Palvelu paranee

Kun jokin julkinen palvelu huononee tai loppuu kokonaan, niin sen sanotaan tehostuvan ja paranevan. Näin kävi kesäkuussa, kun lipunmyynti loppui lähijunissa. Kun asiasta tiedotettiin huhtikuussa, niin kaiken sanottiin hoituvan hyvin. Lipunmyyntiautomaatit tulevat jokaiselle asemalle ja konduktöörit kiertävät junien kaikissa vaunuissa ihan pareittain palvelemassa asiakkaita. Lippuja he eivät kuitenkaan myy. Liputtomalle matkustajalle rapsautetaan tarkastusmaksu tai hänet voidaan poistaa junasta. Ei auta, vaikka hän kuinka heiluttelisi seteleitä ja haluaisi maksaa matkansa. Ei tullut myöskään lipunmyyntiautomaatteja, vaan tuli karkkiautomaatit.

Tämän palvelun paranemisen me nielemme mukisematta.

Mukisematta nielemme myös Postin palvelun paranemisen. Kirjepostin jakelu loppuu kokonaan tiistaisin. Näin siitä huolimatta, että postilain 17 §:n mukaan yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Julkinen osakeyhtiö päätti ruveta rikkomaan lakia ihan vain pelkällä ilmoituksella.

Yritykset saavat halutessaan edelleen postia myös tiistaisin, mutta se maksaa erikseen. Yritys voi ostaa yrityspostinumeron 5 500 euron hintaan, ja sen lisäksi tulee noin sadan euron kuukausimaksu. Yksityishenkilöillä ei tätäkään mahdollisuutta ole, mutta harva tuollaisia summia maksaisikaan.

Mutta postin palveluhan paranee. Se on parantunut jo huomattavasti, kun postinkantajat rupesivat leikkaamaan ruohoa, ulkoiluttamaan vanhuksia ja hoitamaan muita varsinaiseen tehtävänkuvaansa liittyviä töitä. Nämä tehtävät ovat viivästyttäneet postinjakelua jo pari vuotta, mutta tästä ei saa valittaa. Kun sanotaan taikasanat vanhusten hyvinvointi, niin kaikki vastaväitteet tyrehtyvät heti.

Vika ei ole postinkantajissa, vaan heidän yhtiönsä toiminnassa. Se on huonosti kannattavaa, ja liikeyrityksen on tuotettava voittoa. Näin ollaan nopeasti ajamassa alas valtion vanhinta, jo vuonna 1638 perustettua palvelua.

Se näyttää olevan tarkoituskin. Ihan sama tarkoitus näyttää olevan VR:llä. Valtion pääosin omistamat osakeyhtiöt ajetaan alas huonontamalla niiden palvelut suunnilleen kirosanan tasolle. Kun palvelut huononevat, niin niiden käyttö vähenee, ja kannattamattomat palvelut huononevat entisestään.

Sitten koko roska voidaan myydä pilkkahinnalla kansainvälisille suuryrityksille, joille ruvetaan antamaan valtion tukea. Ja kas kummaa, palvelu rupeaa pelaamaan. Mutta kyllä se sitten maksaakin.

Tämä touhu alkoi jo 1980-luvun lopussa. Olin silloin aitiopaikalla TVH:ssa, mutta enpä osannut nähdä tulevaisuuteen. Ensin viraston toiminta jaettiin tilaaja- ja tuottajaorganisaatioihin, eli tilaaja rupesi ostamaan niitä aiemmin virastona tuottamiaan palveluja itseltään. Nopeasti tuottajaorganisaatio yhtiöitettiin, sen jälkeen myytiin.

Näin julkisen sektorin alasajo etenee. Markkinavoimat hoitavat kohta kaiken, ja me maksamme. Maksamme sekä verovaroin myönnettynä yritystukena että nousevina palvelumaksuina.

 

 

Kommentit (35)
  1. Sanna Lankinen
    27.7.2017, 09:37

    Asiallisia huomioita koko teksti täynnä! Joko tavoitteena on VR ja Postin myynti, tai ainakin palvelutason alasajo niin, että markkinoille jatkossa tulevilla kaupallisilla kilpailijoilla on ”hyvät mahdollisuudet” olla varteenotettava kilpailija valtionyhtiölle. Postin ja junien toiminta ja palvelutaso oli 10 vuotta sitten kansainvälisesti vertaillen todella hyvä. Kukaan ei uutena yrityksenä pysty tyhjästä aloittamaan postijakelua viitenä päivänä viikossa, mutta kaksi tai kolme päivää viikossa – se voisi onnistuakin. Hyvä pitkä kirjoitus postin alasajosta myös täällä: http://www.designvictim.org/postin-palveluiden-heikentamisen-taustalla-jakeluyhtioiden-etu/

  2. liisa hirvonen
    27.7.2017, 10:07

    Julkisten palvelujen yhtiöttäminen ja myyminen uhkaa vakavasti demokratiaa.

    Kun kuntapäättäjät tai kansanedustajat hoitavat lopulta ainoastaan yrityksien asioita, istumalla mahdollisesti yritysten johtokunnissa, he ratkovat yritysten asioita, eivät enää kuntalaisten tai kunnan asioita. Eikä kuntalaisella ole enää minkäänlaista päätöksentekovaltaa, äänestäminen vaaleissakin on turhaa mikäli todellinen valta on yrityksillä eikä kunnanvaltuustoilla tai eduskunnalla. Tai tulevilla maakunnilla, joilla ei ole edes verotusoikeutta, vaan ainoastaan järjestämisvastuu palveluista joita ihmiset välttämättä tarvitsevat.

    Julkiset palvelut eivät ole enää julkisia, sanan varsinaisessa merkityksessä, kun niitä tuottaa yritys jolla ei ole minkäänlaista velvollisuutta olla avoin ja julkinen mm kirjanpidossaan sekä tilinpäätöksissään. Yritykset saavat kansalaisten maksamat verot sekä yhteisen omaisuuden ja kansalaiset/kuntalaiset joutuvat luopumaan demokraattisista kansalaisoikeuksistaan, vaikuttamismahdollisuuksistaan.

    1. Ratavartija
      27.7.2017, 14:34

      Kirjoitat ”Yritykset saavat kansalaisten maksamat verot ”
      Tätä en ihan ymmärrä: eikö juuri siksi valtion- ja kuntien toimintaa ole yhtöitetty, ettei niihin tarvitse enää lapioida kansalaisten verorahaa? Näinhän on Postin ja VR:n kohdalla tehty. Ennen niiden toiminta rahoitettiin valtion budjetista eli varorahoista. Yhtiöittämisen jälkeen niillä on päin vastoin velvoite tuottaa rahaa valtiolle eli veronmaksajille. Näin esimerkiksi VR; valtio eli me kansalaiset olemme viime vuosina ottaneet sen kassasta joka vuosi 100 000 000 euroa. Näitäkään rahoja ei ole tarvinnut ottaa veroina vaan yhtiön tuottavasta toiminnasta.

Kommentointi suljettu.