Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Ihme on totta

Jouluaaton aattona kirjoitin joulun työllisyysihmeestä ja kysyin, mistä työllisyystilastoihin tupsahti 60 000 työllistä lisää. Esitin myös ihmetykseni siitä, että omaishoitajia on täsmälleen saman verran kuin uusia työllisiä.

Aina kannattaa ihmetellä ja kysyä, niin voi saada vastauksen. Uusi Suomi selvitti tänään Tilastokeskukselta, että lukujen yhtenevyys on sattumaa.  Omaishoitajia ei lasketa työvoimaan, elleivät he samaan aikaan tee ansiotyötä. Tilastokeskus kertoi myös, että työllisiä tuli lisää 83 000 ja työttömien määrä väheni 23 000:lla, jolloin päädytään työvoiman lisäykseen 60 000:lla.

No mistä nämä 60 000 suoraan töihin ilmestynyttä sitten ilmestyivät? He ovat sellaisia ihmisiä, jotka eivät tähän asti ole olleet enempää työllisiä kuin työttömiäkään.  He ovat olleet oman taloutensa hoitajia tai opiskelleet päätoimisesti. Osa on eläkkeellä olleita, jotka ovat päässeet osa-aikaiseen työhön, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari.

Käytännöllisesti katsoen tyhjästä ilmestyi työmarkkinoille ja suoraan töihin 60 000 sellaista ihmistä, joista ei tähän asti ole ollut mitään tietoa. On tainnut ihan oikeasti tapahtua ihme.

Ihmeen säihke himmenee hiukan, kun mietitään mien Tilastokeskus tutkimuksensa tekee.  Työvoimatutkimus kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta.

Näin kertoo Tilastokeskus itse. Haastatteluun poimitaan työikäisten lisäksi alaikäisiä ja eläkeläisiä, ja heiltä kysytään, ovatko he olleet viime aikoina palkkatyössä. Tunninkin palkkatyö tekee ihmisestä työllisen. Tiedän, että tämä on kansainvälisesti hyväksytty ja käytetty tilastointitapa ja että eri maiden tilastot ovat vertailukelpoisia. Ovathan ne vertailukelpoisia, kun kaikkien tilastoissa on sama virhe: ne eivät vastaa todellisuutta.

Tämä tästä. On tietysti imartelevaa, että Uusi Suomi katsoo asiakseen selvittää vastauksen esittämääni kysymykseen. Vähemmän imartelevaa on, että lehti samalla väittää ihan jutun otsikossa minun esittäneen väärän selityksen. En esittänyt. Esitin yhden mahdollisen selityksen ja sanoin nimenomaan, että en väitä sen olevan totta.

Spekuloinnista saa näköjään hyvän otsikon yhtä helposti kuin Tilastokeskus saa työvoiman ulkopuolisesta ihmisestä työllisen.

Kommentit (38)

  1. Petteri

    Tilastokikkailua ja suoranaista valehtelua. Koska opetellaan oikeasti laskemaan työttömät ja työllistyneet? Te-keskus antaa täysin eri kuvan tilanteesta kuin esim. tilastokeskuksen pilipali-puhelinkyselyt. Monet poliitikotkin keksivät lukuja omasta päästään ja kuvittelevat sen olevan totta. Todellinen tilanne ei tunnu kiinnostavan. Aktiivimalli perustuu palturille.

    • Raimo Korhonen

      Työvoima- ja elinkeinokeskus laskee kunkin kuukauden viimeisenä päivänä työttömänä työnhakijana olevat.

  2. Sirpa N.

    Ihmeiden aika ei siis ole ohi. Ennustan, ettyä kun väkisin läpi ajattua ns. aktiivimallia toteutetaan, ihmeet jatkuvat ja laajentuvat. Vänkää vaihtelua olisi, jos vaikkapa Elvis palaisi pinkillä Cadillacillaan maamme työttisyystilastoja kaunistamaan, itse itsensä työllistävänä/yrittäjänä tietysti.

