä pyssyyn jo monta vuotta. Se tarkoittaa työn tekemistä pelkkää sosiaalietuutta vastaan. Tästä palkattomasta työstä kieltäytyvän etuutta halutaan pienentää rangaistukseksi. Palveluspakon aikana työtä välttelevä otettiin kiinni ja ruoskittiin, tulevaisuudessa häntä tullaan sivistyneesti pitämään nälässä.
Meille on palkattu sosiaalietuuksista vastaavan laitoksen johtoon henkilö, joka haluaa tehdä etuuksista vastikkeellisia. Työttömistä tietenkin aloitetaan, mutta mikään ei estä tulevaisuudessa laajentamaan velvoitteita myös sairaisiin ja eläkeläisiin. On niin tehty ennenkin. Sata vuotta sitten jokaisen köyhänapua saavan ja vaivaistalon asukkaan piti tehdä hyödyllistä työtä ikään tai terveyteen katsomatta. Joka ei työtä tee, ei sen pidä leipää syömän.
Kun näin sujuvasti ollaan menossa ajassa taakepäin, niin varmaan kohta huomamme noudattavamme myös vuoden 1795 palkollissääntöä:
Palveluskuntaan kuuluvilla on 7 tuntia nukkuakseen, tunti lukeakseen hartauskirjoja, 2 tuntia syödäkseen, 2 tuntia levätäkseen ja 12 tuntia tehdäkseen työtä, mutta sen tulee tapahtua miehen tavoin.
Trendi on menossa kauan kaivattuun suuntaan. Paitsi että verot halutaan siirtää valtion maksettavaksi, myös palkkojen maksusta halutaan eroon ja siirtää se yhteiskunnan hoidettavaksi.
Minusta se vaikuttaa aivan paroni von Münchhausenin tempulta nostaa itsensä ja hevosensa ylös suosta omista hiuksista kiskoen.
Kuka olisi rohkea talous- tai yhteiskuntatieteilijä, joka uskaltaisi yrittää todistaa sen mahdolliseksi? Varma Nobel-palkinto olisi tiedossa.
Uutta työtä syntyy varmasti vaikka robotisaatio tulee mullistamaan nykyiset työmarkkinat. Ongelmana on että kaikille ei pystytä tarjoamaan sellaista työtä jota muut haluavat ostaa. Näin ollen jokin perustulomalli on aikalailla pakollinen työkalu jotta kaikille riittää tuloa, ehkäpä prosentuaalinen osuus niistä tuloista joita muiden maksamaa työtä tekevä saa. Tämän mahdollistamiseksi verotuksen laajuudeen ja veroasteen tulee olla suurempi heillä jotka tekevät ostettavaa työtä. Heidän joiden työtä kukaan ei halua ostaa tulisi jotain työtä tehdä mutta saisivat vapaasti päättää mitä tuo työ olisi, vaikka pitsinnypläystä, opiskelua tai jotakin muuta työtä. Ainainen itkeminen että kaikesta työstä pitää maksaa palkkaa ei oikein ole mielekästä, ja johon blogisti monesti sortuu. Kaikki työ katsos ei ole niin hyödyllistä että muut olisivat siitä valmiita maksamaan, vaikka maksukykyä löytyisikin. Koko työtön-termistä pitäisi päästä eroon. Kaikille riittää jotain tekemistä.
Jos työ on hyödyntä ja tarpeetonta, eikä sen tuotteista kukaan halua maksaa, niin sellainen työ joutaa jäädä tekemättä.
Tosta oon Saku sun kanssa vähän eri mieltä, vaikka lähes kaikki ajatuksesi allekirjoitan.
Työn merkityksen arvottaminen sen perusteella, haluaako siitä markkinat tarjota palkkaa, on mielestäni lyhytnäköistä eikä edistä sivilisaatiomme kehitystä. Tälläkin hetkellä lukemattomat hienot ja älykkäät aivot menevät hukkaan erinäisissä pankkimaailman koukeroissa; johdannaisten ja ties minkälaisten rahastopelleilyiden kanssa. Sekö työ sitten on arvokasta, kun siellä liikkuu isot rahat?
