Epätoivoisen positiivista
Anteeksi, että häiritsen teitä näin joulupäivänä. En vain mitenkään malta olla kertomatta teille näkemystäni tämän vuoden epätoivoisimmasta uutisesta, jonka tekijä on mahdollisesti nauttinyt liikaa glögiä kyetäkseen suoriutumaan tehtävästään.
Kyse on tästä Ilta-Sanomien uutisesta, jonka mukaan Sipilän hallituksen suosio on korkeimmillaan sitten kesän 2015.
Haastatelluista vain 29 prosenttia katsoo, että hallitus on onnistunut tehtävässään melko tai erittäin hyvin, mutta silti tuloksesta väännetään väkisin positiivinen. Ilmeisesti juttu on otsikoitu niitä varten, jotka kiireissään vilkaisevat pelkät otsikot. Heille jää sellainen kuva, että suosio olisi hyvä, kenties jopa nousussa.
Ei siinä mitään, onhan uutinen positiivinen, kun sitä näin hallituksen vastustajan silmin katsoo. Oikein olisi kuitenkin kertoa, että hallituksen suosio on laskenut koko ajan, ja on nyt paljon alempana kuin hallituksen aloittaessa. Hallitushan aloitti vasta kesällä 2015, ja silloinkin sen suosio oli vain 37 prosenttia. Siitä on tultu jyristen alaspäin, ja nyt ollaan 29 prosentissa. Oikein olisi otsikoida, että hallituksen suosio on erittäin alhaalla. Otsikossa ei kuitenkaan suoranaisesti valehdella, siinä vain jätetään kertomatta oleellisin. Näin helppoa on huijaaminen uutisen otsikolla.
No, nyt en häiritse enempää. Nauretaan yhdessä vaikkapa näiden herrojen antaman esimerkin mukaisesti.
EDIT 25.12.2017 klo 18.50:
Muutettu lause “…että hallituksen suosio on ennätysmäisen alhaalla” muotoon “…että hallituksen suosio on erittäin alhaalla. ”
Onhan tämän hallituksen suosio tosiaan käynyt välillä jopa alempana kuin nyt.
Sakunkin ehkä kannattaisi käydä Hesarin sivulla ja tutkailla edellisen hallituksen, jossa myös demarit olivat mukana, arvostelulukuja ja vertailla niitä Sipilän hallituksen arvosteluun. Sipilän hallitus saa selvästi paremmat arvostelut! Lisäksi Hesarin uutisoinnista selviää myös nykyisen hallituksen arvostelun kehitys Joten otsikointi on mielestäni varsin oikeaan osunut.
Nyt puhutaan tästä hallituksesta ja Ilta-Sanomien uutisesta. Hyvää joulua.
Edellisnkin hallituksn pääministeri oli kokoomukslainen ja sellainen sateenkaarihallitus ei voi kun jotenkin sinnitellä eteenpäin. Nyt on todella kysymys tästä hallituksesta eikä siellä ole kuin kolmen kopla, kaikki äärettömän oikistolaisia ja kannatusta heillä ei enää ole. Minun kaveripiirissäni myös kepulaiset ja kokoomukselaiset arvostelevat tätä hallitusta huonoksi.
Miten saat tästä hallituksesta oikeistolaisen, saatika äärioikeistolaisen?
Maassa, missä on 5 miljoonaa populaa ja maksetaan yli 30 miljardia tulonsiirtoja (onko maailmanennätys?) ei ole oikeistolaista saati keskustalaista hallitusta. Maassa, missä julkinen sektori on lähes 60% BKT:sta, ei voi olla muuta kuin sosialistinen hallitus. Sosialistisessa Neuvostoliitossahan oli julkinen sektori juurikin tuo 60% BKT:sta, ja kylähulluna on pidettävä sitä, joka väittää NL:ssä olleen äärioikeistolaisen hallituksen.
Niin, Sampo, hallitus ei siis voi olla oikeistolainen jos se ajaa oikeistolaista politiikkaa ja pyrkii nimenomaan heikentämään “sosialismiksi” koettuja etuja? Eli Venäjälläkään ei siis vallankumouksen jälkeen ollut vasemmistolaista hallitusta koska kyseessä oli oikeistolainen valtio valtavine tuloeroineen. Huomaatko miten logiikka ei pelaa?