  3. Kari Heinilä
    • Saarivaari

      Kiitos linkistä – nyt toimeen, lukijat!

      • Timo Harju

        Suuren journalispalkinnon äänestyslinkki ei ole pelannut aikoihin. Verkon kautta ei Sakari Timosta voi äänestää. Saku olisi kyllä meriitin ansainnut ja saanut reippaasti ääniä juuri verkon kautta. Ehkä liiankin reippaasti…

        Se, että Torkkupeitto-Vartiainen ja Uusi Suomi rupeavat ”oikomaan” blogistia ei muusta kerro kuin blogin merkityksestä ihmisille tärkeiden yhteiskunnallisten asioiden esille nostajana.

    • Virva Itäranta

      Kävin laittamassa Sakun ehdokkaaksi ja kuvailin häntä merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, jolla on laaja lukijakunta ympäri Suomen.

      Tehkääpä samoin! Vielä on reilut kolme päivää aikaa.

  4. Ihme

    Jäin ihmettelemään sitä, että mikäli kaikki työttömät onnistuvat osoittamaan itsensä aktiivisiksi tekemällä töitä 18 tuntia, niin lasketaanko heidät sitten työllisiksi eikä enää työttömiksi? Olisiko työttömyysprosenttimme tällöin 0?

    Huom. e-postiosoite ei relevantti.

    • Timo Harju

      Ei ole pelannut ainakaan viikkoon. Outoa tosiaan. Ainakin tämä ääniin vaikuttaa, se on varma…???

      • Anja Musakka

        Ainakin äsken meni mielestäni läpi. Jospa Sakun ”truutti”on jo täys, ei mahdu enää kehumista 🤔

        • Timo Harju

          Tutkin palomuurin ja asetukset. Ei pelitä, täytyy penkoa lisää.

  5. Hupu

    ”Faktaa on, että työllisiä oli vuoden 2017 marraskuussa 2 496 000, mikä oli 83 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, kuten Tilastokeskus tiedotti joulun alla.”

    Kun huomioidaan määritelmä ”työllinen”, niin työllisten määrän lisääntyminen ei oikeastaan kerro työllisyys- tai työttömyystilanteesta yhtään mitään:

    http://tilastokeskus.fi/meta/kas/tyollinen.html

    Määritelmä 1 : ”Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.”

    Määritelmä 2: ”Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.”

    Kun huomioidaan vain työllisten määrä ja vähennetään kasvusta vähentyneet työttömät, niin ei voida päätellä yhtään mitään. Esimerkiksi, jos useampi entinen kokopäivätyöpaikka on jaettu useammalle osa-aikaiselle työntekijälle, niin työllisten määrä lisääntyy, vaikka tehdyt palkkatyötunnit eivät lisäänny vaan melkoisella todennäköisyyydellä vähentyvät, koska osa-aikatyössä saatetaan tehdä töitä urakkatahtiin tai työt tehdään osittain palkanmaksun ulkopuolisella ylityöajalla (kun halutaan pitää edes se osa-aikatyö).

    ”Faktaa on, että työllisiä oli vuoden 2017 marraskuussa 2 496 000, mikä oli 83 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, kuten Tilastokeskus tiedotti joulun alla.”

    Edellinen voi kertoa myös mm. sen, että yhä useampi työllinen tekee osa-aikatyötä tai pätkätöitä… tarvitaan siis täsmällisempiä tietoja, että voidaan tehdä mitään päätelmiä taloustilanteesta, työpaikkojen määrästä tai työttömien määrästä… yksi tunti palkkatyötä tutkimusviikolla riittää toteamaan henkilön työlliseksi.

    Kun oikeita tietoja on saatavilla, niin miksi ei uutisoida täsmällisesti oikeita lukuja vaan harhauttavasti uutisoidaan asian kannalta merkityksettömien tilastotietojen perusteella ”työttömyyden vähentymisestä tai työpaikkojen lisääntymisestä”? Vastaus menee propagandan puolelle.