Halu maksaa palkkaa on hyvin pitkälti sidoksissa kykyyn maksaa palkkaa. Jos toimittaisiin enemmän resurssi- kuin markkinatalousehtoisesti, voitaisiin noita “hyödyttömiä” ja “tarpeettomia” työpaikkoja lisätä. Ideana se, että jokainen pyrkisi suuntautumaan alalle/tekemiseen, joka on hänelle itselleen mielekästä ja siten onnellisuutta sekä hyvinvointia edistävää.
Kunpa me ihmiset nopeasti täällä länsimaissa tajuttaisiin luopua työstä arvona. Koko ajan toitotetaan sitä, että jengi pitää saada töihin – välittämättä siitä, onko siitä mitään hyötyä.
Herra Rasi tekee hyvin ja pidättäytyy hupsuttelemasta tahi tyhmempiään uunottamasta hassutuksella, että pääomalla on muka joku muukin perustuslaki tai omatunto kuin itsesäilytys tai mikäli mahdollista arvonsa lisääminen. Jotkut työn hullut saattavat uskotella tuollaisia itselleen, jotta ylipäätään jaksaisivat korskua ylpeänä tilanteessa/saamisesta missä kukaan muu ei niin tekisi. Kyllä hyödykkeen tuottamisesta sitten maksetaan, jos ei muu auta ja silloinkin vain vähin välttävä. Kiitos uskosta työhön itseensä, mutta yksilötasolla moinen itsekeskeisyys on ikävää käyttäytymistä ja valtiotasolle vietynä johtaa aina onnettomuuteen: itsevaltaiseen hallintoon epävapaassa maassa kaikkine relevantteine tykötarpeineen(antiliberaalius, anti-intellektuaalisuus, oikeusvaltion häivyttäminen ja niin edelleen). Sinänsä kummaa, että tälläinen aiemmin ainoastaan Ääri-Karjalan erämaissa kukkinut kummallinen alkiolaisfalangismi on yhä kulussa olevaa kamaa. Liekö se sitten nyt sitä notkean yhteiskunnan postmodernia ajattelua, jossa “sä teet vaan sun juttuu” vaikkei aina ole varmuutta että missä asutaan, syödään tai pannaan päälleenkään. Sedät puhuvat oleskeluyhteiskunnasta ja Vallankumousyliopistolaiset narikkayhteiskunnasta. Minä sanon vain vaatimattomasti, että jospa lakataan vain hupsuttelemasta joutavaa ja tehdään oikein kaikkia kohtaan. On tässä nimittäin vain sittenkin niin isoista asioista puhe, koko väestön tulevaisuudesta ja onnesta, sano.
Kiitos herra Kähkönen mainiosta ja kattavasta vastauksesta.
Omalle itselle ajankulutekemistä ja hyväntekeväisyytenä tai ystävänpalveluksena talkoomallilla voi tehdä palkatonta työtä mutta jos joku haluaa jonkun toisen itselleen enempi vakinaisesti työtä tekemaan on siitä palkkakin maksettavan työn laajuuden ja lajin mukaan. Työteko palkan eteen on köyhille ja vähemmän köyhillekkin lähinnä pakkoa, vaikka joskus mieluistakin, tarpeellisen elannon saamiseksi. Työnarvostus tulee siitä miten hyvin sillä itsensä ja perheensä elättää.
alitettavasti se on yhä työnantaja joka päättää kenet töihin ottaa ja työntekijä menee töihin jos joku työntaja hänet tahtoo palkata piti työstä tahi ei. Hyvin harvalla ihmisella on varoja alkaa valkata mitä töitä suostuu tekemään.
Tuohan tarkoittaa lähinnä sitä, että toisen työaika ei ole kohtuullisen palkan arvoinen. Jos toisen ihmisen työpanos ei ole palkan arvoinen, niin millä oikeudella nämä itsensä ylentävät ovat vaatimassa muiden ihmisten työpanosta palkatta, mitä hyötyä on vaatia arvotonta työsuoritusta?
