Poliittista potaskaa

Totuuden jälkeinen aika on saavuttanut Suomenkin, sillä varsinkin hallituspuolueiden edustajien puheet alkavat kuulostaa yhä enemmän tarinoinnilta ilman alaleukaa. Eduskunnan budjettikeskustelussa lasketeltiin surutta silkkaa hölynpölyä, mutta se ei tunnu ainakaan puhujia haittaavan.

Vasemmistoliitto tilasi eduskunnan omalta tietopalvelulta laskelman, joka osoittaa hallituksen päätösten kasvattavan tuloeroja Suomessa. Sama vahvistaa myös valtiovarainministeriön arvio ensi vuoden talousarviosta. Rikkaimmille annetaan noin 400 euroa lisää vuodessa, pienituloisimmat menettävät 37 euroa.

Pääministeri Juha Sipilä kiiruhti epäilemään näitä laskelmia ja sanoi tilaavansa uudet. Hän ei usko eduskunnan tietopalvelua, koska totuus ei satu häntä miellyttämään. Ehkä juuri siksi hän julisti perustavansa uuden talousosaamisen huippuyksikön päätöksenteon tueksi.

Parhaimman vitsin murjaisi valtiovarainministeri Petteri Orpo ihan tosissaan. Hän sanoi tämän eron johtuvan tupakasta eli tupakkaveron noususta. Ilmeisesti siis vain köyhät polttavat tupakkaa, kun taas rikkaille se köyhien tupakointi jollain salaperäisellä tavalla tuo lisää rahaa.

Eduskunnassa kinattiin myös kiky-sopimuksesta. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti, että hallitus leikkasi julkisen sektorin pienipalkkaisilta lomarahoja. Petteri Orpo torjui väitteen ja sanoi työmarkkinajärjestöjen päättäneen asiasta, hallitus on täysin viaton.

Näinkö lyhyeksi Orpo kansalaisten muistin kuvitttelee? Jokainen muistaa, että hallitus teki työmarkkinajärjestöille mafiamaisen tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Jos sopimusta ei tule, niin hallitus puuttuu kovalla kädellä työmarkkinajärjestöjen päätettäviin asioihin ja tekee tarvittavat päätökset lainsäädännöllä. Kukaan ei vielä tähän päivään mennessä ole kertonut miten julkisen sektorin leikkaukset edistävät Suomen vientiä ja kilpailukykyä, mutta eipä sitä oikeasti ole tainnut kukaan kysyäkään.

Totuuden jälkeisen ajan uutisointi hämää myös kansalaisia. Tänään Karjalaisen tekstiviestipalstalla joku väitti ihan vakavissaan, että lomarahojen leikkaus on vahvistanut kuntien taloutta, ja se mahdollistaa julkisen sektorin työpaikkojen säilyttämisen.

Tämä tekstailija ei näköjään tiedä leikkauksen todellisista vaikutuksista kuntatalouteen mitään. Lomarahojen leikkaus ei vahvista kuntataloutta, vaan heikentää sitä kahdellakin tavalla. Ensinnäkin se vaikuttaa suoraan kuntien verotuloja alentavasti. Isompi vaikutus on laskennallisella valtionosuuksien leikkauksella. Hallitus käytti hatusta tempaistua laskelmaa leikkauksen kunnille tuomista säästöistä ja alensi kuntien valtionosuuksia samassa suhteessa. Niitä säästöjä ei tullut, mutta valtionosuuksien leikkaukset toteutettiin.

Näyttää siltä, että hallitus puhuu ihan mitä sattuu, mutta pilapiirtäjät sanovat totuuden käyttämättä ollenkaan sanoja.