    Missä se Suomen talouskasvu todellisuudessa näkyy, kun koko ajan köyhältä on otettava pois ja työttömiä on määrättävä yhä kovemmilla talouskiristyksillä pakkotyöhön?

    Miten voidaan edes kuvitella talouskasvua tukevasta päätöksenteosta kun ”valtiolle otetaan velkaa tulonsiirtoja varten” ja veronmaksajien kukkarosta riittää rahaa kaikkiin muihin valtion törsäyksiin rahaa?

  6. työtöntyötön

    Sepä onkin jännä juttu että virallinen työtön on (ainakin olevinaan) hylkiö avoimilla työmarkkinoilla jo muutaman kuukauden (saatikka vuosien) työttömyyden ja te-toimiston asiakkuuden jälkeen mutta esim. ”oman taloutensa hoitaja” näyttää työllistyvän tuosta noin vaan.

    Eläkeläisiä taas on taatusti tuossa työllisiksi laskettavien joukossa. He pystyvät helposti tekemään päivän parin työkeikkoja ja eläke tipahtaa joka kuukausi tilille tiettynä päivänä työnteosta huolimatta eikä sitä tarvitse odotella viikkoja jne. Itsekkin tunnen muutaman eläkeläisen jotka tekevät/ovat tehneet pidempiä ja lyhyempiä tuurauksia entisissä työpaikoissaan.

    Työlliseksi pitäisi laskea vain se joka tekee vähintään 80% kokoaika työajasta ja ei saa soviteltua päivärahaa. Tai se joka ei ole oikeutettu sen paremmin soviteltuun kuin asumistukeenkaan. Mikään 1h/viikko palkkatöitä ei todellakaan ole työllinen.

  7. Saara Nieminen

    Nyt teit Saku virheen. Ei kannata mennä pilaamaan päättäjien hyviä juttuja faktoilla. Ne kun ei siitä tykkää.

  8. Olli Knuuttila

    Hyvin sinulle se lähtöluku kuitenkin kelpaa vertailuun, vaikka se on täsmälleen samalla metodilla tuotettu. Mikäs ero niissä sitten on? Muu kuin että toinen kelpaa politiikan tekemiseen ja toinen sitten vähän huonommin?

    • Saku Timonen

      Jostain on lähdettävä liikkeelle, ei minulla mitään omia tilastoja ole.

      • kysyn

        Hei, mistä sait lukumäärän, että omaishoitajia olisi 60 000? virallisia omaishoidon sopimuksen tehneitä on Suomessa alle 50 000. Varsinaisessa omaishoitotilanteessa katsotaan olevan noin n.350 000. Voit tarkistaa tiedot esim. Omaishoitajat ja Läheiset Liiton lähteistä.

  9. Sauli

    Koska allekirjoittanut nimimerkki ei tajua hevon huttua tilastomatematiikasta, tyydyn toteamaan että työttömiä on helvetin paljon enemmän kuin terve yhteiskunta kestää. Työttömän itsetuntoa ei tietenkään hirveästi hivele se, että hän on pelkkä tilastomerkintä Vartiaisen muistikirjassa. Hallituksen suurin ansio näyttää tähän asti olevan tilastojen väärinymmärtäminen oman ideologiansa (lue: työttömien kyykyttäminen) pyhittämiseen. Itse työttömyydestä he eivät ymmärrä mitään.

    Keskustelin taannoin erään hihhulin kanssa joka pokkana väitti tilastojen kiistatta osoittavan, ettei Saksassa sotien aikaan voitu tappaa kaasukammioissa sellaisia määriä juutalaisia kuin historiankirjat väittävät. Itse asiassa, heitä ei kuulemma tapettu ollenkaan. Tilastot ovat vaarallisia väärissä käsissä, niillä voidaan saada kansanmurhakin tekemättömäksi ja työttömyys marginaali-ilmiöksi.