Ihan rehellisesti, eiköhän sitä palkatonta työpanosta olla vaatimassa sen vuoksi, että itse tai lähipiiri saa ansaitsematonta taloudellista hyötyä.
Edellinen on myös syy sille, että yhteiskunnan varoja käytetään työttömien palkattoman työpanoksen ottamiseen.
Se on, kun toisille annetaan enempi (lue ottavat enempi), toisille jää vähempi! “niin yksinkertasta se on” Sanoko nyt Rokan Antti aikoinaan!
Näin niinkuin seura aktiivina ja satoja työtunteja vuodessa urheiluseuralle talkoilla tekevänä en voisi olla enempää erimieltä Timosen kanssa. Timosen logiikalla minun pitäisi laskuttaa lapsilta talkoilla tekemä työni… näinhän moni urheiluseura jo tekeekin mutta silloin ei köyhän lapsi harrasta!
En ole koskaan vastustanut vapaaehtoista talkootyötä esim. juuri urheiluseuroissa. Palkattomasta työstäpuhessani tarkoitan aina työtä, jolla olisi tarkoitus elää. En viitsi joka ikisen jutun yhteydessä tätä erikseen selittää.
Yritä sinäkin ihmettelijä erottaa mikä ero on oikeasti vapaaehtoisella ja mikä määrätyllä “vapaaehtoistyöllä”. Vaikkei oikeita vapaaehtoisia löydy niin ei työttömien kuulu paikata minkään seuran mitään vajetta, olipa se vaje sitten työntekijöissä tai tuloissa. Ja tehän pidätte seuran järjestämää toimintaa hyödyllisenä ja maksatte siitä vapaaehtoistyön muodossa. Luultavasti hommat on myös mukavia. Vaihtaisitko tuon vapaaehtoistyöhösi esim. vuodessa satojen tuntien muuttourakoihin täysin tuntemattomille ihmisille? Tätäkin tehdään sosiaaliturvan varassa.
Joudutko muuten sairastuessasi hankkimaan sairaslomalapun lääkäriltä urheiluseuraasi varten? Entä jos ei vaan tänään nappaakaan osallistua tai on tärkempää tekemistä niin vaikuttaako se jotenkin tuloihisi?
Kukaan ei myöskään ole kehoittanut laskuttamaan ketään yhtään mistään ja voit vaikka kerätä roskia tienvarsilta vapaaehtoisena jos tunnet että se on mukavaa puuhaa. Kukaan ei kiellä mutta ei myöskään pakota toimeentulon alentemisen uhalla. Vain tällätavoin toiminta on todellakin vapaaehtoistyötä.
Pointti onkin siinä, että jos olet työtön niin mahdollisuutesi tehdä sitä talkootyötä ovat rajalliset. Nykyään se sentään on sallittua.
Mutta työttömän on tehtävä mitä sanotaan. Jos sinut käsketään kuntouttavaan työtoimintaan täyttämään sanaristikoita niin sinähän täytät, vaikka itsesi ja yhteiskunnan kannalta olisi järkevämpää että käyttäisit sen ajan kunnostamalla sitä urheilukenttää ihan talkootyönä.
No ensin pitääkin sitten kysyä? Teetkö ne talkootyöt pakolla uhattuna ja rahahanojen sulkeutumisen uhalla? Jolloin et enää pysty ostaa ruokaa, maksaan laskuja, vuokraa, osamaksuja jne?
Vai voitko valita milloin teet talkoot ja mihin talkoisiin osallistut. Ja tarpeen vaatiessa voit jättää hommat väliin ilman mitään uhkailuja/tuomioiden toimeenpanoja, että elämäsi vaikeutuu rahallisesti? Toisin sanoen sinulla on ihan oikea palkkatyö talkoilun lisäksi.
Siinäpä ne kysymykset? Ja riippuen miten vastaat. Niin siitä voimme päätellä oletko ollenkaan kartalla mistä oikeastaan Saku kirjoitti.
Tietysti jos ajattelit, että työttömät joutaa työttömyyskorvauksella pyörittään urheiluseuroja. Niin se on aivan sinun oma häpeä.