En pidä oikeistolaisena sellaista hallitusta, jotka hyväksyy nykyisenlaiset tulonsiirrot. Se että hallituksella on näennäinen pyrkimys johonkin, ei vielä muuta tässä suhteessa mielipidettäni.
Vertaus Venäjän vallankumouksen jälkeiseen hallitukseen on mielestäni irrelevantti. NL ennen hajoamistaan, ja kuten Suomi tähän päivään asti, ovat tehneet vuosikymmeniä systemaattista sosialistista politiikkaa tavallaan. Lenin ei sen sijaan ollut ollut päivääkään johtanut maataan. Oli vain lupaus sosialismista ja joskus tulevaisuudessa siirtymisestä kommunismiin. Herralla ei selvästikkään aikoinaan ollut mitään käsitystä asioiden hoidosta, ja joutuivat turvautumaan jopa kapitalismiin. Logiikkaa en tässä näe, en edes mitään merkityksellistä analogiaakaan.
Sampo Makkonen voisi oikeastaan lopettaa itsensä nolaamisen, eihän tuota oikein kehtaisi katsella.
Julkinen sektori ei ole lähes 60 % BKT:sta, vaan julkisen sektorin suhde bruttokansantuotteeseen on noin 50 % ja yksityissektorin suhde BKT:hen on lähes 180 %. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on noin 20 % ja yksityissektorin noin 80 %.
Ei ole ihme, että Sampo Makkonen sekoilee, koska vastaavaan sekoiluun ovat sortuneet myös Sauli Niinistö ja Juha Sipilä. Tilastokeskuksen pääjohtaja korjasi Niinistön esittämät luvut artikkelissaan, mutta se ei estänyt Sipilää esittelemästä harhaanjohtavia lukuja vielä senkin jälkeen.
http://www.osallisuustalous.fi/blogi/tilastokeskuksen-pjohtaja-julkisen-sektorin-koko-on-20-bruttokansantuotteesta
“Miten saat tästä hallituksesta oikeistolaisen, saatika äärioikeistolaisen?”
Hallitus on oikeistolainen, koska se on kikyttänyt palkat alas ja leikannut koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Ja nyt se aikoo yksityistää terveydenhuollon.
“Maassa, missä julkinen sektori on lähes 60% BKT:sta, ei voi olla muuta kuin sosialistinen hallitus.”
Julkisten menojen suhde BKT:hen on tällä hetkellä 53%.
Kannattaa ensin opetella sosialismin määritelmä, ennen kuin tulet tänne nolaamaan itsesi. Sosialismi tarkoittaa, että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa.
Ylivoimaisesti suurin osa tuotantovälineistä ovat yksityisessä omistuksessa. Hallitus on myynyt julkisessa omistuksessa olevia yhtiöitä yksityiseen omistukseen ja aikoo myös yksityistää terveydenhuollon.
“Maassa, missä on 5 miljoonaa populaa ja maksetaan yli 30 miljardia tulonsiirtoja (onko maailmanennätys?) ei ole oikeistolaista saati keskustalaista hallitusta”
Tietyt tulonsiirrot (työeläkkeet ja ansiosidonnainen) riippuvat henkilön tuloista. Nämä tulosidonnaiset tulonsiirrot myös näkyvät julkisina menoina, lisäten julkisten menojen ja BKT:n suhdetta.
Pelkästä tulonsiirtojen määrästä tai julkisten menojen ja BKT:n suhteesta puhuminen on siksi harhaanjohtavaa.
Joululahjastani löytyi mielestäni hyvä sitaatti, jonka perusteella hallituksen toimintaa voi arvioida: “Yhteiskuntien sosiaalista ja eettistä kehitystä arvioidaan usein sen mukaan, miten niiden taloudellista ja yhteiskunnallista valtaa pitävät ryhmät kohtelevat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia huono-osaisia.” (Juho Saari: Huono-osaiset)