  10. Paula

    On se kumma, että luotettavia tilastoja ei pystytä tekemään. No, näyttää siltä, ettei niitä haluta tehdä, koska taitaisi hallituksen tavoite olla toivoton. Näitä otannan kautta tehtyjä tilastoja on helppo vääristellä, jos kriteerit eivät näy tarkasti tilastossa tai ne ovat niin venyvät, että esim. tunninkin työllä on työllistynyt.

  11. TeemuP

    Niin, kannattaisi aina muistaa että korrelaatio ei takaa kausaliteettia. Työmarkkinoilta voi randomilla löytää varmasti monta muutakin 60.000 ihmisen populaa mutta ei niilläkään ole mitään tekemistä työmarkkinoiden kasvun kanssa.

    Kyseisessä tilastossa ei ole mitään vikaa, sen voisi myös myöntää. Tilastokeskuksen tilasto antaa vastauksen siihen kysymykseen jolla se on laadittu. Tiedon käyttäminen johonkin muuhun on tietysti käyttäjän omalla vastuulla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuo on EU-tasollakin katsottu tarkemmaksi menetelmäksi kuin esimerkiksi työttömyyskorvauksen nostaminen. Lisäksi työmarkkinoille mahtuu kaikenlaista, sellaisiakin jotka ei edes halua tehdä enempää kuin muutaman tunnin viikossa. On jäähdytteleviä eläkeläisiä ja lisätuloja kaipaavia opiskelijoita.Kun valtion eri järjestelmistä ristiintaulukointi on rajallista, kyselytutkimus on hyvä menetelmä ja myös yllättävän tarkka. Persujen jytkynkin gallup ennusti alle puolen prosenttiyksikön tarkkuudella.

  12. Satu Salmi

    Olen ammatiltani tutkija, ja voin sanoa, etta otos 12 000 kuukaudessa on harvinaisen suuri . Mutta jos jo yhden tunnin tyonteko lasketaan mukaan, niin sitten en tieda, mita tassa mitataan. (Sorry, asun Lontoossa ja minulla ei ole suomalaisia kirjaimia koneessani.)

  13. Veikko Nieminen

    Tilastokeskukselta saisi kyllä ihan raakoja faktojakin. Kuten vaikkapa tehdyt työtunnit. Jos Suomessa ei ole tehty enemmän tunteja kuin aikaisemmin niin työttömyystilastoja on kaunisteltu. Jos työtunteja on tehty merkittävästi enemmän niin ihmisiä on palkattu tunteja tekemään mutta ainahan on kivempi väitellä spekulatiivisillä luvuilla kuin lasketuilla luvuilla.

  14. Anna-Katriina Lius

    Eriarvoisuusvaraston keskusteluissa osalle keskustelijoista näytti todella olevan tärkeää osoittaa, että Saku Timonen on väärässä spekuloituaan sillä, että omaishoitajat olisi alettu laskea työvoimaan.Se siis oli tärkeää, ei muu kritiikki, jota Timonen on esittänyt tilastoinnin käytäntöjä kohtaan.

    Minulla on antaa todella konkreettinen esimerkki tilastoidusta työllisyydestä, josta olen puhunut jo aiemmin. Kotikaupungissani Lahdessa syksyyn 2016 opettajien ja kouluavustajien sijaisuudet hoidettiin pääsääntöisesti tuttujen hyväksi havaittujen henkilöiden kanssa. Sijaisuudet saattoivat olla usein viikon-parin mittaisia. Sitten siirryttiin käyttämään Kuntarekry-järjestelmää. Listalle otettiin 90 henkilöä. Näin sijaisuudet jakaantuvat paljon useamman henkilön välillä kuin aiemmin. Lisäksi sijaisuudet pyritään säästösyistä hoitamaan ensisijaisesti talon sisäisesti. Tämän vuoksi ulkopuolisille tarjottavat sijaisuudet ovat myös lyhentyneet. Joskus rekryn kautta saattaa saada vain muutaman tunnin mittaisia sijaisuuksia. Näin ollen Kuntarekryn lista jakaa isolle joukolle ihmisiä pieniä työn rippeitä, joilla ei pärjää ilman muita tukia. Entistä suurempi joukko siis tulee tilastollisesti työllisiksi, mutta heidän todellisuutensa on kaukana oikeasti työtä tekevän todellisuudesta. Näitä rekry-systeemejä on tietääkseni otettu käyttöön muuallakin ja lyön vetoa, että tälläkin tavalla saadaan tilastollisesti työllisyys näyttämään paremmalta.