Työtön toki saa myös talkoilla minun puolesta urheiluseuroissa 9e/pvä orjatyön ohella aivan miten paljon tahtoo. Tai ilman sitä orjatyötäkin jos se vaan tämän maan työttömien holhousviranomaisille ja päättäjille sopii.
On myös niinkin, että ei taida sopia. Sillä työttömän kahvin keittäminen aivan työttömän puhtaasta omasta vapaaehtoisuuteen pohjautuen jossain tapahtumassa ilman palkkaa on määrätty karenssi. Syy työtön ei ole voinut ottaa kuulemma silloin palkkatyötä vastaan jos olisi tarjottu tuon yhden päivän aikana, kun keitti sitä kahvia omatoimisesti ja vapaaehtoisesti, ilman että viranomaiset olisi hänet siihen erikseen määränneet.
Joten varmasti huonosti kävisi työttömälle urheiluseuran talkoissakin jos siellä vapaaehtoisesti pyörisi. Joten jäljelle jää holhottu orjatyö ilman PALKKAA.
Mutta koko tämä ketju lähti Ari Aaltosen:
“Heidän joiden työtä kukaan ei halua ostaa tulisi jotain työtä tehdä mutta saisivat vapaasti päättää mitä tuo työ olisi, vaikka pitsinnypläystä, opiskelua tai jotakin muuta työtä.”
Käsitän tämän nimenomaan vapaaehtoistyönä. Jokainen saisi päättää mitä tekee kunhan tekee jotakin.
Ei mielestäni pöllömpää vaatia yhteiskunnalta rahaa saavalta jotakin yleishyödullistä toimintaa, kuten vaikkapa seuratoiminta, partio, vanhusten ystävä toiminta, jne…
No minä vaadin sitten että lapsilisiä saavat korvaavat ne valtiolle jotenkin. Vaikkapa vanhustenulkoiluttajina. Samoin jos otat mitä tahansa verovähennyksiä esim matkakuluja. Ja eläkkeellä olevat myös voivat mennä vaikka lapsia vahtimaan. Ja palkatkoon vaikka työttömiä valvomaan ja kirjaamaan että näin tapahtuu.
En myös ymmärrä miksi jonkun pitäisi tyytyä elämään alle köyhyysrajan vuosia tai vuosikymmeniä. Liian pienistä korvauksistahan on tullut jo Suomelle noottia. Entäpä haluaisitko että oma lapsesi käy vuosia “vapaaehtoistyössä” ja samalla joutuu laskemaan joka pennin ja miettimään riittääkö rahat koko kuulle? Ja vielä pitäisi olla kiitollinenkin. Vai onko ne vaan ne muut jotka näihin joutuu muttei ikinä itse tai kukaan lähipiiristä?
työtöntyötön,
Lapsilisä on korvaus yleishyödyllisestä toiminnasta. Lapset maksavat sinunkin (työttömyys)eläkkeen sitten joskus.
Matkakuluja vastaan tehdään jo nyt TÖITÄ… matkakuluja ei voi vähentää vaikkapa työttömyyskorvauksesta. Matkakorvauksissa on kyse TYÖpaikan ja kodin välisistä matkoista tai TYÖN edellyttämistä matkoista.
Ainakin meillä anoppi osallistuu lasten vahtimiseen, jotta minä ja vaimoni voidaan käydä TYÖSSÄ.
Kyllä!! Haluan että lapseni tekevät edes vapaaehtoistyötä jos eivät palkkatöihin aikoinaan pääse. Nuoremmalla älli todennäköisesti riittää palkkatöihin, vanhemmasta en ole niin varma ellei sitten tienaa urheilulla.
Paljon parempi molemmat tyylit on parempi vaihtoehto kuin vain maata kotona ja odotella päivärahoja. Olen jo laittanut molemmat pojat talkoisiin urheilu seuraan. Jos isi maksaa harrastuksista niin pojat saa kyllä olla mukana halventamassa maksuja talkoilla.
Joissakin perheissä TYÖkulttuuri opitaan osallistumalla kulttuuriin, toisissa perheissä jouten oli opitaan. Tämä lienee suurin syy miksi Suomessa köyhyys periytyy.
