Irvistys köyhille
Eilen hallituspuolueet raivostuttivat kansaa päättämällä olla myöntämättä avustusta ruoka-apua jakaville järjestöille. Jo kahden vuoden ajan hallitus on myöntänyt ns. joululahjarahaa miljoona euroa käytettäväksi leipäjonojen ylläpitäjien avustamiseen, mutta nyt tätä joululahjaa ei anneta. Toissapäivänä hyväksytty työttömyysturvan aktiivimalli ja tämä päätös kertovat selvää kieltä hallituksen suhtautumisesta köyhiin. Köyhät eivät tarvitse mitään muuta kuin keppiä ja irvistyksen päälle.
Joululahjan antamatta jättäminen on kielen näyttämistä köyhille, mutta se on myös poliittinen kosto. Vuosi sitten kansanedustajat Mika Niikko ja Toimi Kankaanniemi junailivat helluntailaistaustaisen Samaria rf:n johtamalle ja koordinoimalle hankkeelle 765 000 euroa joululahjarahaa kylmäkuljetusautojen hankintaan ruokajakelua varten vastoin THL:n esitystä. Ilman rahaa jääneellä Sininauhaliitolla autot olisivat olleet jo valmiina, joten kaikki raha olisi voitu käyttää suoraan avun saaamiseen perille.
Koko hanketta koordinoiva Samaria sai lisäksi itselleen 100 000 euroa, vaikka sillä ainakaan omien kotisivujensa mukaan ei ollut ruoka-aputoimintaa ollenkaan, vaan se oli ansioitunut lähinnä päihdehuollon alalla. Lisäksi Niikon perustama Takaisin Elämään -yhdistys sai 52 000 euroa.
Ei tarvinne muistuttaa, että vuosi sitten perussuomalaiset olivat hallituksessa, mutta nyt eivät enää ole. Sinisten ja muun hallituksen kosto entisille puoluetovereille ja hallituskumppaneille kolahtaa kipeimmin leipäjonon asiakkaisiin.
Minulle on samantekevää kuka leipäjonoja ylläpitää, kunhan vain joku sen tekee. Kun leipäjonot 1990-luvulla ilmestyivät katukuvaan, niin näkyä pidettiin yleisesti kansallisena häpeänä. Enää pitkiin aikoihin päättäjämme eivät ole olleet niitä näkevinään. Jos joskus näkevätkin, niin he pitävät näkyä normaalina. Leipäjonosta on tullut sosiaaliturvan jatke ja jopa korvaaja, ja onpa niitä pidetty jopa positiivisena asiana.
Maan hallitukset kokoonpanosta riippumatta ovat jo yli 20 vuotta päättäneet olla tekemättä mitään leipäjonojen poistamiseksi. Sen sijaan jonojen tarvetta on lisätty leikkaamalla sosiaaliturvaa jatkuvasti. Nyt meillä on hallitus, joka näyttää aikovan poistaa leipäjonot tuomatta mitään tilalle. Kun aiemmin myönnetyillä joululahjarahoilla on saatu kuljetukset ja kylmäketjut toimimaan, niin nyt toiminta vaarantuu.
Kyllähän köyhät poistuvat katukuvasta, jos leipäjonot katoavat. Köyhyys ei kuitenkaan katoa, se vain poistuu silmistä.
Hallituksen työttömiltä pois kiristämä 25 euroa kuussa on sekin ruoasta pois. Koska vuokrasta ei voi tinkiä ja ruoan lisäksi ainoat kuluerät ovat välttämätön hygienia ja vaatteet, eivätkä köyhät tähänkään asti vaatteilla ole koreilleet, joutuvat köyhät keksimään miten entisen n. 200 euron ruokamenojen sijasta pärjätään vastedes noin 175 eurolla. 7 euron päivittäinen ruokabudjetti laskee 6 euroon. Samaan aikaan ruoan hinta jatkaa nousuaan. Ilmeisesti vähävaraiset joutuvat syömään vastedes entistäkin halvempaa ja huonompaa ruokaa. Mitenkähän se edistää kenenkään työkykyä, kiinnostaisi tietää.
Tämä on hyvä pointti, köyhien “roskaruuan” syönti tulee lisääntymään ja tämä tulee sitten jossain vaiheessa myöskin näkymään kansantaloudellisesti erillaisina lisääntyvine sairauksineen mm.diabetes.
Samalla sille roskaruoalle haaveillaan haittaveroa. Sitten ei ole enää varaa siihenkään.
No tästäkin tulee hyvä vaalipuhetäky taas valtaan pyrkiville. Ja kuinka käykään seuraavan hallituksen. Jono ei kun pitenee..tässä ekologisessa leipäjonossa.Voi yhden kerran tätä touhua.Edesmennyt isäni politiikkaa seuratessaan sanoi, että ” helppo tehdä päätöksiä kun itsellä vatsa täynnä”. Ja tämä pätee tänäkin päivänä.