    • Bruttoveronmaksaja

      Tästä ilmiöstä on hieman pakko kirjoittaa yleisemmällä tasolla, koska tutkin mm. tehokkutta. Toiminnan tehokkuutta mitataan yleensä tuotos/panos-suhteella. Kun tehokkus mielletään näin, on helpointa minimoida panos, jolloin heikollakin tuloksella saadaan hyvää tehokkuutta.
      Aivan yhteiskunnan huipulta saakka on keksitty se, että markkinatalous on ainoa toimiva talousmalli ja osakeyhtiö paras tapa hoitaa asiat. Tämähän toimii aidosti kilpailuilla markkinoilla, joissa tarjonta on vapaata ja kysyntä ylittää tarjonnan. Pannaan osapuolet kilpailemaan keskenään ja tehokkain (yleensä halvin) tapa toteuttaa jokin asia (markkinataloudessa tuote l. vaihdannan välikappale) voittaa. Kun tarjonnan ja kysynnän tasapaino(ttomuus) menee toisin eli kysyntää on vähemmän kuin tarjontaa, seuraa kriisi ja alkaa kisa verissäpäin: pitää joko keksiä uusia asioita (tuotteita) tai kuristaa kustannuksia. Häviäjät poistuvat markkinoilta ja päädytään tuohon alkutilaan eli kysyntää on enemmän. Joskus tosin kokonainen teollisuuden(ala), kuten mobiililaitteiden kokoonpano Suomessa, ns. ”katoaa alta”. En sitten tiedä, mihin kilpailuyhteiskunnassa häviäjät katoavat. Kun ei ole markkinoita, vaan ihmisiä. Ilmeisesti yhteiskunnan häviäjät katoavat tilastoihin.
      Julkisella puolella asia (ei siis tuote) tehdään jotain muuta varten kuin kilpailua. Tavoite on esim. opetus, terveydenhuolto tai liukkaiden teiden hiekotus mahdollisimman hyvin annetussa raamissa (väljästi tulkiten voidaan vaikka puhua Target Costing:sta). Kun toimijat (esim. nollatuntisopimuksilla) pannaan minimiin ja kilpailutetaan keskenään, hyvin tehty ei olekaan keskiössä. Tärkeämpää on esim. minimikustannus, kun hyvää tulosta, kuten mummojen lonkkamurtumien tehokkaampaa paranemista, ei osata mitata tai allakoida joko toimivan terveydenhuollon tai hyvän hiekoituksen ansioksi.
      Miten tämä sitten näkyy? No yllämainitun esimerkin tavoin eli kuvitellaan säästettävän kustannuksista, vaikka opetuksen taso faktisesti laskee. Ei tommoisessa silpussa voi opettajan ja oppilaan välille muodostua minkäänlaista sidettä eikä opettaja kykene millään arvioimaan oppilaan henkilökohtaista kehitystä, vaikka kuinka korupuheissa ja uudessa OPSU:ssa puhutaan henkilökohtaisista opinpoluista. Hävettää vallanpitäjien puolesta – kuinka kehtaavat?
      Samanlainen hölmöläisten homma näkyy myös vanhoissa valtion laitoksissa, jotka on yhtiöitetty tai vähintään liikelaitostettu / säätiöitetty. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi uudet säätiöyliopistot. Siellä kiinteistöt on yhtiöitetty valtio-omisteiselle kiinteistöyhtiölle tai sen affiliaatille, yksiköt pilkottu tilaaja-tuottaja ideologian mukaisesti siten, että asiakkuus todellakin näkyy: raja-aitaa ja siiloa puskee esille kuin marunaa tienpenkoille.
      Mihin tämä sitten on johtanut? Siihen, että saman isännän (valtio) rengit (kiinteistöyhtiö ja yliopisto) alkavat vetää kotiinpäin, ”mattoa toisen alta” ja pahimmassa tapauksessa riitelemään – vähintään kyräily, vähättely ja panettelu onnistuukin suomalaisilta erinomaisesti. Kun väkeä on yliopistosta on taloudellis-tuotannollisista syistä (lue: kokoomuksen ajamat leikkauset) pitänyt laittaa kilometritehtaalle, kysyntää tältä monopolilta (kiinteistöyhtiö) on vähemmän. Kiinteistöyhtiö rakentaa lasipalatseja ja kuvittelee kykenevänsä kilpailemaan yksityisen (lue: Technopolis) kanssa samoista asiakkaista ja vanhat talot sekä rapistuvat että homehtuvat, kun on pakko säästää ilmanvaihdosta ja alunperinkin on rakennettu kilpaa ja kiireellä. Vuokrat ovat korkeat, minkä vuoksi suomalainen (yliopistotason) tutkimus ja opetus on kalliimpaa kuin Saksassa. Hajoita ja hallitse -mentaliteetilla mielivaltaisesti palastellut organisaatiot riitelevät kustannuksista ja fasiliteeteista. Koska yksiköissä pitää säästää eikä väkeä voi enää panna lisää pihalle leikkaamatta ”viimeisiäkin siemenperunoita”, pakataan väki entistä tehokkaammin (eli yhä ahtaammin) puhelinmyyjien toimistoja muistuttaviin ”monitoimitiloihin” (lue: avokonttoreihin, joiden toimimattomuudesta on lukuisia vai pitäisikö päättäjistä kyseen ollen sanoa lukemattomia tutkimuksia). Tutkimus ja opetus kärsii: ”rotat” tappelevat (kirjaimellisesti) elintilasta. Tämmöinen ihmiskoe on menossa. Kuka ottaa vastuun?