Edelleenkin olen sitä mieltä ettei ole pöllömpi idea että rahojensa eteen joutuu jotakin tekemään…
PS.
Anteeksi suorasukaisuus mutta itse aloitit
Sekoitat jatkuvasti talkootyön ja palkkatyön.
En sekoita. Yleishyödyllinen talkootyö voidaan lukea “aktiivisuustyöksi” jos niin halutaan. Tämä on se malli jota kannatan.
En missään kohtaa ole sanonut kannattavani mallia jossa palkkatyötä korvataan orjatyöllä. Silti työttömyyskorvausta vastaan voitaisiin vaatia jotakin työtä. Jos ei palkkatöihin kelpaa niin edes vapaaehtoistöihin, jota on lähes loputtomasti tarjolla.
Lapsilisä on korvaus lapsesta aiheutuvasta kustannuksesta ja tarkoitettu lapsen kuluihin. Aivan niin kuin työttömyyskorvaus työttömän välttämättömiin kuluihin. Epäilen etteivät (työttömyys)eläkettäni maksa koska ovat yhä suurempana joukkona ilmaistöissä. Niistä kun ei eläkemaksuja maksella. Ja miksi kenenkään pitäisi saada työmatkoista kulukorvauksia? Ne rahat ovat kuitenkin poissa yhteisestä kassasta eikä se nyt ainakaan työttömän vika ole jos et muuta lähemmäksi työpaikkaasi.
Kai poikasi saavat päättää että harrastavatko vaiko ei? Eli ovat vapaaehtoisesti talkootöissä. On minunkin vanhemmat olleet koko ikänsä töissä ja siinä sivussa kasvattaneet useamman veronmaksajan. Itse taas olen useampaankin otteeseen vahtinut sisarusten lapsia heidän töissä käydessään jos se vaan on minulle sopinut. Ja auttanut muutenkin. Siis VAPAAehtoisesti.
Nyt kun on tulossa tämä osallistuva sosiaaliturva ja teoriassa minulla olisi mahdollisuus esim. eläkkeellä olevia vanhempiani auttamalla “ansaita” tämä osallisuustulo. Se autanko ketään vai en ei kuulu kenellekkään viranomaiselle enkä aio raportoida tekemisistäni. Olen mieluummin pienemmällä tulolla ja vanhemmatkin voivat mennä hoitolaitokseen jossa heitä hoitavat (toivottavasti) palkatut hoitajat. He ovat myös itse sitä mieltä. Kuten sanoin jo, köyhyysrajan alla eläminen vuosikausia ei kuuluisi olla kenenkään kohtalo. Ei sen vähempijärkisen eikä sen huono-onnisen. Meillä korostettiinkin aina tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kaikkia kohtaan.
Molin sivut ovat täynnä esim. henkilökohtaisen avustajan paikkoja. 10h/viikkoa ja niin edelleen. Luuletko oikeasti ettei esim. vanhusten ystävä toiminta korvaisi näitä töitä mistä vielä nyt jotkut saavat palkkaa?
Työtötyötön,
Kun juttujasi lukee niin alan hiljalleen uskoa hallitusta (asia mitä en koskaan uskonut tapahtuvan). Sinulle näyttää työttömyydessä olevan oleellista että saa maata kotona, ei se että työttömällä olisi aikaa tehdä yleishyödyllistä toimintaa ja samalla estää itsensä tylsistyminen.
Ystäväpalvelussa käydään kahvilla ja juttelemassa yksinäisten vanhusten kanssa, viettämässä aikaa. Tarkoitus ei ole siivota tai pukea vanhuksia, mikä palkkaa saavan avustajantehtävä.
https://yle.fi/uutiset/3-5691638
https://www.punainenristi.fi/tule-mukaan/ystavaksi?gclid=EAIaIQobChMIjfL-pJ2F1QIVhLDtCh3cUgLZoEAAYAyAAEgIjBfD_BwE
Ja sinulle että toinen poikasi saattaa saada palkkaa vaikkapa pihan haravoinnista/tehdastyöstä. Ja vaikka vanhemmallakin harava pysyisi kädessä tai linjastolla olo sujuisi, tulee hänen kuitenkin tehdä tätä työttömyyskorvausta vastaan koska syy x. Jos taas henkilö on kykynemätön yhtään mihinkään työhön on työkyvyttömyyseläke oikea paikka. Työkyvyttömyyselääkkelläkin voi tehdä vapaaehtoistyötä ja silloin se on todellakin vapaaehtoista. Ja jos henkilö on kykenevä työhön hänelle kuuluu maksaa siitä palkkaa.