IMG_20170923_0001

 

Kommentit (52)
  1. Markku Kemppainen
    23.9.2017, 09:41

    Kikysopimus on vain hämäysnimi palkan- ja ostovoiman alentamissopimukselle jolla leikataan niiden tuloja, joilla ei ole mitään vaikutusta Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Aikuisten oikeasti yritysten kilpailukyky määräytyy markkinoilla. Siihen ei voi hallitus mitenkään vaikuttaa. Kyse tuotantokustannuksista ja myyntihinnasta ja niiden suhteesta kilpailijoihin. Ne määräytyvät joka toimialalla ja eri markkinoilla eri tavoin. Hallitus tavoittelee tuulta kun se luulee ek:n määräyksestä ”laittavansa Suomen kuntoon”. Koko asetelmassa on kyse työntekijöiden ja köyhien kyykyttämisestä.

    1. Tero Tähtinen
      23.9.2017, 10:01

      Määrittelisitkö Sakari ihan vaikka kk- tai vuositulon suurudella keitä tarkoitat rikkailla ja keitä köyhillä?

      Itselläni on mielikuva, että huomattavan suuri osa ”rikkaista” mieltää itsensä ”köyhäksi”. Mielestäni on lukijoillekin tärkeää ymmärtää kummalla puolella näitä tulonsiirtoja on.

      Leikkauksethat koskevat (ainakin pääosin) valtion antamia tukia, eli valtio antaa nyt vähemmän. Kun taas palkansaaja omasta työstään maksaa vähemmän valtiolle.

      En ota nyt enempää kantaa tulonsiirtojen moraaliseen oikeutukseen, mutta haluaisin herättää keskustelua siitä, että tuolla ”rikkaiden” puolella on huomattavan suuri osa ihmisistä. He tuskin mieltävän olevansa rikkaita. Eli tuo rikas/köyhä retoriikka sinällään on mielestäni liian kärjistetty sanavalinta.

      1. Kelpaako alle tuhannen euron nettotulo/kk? Miellän olevani köyhä.

      2. Kyllä köyhä köyhän tunnistaa. Köyhyys ei ole pelkästään rahan puutetta. Köyhyys on mielentila, se on vähän jokaiselle elämän osa-alueelle tunkevaa osattomuuden tunnetta. Köyhyys pitkään jatkuessaan kaventaa ajattelua, luovuutta eikä se johdu pelkästään siitä ettei ole leipää tai asuntoa. Se johtuu siitä, ettet tunne kuuluvasi oikein mihinkään. Päällimmäisin tunne on häpeä. Tätä tunnetta hallitus suorastaan lietsoo syyllistämällä työttömiä sen sijaan että se puuttuisi työttömyyden syihin tai pyrkisi kaikin keinoin lieventämään työttömyyden vaikutuksia.

        Köyhyyttä ei ole väliaikainen rahan puute, kuten vaikkapa opiskelijan tapauksessa. Väliaikaista köyhyyttä kestää, jos voi olla varma siitä, että se on väliaikainen vaihe elämässä. Valitettavasti köyhistä on tullut pysyvä osa yhteiskuntaamme, eikä hallituksellamme ole heille muuta tarjottavaa kuin kliseitä ”työ on parasta sosiaaliturvaa” työtä ilman palkkaa.

        Köyhyys on sukupolvelta toiselle periytyvää. Se ei periydy geeneissä, mitä sitäkin on ehdotettu yhdeksi köyhyyden osatekijäksi. Se periytyy asenteissa ja mallissa jonka vanhemmat antavat. Meidän yhteiskuntamme hienous on ollut siinä, että tämän mallin on voinut kyseenalaistaa, mutta en ole varma onko enää niin ja se hiukan pelottaa. Nyt on jo syntynyt ryhmiä jotka säilyttääkseen itsekunnioituksensa rippeet, ovat kääntyneet järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan. Enkä nyt puhu maahanmuuttajista, vaan omista nuoristamme jotka on syrjäytetty. Kun arvoisa tasavallan presidentti Sauli seuraavan kerran matkustaa USA:han kannattaa käydä tutustumassa myös sen varjoisalle puolelle. Samalla hän voi kysyä miksi maailman rikkaimmassa maassa on kymmeniä miljoonia köyhiä ja mikä on heidän tulevaisuutena odote, sitä kannattaa ihan jokaisen kysyä.