      • Esa J.

        Tästä ei ole kovinkaan pitkää aikaa, kun luin ”luotettavasta” pääkaupungin sanomalehdestä erään työnantajajärjestön veteraanin haastattelun. Ko. veteraani puuskahti haastattelun eräässä vaiheessa: ”ahneushan se tätä maailmaa pyörittää.”

        Ahneus on minun mielestäni kyllä ihan OK aina mikrotasolle asti, kun sen aikaansaannoksella kykenee maksamaan ruokaostoksensa kaupan kassalle. Pelkkä palkattomassa työkokeilussa saatu työn ”ilo” ei siihen kelpaa, vaikka itkisi…

        Mutta se mitä itse haluan korostaa, on se että jokin raja ahneudelle sitten pitäisi asettaa. Minulla ei sen määrittämiseen ole tietoa, koulutusta tai kykyä…

        ”Kollektiivikateus” luullakseni laittaisi liian ahneet seinää vasten, tai sitten ottaa osansa veroina.

        Maailman sisältämän varallisuuden epätasainen jakaantuminen tulee aivan varmasti yleisen huomion tai vihan kohteeksi. Vielä kun muistetaan, että 10 ihmistä maailmassa omistaa yli puolet maapallon kokonaisvarallisuudesta. Lisäksi: almuja kun ei ole pakko antaa…

  15. Rintsu

    Isäukkoni pääsi aikanaan eläkkeelle 58-vuotiaana kun se vielä oli mahdollista.
    Hän on siis oikealta titteliltään eläkeläinen ja on ollut sitä jo kauan.
    Mutta koska vielä nyt 72- vuotiaana tekee sivutoimikeikkaa niin on tilastoissa sekä eläkeläinen, että työllinen?