Näinkö luulet ettei ystäväpalveluksessa myös voisi tehdä ruokaa ja kohta se kuuluisikin heidän tehtäviin. Olen ollut henkilökohtaisena avustajana ja työhöni kuului mm. kaupassa käynti yhdessä avustettavan kanssa ja muutenkin osa päivästä oli lähinnä rupattelua. Nämähän on helposti korvattavissa ja avustajan tuntimääriä voidaan pienentää. Yritä ajatella myös vanhuksen näkökulmasta. Mitä hän tekee “ystävällä” joka on pakotettu toimeentulon kiristämisellä käymään hänen luonaan?
Minulla ei ole tylsää ja teen tai olen tekemättä yleishyödyllistä toimintaa. Edelleen vapaaehtoisesti ja näin jatkan senkin jälkeen kun osallistuva tulee. Ja miten paljon taas kerran maksaa kun näistä “vapaaehtoistöistä” tulee pakollisia? Kuka lukee raportoinnit mitä työtön on tehnyt ja käy tarkistamassa että on varmasti ollut urheilukentän laidalla tarpeeksi monta kertaa? Ja jos tuo tekeminen on pisinnypläystä niin pitääkö se suorittaa jossain tietyssä paikassa vai tulee te-virkailija kotiin seuraamaan että varmasti teen jotakin enkä vain makaa sohvalla?
Mutta sinun käsityksesi tuli kyllä jo selväksi.
Ihmettelijä voisi jatkossa siirtää tilille tulevan palkkansa itse valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen, jolloin se vapaaehtoisen työn ja palkkatyön ero rupeaisi selkiintymään…
En ole varma nykyisestä tilanteesta, mutta aikaisemmin työttömän kohdalla harkittiin onko työtön oikeutettu työttömyyskorvauksiin, jos työtön osallistui SPR:n toimintaan tai työtön kuului kunnan vapaapalokuntaan. Moni työtön on menettänyt työttömyyskorvaukset, kun on lupaa pyytämättä tai lähinnä ilman käskyä osallistunut vapaaehtoistoimintaan.
Köyhän lapsi ei muuten harrasta nykyisin muutenkaan. Halpakin harrastus maksaa huomattavasti enemmän kuin lapsilisä kun otetaan huomioon se kuljeta, kustanna ja kannusta vaihe. Kuljettaminen ei sekään ole ilmaista. Esim. 9v ikäisen jalkapalloharrastus maksaa 50% lapsilisästä seuramaksuna, jolla tuetaan edustusjoukkuetta. Siihen päälle sitten turnausmaksut, varusteet ja kuljetukset, niin aletaan puhumaan 2000-3000 euron vuosimaksuista. Sillä summalla ei köyhän lapsi enää harrasta.
Jaetaan työttömät kahteen eri ryhmään: he jotka haluavat tehdä töitä saadakseen siitä elannon, mutta syystä tai toisesta eivät työtä saa, ja he jotka syystä tai toisesta eivät halua töitä tehdä.
Kokonaisuuden kannalta on järkevää käsitellä vain ensimmäistä ryhmää,
koska se todennäköisesti on huomattavasti suurempi kuin jälkimmäinen ryhmä.
Case paperimies
Paperimiehen paikkakunnalta lähtee tehdas ja jotain muuta pitäisi nyt keksiä. Entinen paperimies saavuttaa eläkeiän 3 vuoden päästä ja laskeskelee että ei ole mitään järkeä
kouluttautua uudelleen. Paperimies harkitsee hakemista osa-aikaiseksi bingo-isännäksi, tätä oli opiskeluaikoina tehnyt ja tästä pitänyt. Paperimies on myös kätevä käsistään ja voisi tehdä puutöitä myytäväksi asti.