        1. Tarja Elonen
          23.9.2017, 19:26

          ”Köyhyys ei ole pelkästään rahan puutetta. Köyhyys on mielentila, se on vähän jokaiselle elämän osa-alueelle tunkevaa osattomuuden tunnetta.”
          En kelpaa, minua ei tarvita, minua pidetään laiskana, … Ei ihme, että ihminen lannistuu.
          Ylläoleva kirjoitus on todella hyvä – kiitos siitä.

          1. Köyhyys on sosiaalipolitiikan käsite, jolla kuvataan ihmisen tai kokonaisten väestönosien taloudellista ja toisinaan myös sosiaalista syrjäytymistä. Köyhyyteen voi liittyä esim. huonolaatuista tai riittämätöntä ravintoa, koulutusta tai terveydenhuoltoa sekä olemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinoloihin ja yhteiskuntaan.
            Kysymys kuulukin kuka tai ketkä tätä kannattavat?nykyinen hallitus edeltänineen, haluavatko työttömät olla työttömiä,haluavatko työttömät tehdä työtä ilman palkkaa ,mielikuvia ilmaistaan työtön on työtön omasta halustaan,päättäjät antavat auliisti omaa agendaa mitä kansalle syötetään ja monet sen syövät maistamatta pureksimatta ja sen kummemmin mietimättä,koska itsellä menee hyvin…kuinka kauan

          2. Agenda:piilossa pidetty poliittinen vaikutin.
            Mitä poliitikot käyttävät surutta oman hyvän tavoitteluun.

      3. Ne tulorajat ovat siinä laskelmassa. Se ei siis ole mielipideasia keitä siinä tarkoitetaan.

    2. Ville Timari
      23.9.2017, 10:20

      Hallitus voisi helposti vaikuttaa kilpailukykyymme EU:n sisämarkkinoilla sellaisessa myynnissä, joka kohdistuu suoraan eurooppalaisille kuluttajille niinkin yksinkertaisesti kuin laskemalla arvonlisäveron kilpailukykyiselle tasolle. Voi äkkiä ajatellen kuulostaa näpertelyltä, mutta tämä toisi monille pienemmille suomalaisille yrityksille yli 300 miljoonaa potentiaalista uutta asiakasta ja kasvanut vienti ja luodut työpaikat varmasti kompensoisivat verojen laskemisesta seuraavan kassavajeen.

      1. Alv maksetaan kulutusmaassa. Laskemalla tai nostamalla suomen arvonlisäveroa ei vientiin vaikuteta.

        1. EU:n sisällä yksityisille myytäessä alv sisältyy tuotteiden hintaan poislukien Ahvenanmaa, yritysten välillä ei tartte alvia maksaa

          1. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48691/arvonlisaverotus_eutavarakaupass/

            Kohta 11.2 ”Kaukomyynti”

            Kyllä se alv on yksityisen ostajan kotimaan verokannan mukainen.

    3. Yrjö perkko
      23.9.2017, 10:25

      Hallitus voi vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn. Keinona on esimerkiksi verotus. Kun verotuksella ohjataan rahaa tuotekehitykseen ja investointeihin, yrityksen kiloailukyky paranee. Kun tehdään niin kuin nyt on tehty, eli tehdään osinkojenmaksusta ja omausuudenmyynnistä kannattavampaa kuin tuotantoon sijoitfamisesta yritysten kilpailukyky huononee. Suomessa on osittain päästy laman ohi vaikka hallitus on parhaansa tehnyt hidastaakseen kasvua ohjaamalla rahaa pois tuottavasta toiminnasta

  2. Eeva-Liisa Haanpää
    23.9.2017, 09:56

    Kiitos sinne uuninpankolle hyvästä tekstistä.
    Minäkin olen ihmetellyt Orpon tupakkaveron ratkaisevaa merkitystä tuloerojen kasvussa.
    Samoin olen ihmetellyt miten Suomen vienti ”lähtee vetämään”, kun esimerkiksi kirjastoissa, arkistoissa ynnä muissa pienipalkkaisissa julkisen alan töissä tehdään 24 tuntia vuodessa palkatonta työtä.

Kommentointi suljettu.