    Nuorin tuntemani eläkeläinen oli aikanaan tyttökaverin faija joka jäi eläkkeelle 42-vuotiaana.
    Hävittäjälentäjän hommissa kun viiskymppisillä oikein enää ei ole käyttöä.

  16. Rosa Warski

    Tilastokeskuksen höpöhöpötutkimuksia tekisi painoarvoisemmiksi, jos viitsisivät avata käsitteitään. Samoin kävisi Uuden Suomen höpöhöpöjournalismille.

    On naurettavaa ja vähintään tutkijan sekä journalistisen etiikan vastaista, että tunninkin työnteko lasketaan työllisyydeksi.

  17. Pertti Ikonen

    Tuo kyselemällä tehtävä tilastointi kaiketi perustuu siihen, että kehitysmaatkin pystyisivät antamaan yhtenevää tilastotietoa kehittyneiden maiden kanssa ilman kallista hallintoa ja tallettetuja tilastoja. Mutta eikös Suomessa voisi ihan käyttää tietokantoihin talletetuja lukuja ilman kansainvälistä vertailuvuutta – näinkin tärkeässä asiassa kuin työttömyys.

    • Henry Björklid

      Tuntematta asiaa, tulee mieleen kuinka monella kehitysmaa-työttömällä on puhelin? Eli ohjautuuko puhelinkyselyt niille, jotka on jo töissä ja kuuluvat esim. keskiluokkaan?
      Jos taas puhutaan suomalaisista, niin olen jo vuosia pitänyt puhelinta pöytälaatikossa. Paristoja en ole ladannut, koska eihän mulle soita kuin kauppiaat ja entiset siipat.
      Kaverit käyttää somea ja Skypeä.

      Henry

      • Pertti Ikonen

        Mikä pakko kyselytutkimusta on suorittaa puhelimella. Kehitysmaissa varmaankin tutkimusta tehdään torilla kysymällä suoraan kansalalaiselta.

  18. Hulivilipoika

    Tilastointia vääristävien seikkojen luettelostakin saisi varmasti pitkän. Ihan ensimmäisenä tulee mieleen prepaid-liittymät, joista ei välttämättä ole viranomaisella tietoa. Yleensä tällaisen löytää pitkäaikaistyöttömältä tai yhteiskunnan syrjäyttämältä. Osoitetietojakaan ei kaikista meistä ole, osalla ei edes osoitetta. Jos tutkimus tehdään pelkästään sähköisin välinein, löytyy korjattavaa tietoa paljon, mutta miten se tehdään, en tiedä, en ole tilastotieteen ammattilainen. Jos korjataan ollenkaan. Ehkä joidenkin mielestä ei edes tarvitse korjata.

  19. Pekka Virtanen

    Kuten joku aikaisemmin kommentoikin niin tehdyt työtunnit ovat kovia lukuja, jotka eivät tietääkseni perustu kyselyihin tai satunnaisotantoihin tai tulkintaan. Tehtyjä työtunteja vertaamalla päästäisiin lähelle totuutta.

    Toinen vekkuli luku on tehdyt työtunnit jaettuna kansalaisten lukumäärällä. Tällöin saadaan vertailuluku, joka kertoo kuinka iso osa ihmisistä tekee työtä. Luvussa vajaata työpäivää tekevät edustavat aidosti vajaata päivää ja työvoimakursseilla olevat edustavat nollaa työtuntia…