Bingo-yrittäjä ei kuitenkaan pysty maksamaan kokoaikaisen bingo-isännän palkkaa, koska asiakkaita käy vain ma-to. Puutöistä tuskin tulee siitäkään paljoa rahaa, koska Ikea ja kumppanit toimivat niin tehokkaasti että entinen paperimies ei pysty hinnalla klpailemaan ja toisaalta jos käyttää paljon aikaa yksittäiseen puutyöhön niin sen hinta kasvaa niin suureksi että siitä ei kukaan suostu maksamaan.
Blogin pitäjän mukaan entisen paperimiehen pitäisi unohtaa keksimänsä vaihtoehdot (bingo-isännyys ja puutyöt) ja keskittyä sellaisiin vaihtoehtoihin, joita markkinat arvostavat enemmän.
Olen itse tästä erimieltä. Ratkaisuni on ns. perustulomalli, jossa paperimies saa VASTIKKEETONTA rahaa, ja tämän lisäksi voi tehdä mitä tahansa töitä. Työ voi olla vapaaehtoistyötä mikäli niin halutaan mutta silloin menetetään lisätulot. Työ voi olla markkinoiden haluamaa jolloin työstä saadaan lisäansioita.
Mikä työ sinusta, Ari, on sellaista, että sitä pitää teettää ihan pakottamalla, mutta josta ei kukaan halua maksaa, koska se ei ole hyödyllistä?
Kaikille kyllä riittää aina tekemistä, mutta on ihan eri asia, onko se tekeminen mielekästä yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta, järkevää missään määrin tai sellaista, ettei se vääristä työmarkkinoita/muiden ihmisten elämää.
Kaikki työ ei ole hyödyllistä -väitteelle tai hokemalle toivoisi joskus konkreettisia perusteluja. Kenen tai keiden tai minkä kannalta työ on/ei ole hyödyllistä? Yhteisen (lue: yhteiskunnan, kuntien tai muiden julkishallinnollisten ihmisyhteisöjen) edun kannaltako vaiko yksityisen (lue: yritysmaailman, markkinoiden, osakkeiden omistajien) edun kannalta? Näiden eduntavoittelijoiden edut voivat olla myös ristiriidassa toistensa kanssa. Se mikä on ihmisyhteisön etu ei välttämättä ole suuryritysten etu. On myös eettisesti arveluttavaa työtä , joka voi olla joillekuille hyödyllistä mutta vaaraksi esim. luonnolle (Talvivaara).
Joskus koulussa 1970-luvulla meille lapsille kerrottiin, kuinka vuonna 2000 kenenkään ei tarvitse tehdä mieltäalentavaa, monotonista tai huonosti motivoivaa työtä, koska koneet tekisivät työt — ja ihmisille jäisi vapaa-aikaa tehdä sitä, mitä haluavat harrastaa.
Väärin meni. Unohdettiin laskea mukaan ahneus. Koneen omistaja ulosmittaa kaiken itselleen.
80-90-lukujen taitteessa meille kerrottiin koulussa, että olemme sitä onnekasta ikäluokkaa, joilla ei ole pulaa työstä suurten ikäluokkien siirtyessä pois työelämästä. Että voidaan ihan valita valtavasta työpaikkatarjonnasta juuri itseämme kiinnostavat ja meille sopivat työt.
Ei ihan osunut maaliin tämäkään ennustus.
Servitus X- ja Y-sukupolvet ovat 200 vuoteen ensimmäiset sukupolvet Suomessa, jotka jäävät keskimäärin vanhempiaan köyhemmiksi, siis koko Sukupolvi jää ei vain yksittäiset syrjäytyneet sukupolvesta.
Ongelma ei tosin koske vain Suomea vaan tilanne on suurinpiirtein sama lähes kaikissa länsimaissa Sveitsiä ja Norjaa lukuunottamatta.
