Missä vastuuministerit luuraavat?

Hallitus marssittaa työttömyysturvan aktiimallia puolustamaan jatkuvasti ministereitä, jotka toistavat ulkoa opettelemaansa tietämättä asiasta mitään. Tämä on tietysti kansalaisaloitteen kannalta hyvä juttu, mutta ministereiden puheet alkavat nolottaa jo aktiivimallin vastustajaakin.

– Ei varmasti kukaan, joka aktiivisesti hakee työtä ja on aktiivisesti työmarkkinoiden käytössä, tule sanktioiden piiriin, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä jatkaen väärän tiedon levittämistä. Kaikille muille paitsi ministereille lienee jo tähän mennessä tullut selväksi, että pelkkä aktiivisuus työnhaussa ja työmarkkinoiden käytettävissä oleminen eivät riitä. Leikkuri iskee armotta, jos sitä työtä ei löydy.

Itse asiassa Lintilä valehtelee puhumalla totta. Hän käyttää sanoja “työmarkkinoiden käytössä”, ei “työmarkkinoiden käytettävissä”. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö on töissä, mutta helposti luulee Lintilän tarkoittavan pelkkää käytettävissä olemista.

Eilisillan A-studiossa Kai Mykkänen nosti esiin yhdistyksissä tehtävän palkattoman työkokeilun aktiivisuuden osoittamisen muotona. Hänen mukaansa ehdon täyttämiseen riittää myös palkaton 18 tunnin työkokeilu esimerkiksi yhdistyksessä, säätiössä tai osuuskunnassa.

Sieltähän se varsinainen tavoite alkaa paljastua. Tarkoitus on saada Suomen työttömät palkattomiin töihin yhdistyksiin, osuuskuntiin ja säätiöihin työkokeilun nimellä tekemään ne kahdeksantoistatuntisensa hyödyllistä tai hyödytöntä. Joku paremmalla laskupäällä varustettu voisi huvikseen laskea miten paljon palkatonta työtä tehdään, jos kaikki maan työttömät tekevät sitä vähintään 18 tuntia kolmen kuukauden jaksoissa. Se 18 tuntia ei edes riitä, sillä työkokeilu on työllistymistä edistävää palvelua, ja sitä aktiivimalli edellyttää viisi päivää. Päivän vähimmäispituus on neljä tuntia.

Mykkänen ei myöskään näytä olevan selvillä työkokeilun tarkoituksesta. Te-palvelujen sivujen mukaan työkokeilu on tarkoitettu ammatin- ja uranvalintaan tai paluuseen työmarkkinoille, jos ammatillinen koulutus puuttuu tai jos tarkoituksena on harkita alan vaihtoa. Sitä voidaan käyttää myös silloin, jos halutaan selvittää onko pitkään työmarkkinoilta poissa olleen osaaminen ajan tasalla. Siellä ei puhuta sanaakaan työttömien survomisesta palkattomaan työkokeiluun siksi, että he voisivat osoittaa aktiivisuutensa. Kelan teksti perustuu lakiin, joka jäi hallitukselta tässä hötäkässä muuttamatta.

Hölynpölyä siis riittää, mutta totuus alkaa hahmottua. Työttömät on saatava johonkin työhön, palkalliseen tai palkattomaan. Ihan hassu yhteensattuma on se, että aktiivimallin työn tekemisen tuntiraja on sama kuin tilastoja laadittaessa edellytettävä työlliseksi laskemisen raja. Ja kaikkihan me tiedämme, että hallitus on asettanut itselleen kovan työllisyystavoitteen, joka tällä tavalla saadaan toteutumaan.

Nyt sitten päästään otsikon kysymykseen. Miksi aktiivimallista vastuussa olevat ministerit Pirkko Mattila ja Jari Lindström eivät vastaa yhteenkään kysymykseen edes pyydettäessä, kuten ei koko heidän puolueensakaan? Miksi Petteri Orpo ei kommentoi, vaan lähettää asiasta mitään tietämättömät munaamaan itsensä? Miksi Juha Sipilä ei sano mitään, vaan lähettää toiset ottamaan vastaan ryöpytyksen?

En minä tiedä. Minusta he nolouttaan pakoilevat vastuuta omista päätöksistään.