Vahvasti liioiteltu

Eilisen ykkösuutinen oli työttömyyden väheneminen. Työttömiä on nyt peräti 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten, ja erityisessä laskussa on pitkäaikaistyöttömyys. Tätä ilouutista hehkutettiin kaikissa tiedotusvälineissä. Kaikille uutisille yhteinen piirre oli se, että yksikään toimittaja ei ilmeisesti ollut tutustunut niihin tilastoihin otsikoita enempää.

Tilastoja on kaksi. Toinen on Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema työllisyyskatsaus  ja toinen Tilastokeskuksen työvoimakatsaus.

Otetaanpa ensiksi tuo ministeriön työllisyyskatsaus. Siitä näkee kuinka moni on palkattomissa töissä tai työnhakuvalmennuksessa. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 20 9oo henkilöä eli 900 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työnhaku- tai uravalmennuksessa oli 2 300 henkilöä eli 900 enemmän kuin vuosi sitten, eli prosentuaalinen kasvu on huikeat 61 %. Tämä valmennushan on sitä kurssitusta, jossa opetellaan hakemaan työtä tai mietitään mitä työtä voisi hakea.

Palkaton työ ja kurssitus ovat siis lisääntyneet. Katsotaanpa sitten noita tilastokeskuksen lukuja. Ministeriön luvut perustuvat todellisuuteen, mutta tilastokeskuksen otantatutkimukseen. Siinä työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen.

Tilaston alussa kerrotaan, että työttömiä oli vuoden 2017 kesäkuussa 250 000, mikä oli 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 prosenttia. Työllisiä oli 15 000 enemmän kuin edellisvuoden kesäkuussa. Ilmeisesti yksikään toimittaja ei päässyt tämän pitemmälle.

Ensinnäkin työllisten määrän virhemarginaali on 34 000 suuntaan tai toiseen. Työttömien määrän virhemarginaali on 20 000. Muutokset sekä työllisten että työttömien määrässä mahtuvat reilusti virhemarginaaliin, eli ne 14 000 vähentynyttä työtöntä ja 15 000 lisääntynyttä työllistä voivat ihan hyvin olla vaikka tilastovirhe.

Tätä pistää epäilemään se, että työllisten tekemien työtuntien määrä vuoden 2017 toisella neljänneksellä oli 3,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Joko työllisten määrä ei ole lisääntynyt tai osa-aikatyö on lisääntynyt. Oli miten oli, niin tehtyjen työtuntien määrä on laskenut.

Näyttää siltä, että ilouutiset vähentyneestä työttömyydestä ja lisääntyneistä työpaikoista ovat vahvasti liioiteltuja. Työttömät tekevät palkatonta työtä tai ovat koulutuksessa. Osa on tietenkin päässyt eläkkeelle ja osa kuollut. Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2017 kesäkuussa 1 290 000 henkeä eli 4 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. He ovat niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka on sysätty pois työttömyystilastoa rumentamasta ja jotka elävät millä elävät. Todennäköisesti moni heistä sinnittelee toimeentulotuella, mutta tilastot kaunistuivat.

Sopivasti vain tilastojen otsikoita lukemalla saatiin luotua mielikuva myönteisestä kehityksestä. Kun sitä vielä höystettiin sopivalla filmimateriaalilla työnteosta, niin Suomi näyttää olevan nousussa. Tästä saavat hallituspuolueet aihetta henkseleiden paukutteluun pitkäksi aikaa.

Tosiasiassa tilastot ovat ihan yhtä karua luettavaa kuin ennenkin ja tempputyöllistäminen on lisääntynyt.

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos