Työttömyysbisnestä
Työttömiä oli heinäkuussa 207 000 eli 6 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten, Tilastokeskus kertoo. Se jättää kuitenkin kertomatta syyn, eivätkä toimittajakaan sitä kerro. Minä kerron. Todellisuudessa työttömien määrä väheni vain 500 henkilöllä, sillä kesäkuun loppuun mennessä työttömyystilastoista poistui 5 500 henkilöä eläkkeelle Lex Lindströmin ansiosta. Osa noista 500 työllistyneestä on todennäköisesti osa-aikatyöntekijöitä muutaman tunnin, päivän tai viikon työsuhteessa. Osa on nollatyösopimuksella, osa palkattomassa työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa.
Sanomalehti Karjalainen kertoi hyvän uutisen kuntouttavaa työtoimintaa ja nuorten työpajatoimintaa järjestävän Honkalampi-säätiön toiminnasta Kiteellä. Kaikki tuotannollinen toiminta eli tekstiili- ja puutyöt on saatu saman katon alle. Tällä hetkellä palkatonta työtä tekee 129 henkilöä, ja ensi vuonna toiminta laajenee yllättäen Jyväskylään. ”Voitettiin kilpailutus”, selittää yksikön johtaja lehdelle.
Niinpä. Kukaan ei voi kilpailla tuotantokustannuksissa sellaisen kanssa, jolla ei ole työvoimakustannuksia.
Rantasalmen kunta on tehnyt sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry:n kanssa. Yhdistys järjestää kuntouttavaa työtoimintaa maksua vastaan. Kunta maksaa yhdistykselle päiväkorvausta 10 euroa/kuntoutettava/päivä sekä lisäksi kiinteää kuukausimaksua kahdelle toimintayksikölle. Työtä tehdään myös kunnalle, joka maksaa siitä yhdistykselle 75 % normaalihinnasta eli siitä, mitä yhdistys laskuttaa muilta. Laitetaanpa tästä kuva.
Tällaista on kuntouttavan työtoiminnan liiketoiminta. Sen sijaan että kunta järjestäisi itse kuntouttavaa työtoimintaa se ostaa sitä yhdistykseltä. Kunta teettää omia kunnan töitään – jotka se siis voisi teettää itse kuntouttavana työtoimintana – näillä yhdistykselle annetuilla työttömillä ja maksaa siitä kolmella eri tavalla. Ensin päiväkorvausta pääluvun mukaan, sitten kiinteää kuukausikorvausta ja kaiken huipuksi vielä työn teettämisestä itselleen. Tästä työn teettämisestä saadaan sentään alennusta 25 %.
Halvemmaksi olisi tullut järjestää ne kunnan risusavotat itse, mutta näin tämä työttömyysbisnes pyörii. Kaikille muille paitsi varsinaisen työn tekijöille maksetaan. He saavat työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.
Kuva: Facebook/Teppo Palmroos
Remmitupa? Freudilainen lipsahdus, mustaa huumoria, vai pajan tuotteisiin viittaava nimi?
No, mikäs siinä, kyllä 9 eurolla ja rapialla kelpaa duunia tehdä, mutta onko hallitus vienyt ajatusta kaikki elämänalueet kattavasta rahastuksesta loppuun asti. Kääntäkäämme katseet USA:han jossa kaikki on kaupan. Vankilat, nuo ihmisjätteen kaatopaikat ovat olleet vuosia yksityisten harjoittamaa bisnestä. Niille on keksitty sellaisia nimiä kuten mm. Management and Training Corporation jotta ne erottuisivat edukseen niistä tylsistä valtion vankiloista. Vähän samaan tapaan kuin Suomessa työttömien kuulus… anteeksi aktivointiin erikoituneet konsulttiyritykset.
Paljon on vielä elämän, ei niin valoisalla puolella bisnesmahdollisuuksia. 1500 karkotettavaa turvapaikanhakijaa odottaa vain sitä, että joku keksii miten heidän ahdinkonsa tuotteistetaan ja muutetaan riihikuivaksi rahaksi. Sitä odotellessa.
”että joku keksii miten heidän ahdinkonsa tuotteistetaan ja muutetaan riihikuivaksi rahaksi”
No helposti: Hetisuoraan pidempi kuin 6kk vankilatuomio ennen pakkopalautusta ja työnteko velvoite leirivankilan työpajassa! Jos vaikka 10 vuoden työura ennen palautusta niin eikö ole ahdinko ja bisnestuotto maksimoitu.
”Se jättää kuitenkin kertomatta syyn, eivätkä toimittajakaan sitä kerro. Minä kerron. Todellisuudessa työttömien määrä väheni vain 500 henkilöllä, sillä kesäkuun loppuun mennessä työttömyystilastoista poistui 5 500 henkilöä eläkkeelle Lex Lindströmin ansiosta.”
Lex Lindströmin pohjalta eläkkeeseen oikeutettuja voi olla noin 5500, mutta näistä läheskään kaikki eivät ole ainakaan toistaiseksi hakeneet eläkettä, saati saaneet ratkaisua hakemukseensa. Kesäkuun alkuun mennessä tuon pohjalta eläkettä hakeneita oli 2500. Sen jälkeisiä tilastoja ei ole julkaistu, mutta yli 5000:n eläköitymisen ei kesäkuun loppuun mennessä liene mitenkään päästy.
No kohta ei tarvita mitään erillistä kuntouttavaa kun osallistava sosiaaliturva saadaan aikaan. Tuota on oikein Kelassakin mietitty työryhmän kera miten jokainen nuori joka on NEET (eli ei koulutuksessa, töissä tai työharjoittelussa) tulee mitä pikimiten saada osallistumaan. Mitä siitä että tutkimuksessa siteerattu raportti sanoo ”Ongelmana ei siis ole se, etteivätkö nuoret hakisi töitä, vaan se, ettei heidän työpanokselleen ole ollut käyttöä työmarkkinoilla.” Eli töitä ei ole. Ja mitäpä siitä että vain 18% heistä sairaus tai vamma, muilta puuttuu vaan työ. Ja tämä osallistava koskisi kaikkia alle 25-vuotiaita eikä vain jotenkin syrjäytymisvaaraassa olevia.
Yhtenä epäkohtana jopa nähdään (ilmeisesti jonkun työpajaohjaajan mielipide) ettei nuori voi kuntouttavan aikana käydä sijaistamassa töissä vaan kuntouttava työtoiminta menee katkolle. Ja uudelleen kuntouttavaan ”pääseminen” voi viedä pitkän aikaa. Ilmeisesti kukaan työryhmässäkään ei ole edes kyseenalaistanut miten nuori joka käy välillä töissä voidaan määrätä myös kuntouttavaan mikä on vastoin lakia.
”Sitten kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella työpajalla oleva nuori, ei voi mennä sopimuksen aikana käymään päivää tai kahta töissä, vaan sopimuksen keskeytetään työsuhteen ajaksi ja nuorelle pitäisi tehdä uusi sopimus, ennen kuin pääse takaisin kuntouttavaan.”
Muutenkin koko tutkimus on vain kuvailua miten järjestelmä nykyisin toimii niin kuin kommenteissa onkin kirjoitettu. Myönnän etten ole lukenut ihan koko tutkimusta. Tämä kun saadaan läpi ja siihen vielä päälle pitkäaikaistyöttömien osallistava niin ilmaistyöntekijöitä pukka ovista ja ikkunoista. Ja eipä aikaakaan kun näillä todellakin korvataan palkkatyöntekijöitä ja tämä sallitaan laajassa mittakaavassa myös yrityksille.
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/4020