  20. tuukkanen

    Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa kysytään paljon muutakin kuin tutkimusviikolla tehdystä työtunnista. Esim. tehdyt työtunnit, niin palkattomat kuin palkallisetkin, onko työ osa- vai kokoaikaista, määräaikaista vai jatkuvaa, haluaisiko tehdä enemmän työtunteja, miksi työskenteli enemmän/vähemmän, jne.
    Kuukausittain nousee esiin mediassa vain työllisyys- ja työttömyysluvut. Paljon enemmän tietoa kuitenkin kerätään, mutta sitä ei uutisoida.
    Olin mukana tuossa ja tälle vuodellekin osui pari haastattelua. Viimeisellä kerralla olin työtön, niin kysyttiin syytä, työnhausta, valmiudesta ottaa vastaan töitä… Haastattelijat kyselivät paljon työntekoon ja työaikaan liittyviä asioita, mutta nykyisin näyttävät vain hömpänpömppäuutiset kiinnostavan enmmistöä, niin ei taida median tällaista ”kuivaa asiatietoa” enempää julkistaa.

  21. Scientist

    Saku ei ymmärrä tilastoja. Kannattaisi perehtyä niihin tarkemmin ennen kuin kirjoittaa. Olennaista on ovatko kriteerit muutuneet vuoden aikana, todennäköisesti eivät.

    Tehdyt työtunnitkin on saatavissa kyllä tilastokeskuksen sivuilta. Katson ne vielä kun paranen flunssastani. Ovat todennäköisesti lisääntyneet.

  22. Scientist

    Katsoin tehtyjä työtunteja, valitettavasti lukuja ei ole vielä saatavissa tältä vuodelta. Vuodesta 2015 ne olivat kuitenkin lisääntyneet selväti vuoteen 2016. Ne vähenivät huimasti edellisen hallituksen aikana (2011-2015), jolloin menetettiin noin 100000 työpaikkaa. Erityisen suurta menetys oli teollisissa työpaikoissa.

  23. Siru Pola

    Miten on mahdollista, että Lottoarvonta saadaan suoritettua muutamassa sekunnissa, (tarkistusten jälkeen enintään minuutissa) ja kunkin jotakin voittaneen voittosummakin saadaan samalla selville, kun ei pystytä selvittämään montako suomalaista on työssä ja montako ei ja montako on eläkkeellä ja työssä eläkkeellä ollessaan yms yms.

    Luulisi olevan yksinkertainen juttu jota ei tarvitsisi arvailla eikä puhelimessa haastatella. Eihän Lottoajiltakaan kysellä puhelimitse, että ”minkäslaisia numeroita siitä sinun kupongistasi löytyy??”.

  24. tuukkanen

    Syitä esimerkiksi eläkkeellä työskentelystä ei voi saada kuin kysymällä. Samoin esim. tyytyväisyys nykyiseen työaikaan tai palkattomat ylityötunnit on kysyttävä. Kaikki tällainen tieto ei vaan näy missään. Se on kysyttävä. Siksi osallistuin tutkimukseen.

    Hallinnolliset tilastot eivät kerro oikeaa tilannetta.

  25. Seppo Tossavainen

    Nyt siis tilastokeskus vääristelee totuutta? Tuskinpa vain. Mutta kuten aina, tilastojen tulkitsijat poimivat luvuista ne jotka vastaavat omaa käsitystä asioista. Näin saadaan samasta asiasta kaksi vastakkaista näkemystä.

    Uuninpankkopojan kertomus työllisistä lähtee alkuun oikein eli tilastojen taakse pitää kurkistaa ja pitää yrittää etsiä lukujen takaa sitä totuutta.

    Mutta kun nyt on tullut tilastoituun työvoimaan tyhjästä lisää ”työllisiä”, niin vastaavasti jonakin toisena aikana pitää kysyä minne osa ”työllisistä” yhtäkkiä katoaa. Luvuista ja ”työllisen” määritelmästä voi kuitenkin päätellä että muutos työllisten määrässä ei ole kovin hyvä mittari kertomaan totuutta. Työllisten määrän muutos on vain yksinkertaisesti ”suuntaa antava” tilastoluku. Ei mikään totuus.

    Muna vai kana? Kumpi on tilastovirhe: alhainen työllisyysaste vai parantunut työllisyysaste.

Kommentoi »

Comments are closed