”
Heidän joiden työtä kukaan ei halua ostaa tulisi jotain työtä tehdä mutta saisivat vapaasti päättää mitä tuo työ olisi, vaikka pitsinnypläystä, opiskelua tai jotakin muuta työtä. Ainainen itkeminen että kaikesta työstä pitää maksaa palkkaa ei oikein ole mielekästä, ja johon blogisti monesti sortuu.
”
No jos pitsinnypläyskin ja niin pois päin kerran käy. Niin sopii sitten myös vaikka erämaavaellus, kalastus, tikanheitto, lasten kanssa leikkiminen, matkustelu jne. En kyllä ymmärrä miten nuo on työtä. Paitsi jos tietty hoitaa vaikka päiväkodissa lapsia PALKALLA.
Eli tarkoitat ilmeisesti, että työ määritellään uudelleen. Ja jos siitä ei saa oikeaa palkkaa niin sitten pitää työharrastaa jotain kivaa, kuten vaikka veneellä soutelemista kesäisin omaksi huviksi ja talvisin vaikka omien antiikkihuonekalujen entisöintiä? No ei huonompi idea minusta ollenkaan.
Vai ymmärsinkö väärin? No niin taisin taas. Varmaan tarkoitit, että soutelu ja entisöintikin käy jos joku suurasankari ja työttömien hyväksikäyt…ööö… pelastaja siitä jotenkin hyötyy itse?
Herra Aaltonen tekee hyvin ja pidättäytyy yrityksestä normaalistaa ilmaistyötä väittämällä, että sen kyseenalaistaja muka valittaa tai itkee. Vaikka epäkohdasta sanominen ei olisikaan mieleen, on silti kyettävä tietämään, että onko sanomisen kohde todellinen epäkohta vai ei. Eivät kolmetuhatta vuotta jatkuneet sosiaaliset konventiot tuosta vain tai siksi syrjäydy, että niiden noudattamattomuudesta sanominen käy yhden tyypin hermoille suomenkielisessä internetissä. Siksi toisekseen miksi pääoman ylivalta tai työhulluus tulisi pyhittää sen suuremmaksi perinnäissäännöksi kuin ajatus, että työstä pitää maksaa palkkaa? On nimittäin ollu vähän vähemmän sadan vuoden kestänyt periaate, että moisia välivetoja tai kyseenalaistamisia ei sovi tehdä, jotta yhdessä asutettu maa ei kävisi turhan ikäväksi paikaksi olla. Aivan kaikille.
Koska yleistäminen tuntuu olevan tälläkin saitilla hyväksyttyä, niin teenpä sitten minäkin.
Väitän, että kaikki suomalaiset ovat valmiita tekemään ja myös teettämään palkatonta työtä. Ihan vapaaehtoisesti. Ei siihen hallitusta tarvita 🙂
Kaikki putkimiehet, sähkömiehet, keikkamuusikot, maalarit, leipurit jnee.. Kaikki ovat varmasti törmänneet keskusteluun siitä, että tehdäänkö työ “kuitilla vai ilman?”
Paljonko syntyy palkkatuloa, jos työ tehdään pimeänä?
Tuota pimeän työn teettämistä jaksan ihmetellä. Takuu on mallia perävalot ja meillä kun on tämä kotitalousvähennyskin – vielä toistaiseksi.
Kyllä tehdään jonkinverran. Omassa tuttavapiirissäkin. Sekä työttömät että töissätekevät hankkivat pimeällä työllä lisätuloja. Kakkuja, hiustenleikkuuta ja remonttihommia ainakin. Renkaita vaihdetaan autoihin yms. pientä. Mitään sen kummempaa takuuta et tarvitse jos vaikka tilaat kakun juhliin.
Kotitalousvähennyskin on melkoisen turha. Jos tulot ovat pienet ja veroja et juuri maksa niin mistäpä sen verovähennyksen saisi? Esim. pienellä eläkkeellä olevan ei kannata ostaa palveluja virallisesti vaan edelleen halvimmalla saat kun maksat pimeästi. Sen sijaan parempituloisten kannattaa teettää remonttinsa näin. On maksettu veroja mitkä voi vähentää.