Ihme on totta

Jouluaaton aattona kirjoitin joulun työllisyysihmeestä ja kysyin, mistä työllisyystilastoihin tupsahti 60 000 työllistä lisää. Esitin myös ihmetykseni siitä, että omaishoitajia on täsmälleen saman verran kuin uusia työllisiä.

Aina kannattaa ihmetellä ja kysyä, niin voi saada vastauksen. Uusi Suomi selvitti tänään Tilastokeskukselta, että lukujen yhtenevyys on sattumaa.  Omaishoitajia ei lasketa työvoimaan, elleivät he samaan aikaan tee ansiotyötä. Tilastokeskus kertoi myös, että työllisiä tuli lisää 83 000 ja työttömien määrä väheni 23 000:lla, jolloin päädytään työvoiman lisäykseen 60 000:lla.

No mistä nämä 60 000 suoraan töihin ilmestynyttä sitten ilmestyivät? He ovat sellaisia ihmisiä, jotka eivät tähän asti ole olleet enempää työllisiä kuin työttömiäkään.  He ovat olleet oman taloutensa hoitajia tai opiskelleet päätoimisesti. Osa on eläkkeellä olleita, jotka ovat päässeet osa-aikaiseen työhön, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari.

Käytännöllisesti katsoen tyhjästä ilmestyi työmarkkinoille ja suoraan töihin 60 000 sellaista ihmistä, joista ei tähän asti ole ollut mitään tietoa. On tainnut ihan oikeasti tapahtua ihme.

Ihmeen säihke himmenee hiukan, kun mietitään mien Tilastokeskus tutkimuksensa tekee.  Työvoimatutkimus kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta.

Näin kertoo Tilastokeskus itse. Haastatteluun poimitaan työikäisten lisäksi alaikäisiä ja eläkeläisiä, ja heiltä kysytään, ovatko he olleet viime aikoina palkkatyössä. Tunninkin palkkatyö tekee ihmisestä työllisen. Tiedän, että tämä on kansainvälisesti hyväksytty ja käytetty tilastointitapa ja että eri maiden tilastot ovat vertailukelpoisia. Ovathan ne vertailukelpoisia, kun kaikkien tilastoissa on sama virhe: ne eivät vastaa todellisuutta.

Tämä tästä. On tietysti imartelevaa, että Uusi Suomi katsoo asiakseen selvittää vastauksen esittämääni kysymykseen. Vähemmän imartelevaa on, että lehti samalla väittää ihan jutun otsikossa minun esittäneen väärän selityksen. En esittänyt. Esitin yhden mahdollisen selityksen ja sanoin nimenomaan, että en väitä sen olevan totta.

Spekuloinnista saa näköjään hyvän otsikon yhtä helposti kuin Tilastokeskus saa työvoiman ulkopuolisesta ihmisestä työllisen.