Aktiivimalli ja toimeentulotuki

Työttömyysturvan aktiivimallia säädettäessä unohdettiin tehdä vaikutusarviointi käytännössä kokonaan. Edes saatavien työpaikkojen määrästä ei ole tarkkaa arviota, vaan luvut näyttävät hatusta tempaistuilta. Olen huomannut mallin puolustajien puhuvan 8 000 työpaikasta, mutta myös 12 ooo on vilahdellut.

Kuten tähän mennessä on selvinnyt, niin tilastoiduksi työksi riittää yhden tunnin työskentely viikossa. Sattumalta aktiivimallin työn tekemisen tuntiraja on sama kuin tilastoja laadittaessa edellytettävä työlliseksi laskemisen raja. Ja kaikkihan me tiedämme, että hallitus on asettanut itselleen kovan työllisyystavoitteen, joka tällä tavalla saadaan toteutumaan.

Nämä ovat kuitenkin pikkujuttuja sen rinnalla, että aktiivimallin vaikutukset muuhun lainsäädäntöön jäivät selvittämättä ja yhteensovittamatta. Otetaan esimerkiksi aktiivimalliin otettu työssäoloehto. Hyväksytyn lain mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.

Työssäoloehtoa laskettaessa palkka suhteutetaan työaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivän minimipalkka on 55,30 euroa (1 189 : 21,5) ja tunnin minimipalkka 6,91 euroa (55,30 : 8).

Ainakin aktiivimallia kovasti puolustanut kansanedustaja Juhana Vartiainen neuvoi työttömiä menemään puhelinmyyjiksi. Mikäpäs siinä, mutta palkkaus ei siinä työssä välttämättä täytä työssäoloehtoa, kuten Iltalehti kertoo. Silloin tukea leikataan siitä huolimatta, että tehty työtuntimäärä täyttää aktiivimallin ehdot ja samalla tietysti myös työlliseksi tilastoimisen ehdot.

Aktiivimallin suhde toimeentulotukeen jäi myös selvittämättä. Koska siitä ei erikseen säädetty, niin mennään entisen lainsäädännön mukaan.

Työttömyysetuutta saava voi ansaita 300 euroa sen vaikuttamatta tukeen. Jos hän saa lisäksi myös toimeentulotukea, niin siinä on eri tuloraja. Toimeentulotukea saava voi ansaita enintään 150 euroa tuen alenematta. Toimeentulotuen asiakkaalle pienistä tuloista jää käteen vähemmän kuin sellaiselle työttömyysetuutta saavalle, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Ei tässä sinänsä ole mitään ongelmaa, sillä toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota kaikki muut tulot alentavat. Tämä tiedetään ja hyväksytään. Aktiivimalli tuo kuitenkin uusia ongelmia niille, jotka eivät täytä aktiivimallin vaatimuksia eli eivät saa työtä tarvittavalla palkalla 18 tunnin ajaksi.

He eivät saa yhtään lisää rahaa, vaan heidän työttömyysetuuttaan leikataan, vaikka he tekisivät työtä. Jos he kieltäytyvät alle aktiivimallin palkatusta työstä, niin heitä uhkaa toimeentulotuen alennus. Toimeentulotukilain mukaan tuen perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia, jos henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä. Jos kieltäytyminen toistuu, niin alennus on 40 prosenttia.

Ajatellaanpa nyt sellainen tilanne, että työttömyysetuutta ja toimeentulotukea saavalle tarjotaan puhelinmyyjän työtä, josta saatava palkka ei täytä aktiivisuusehtoa. Työttömän on silti otettava työ vastaan sillä uhalla, että hänen toimeentulotukeaan leikataan. Silti työ ei täytä aktiivimallin vaatimuksia, joten joka tapauksessa hänen työttömyysetuuttaan leikataan. Tekipä työtön niin tai näin, niin aina leikataan jostain.

Puhelinmyyjä on tässä vain esimerkin vuoksi. Ihan sama pätee muihinkin alipalkkatuihin töihin. Niitä on tehtävä millä tahansa tarjotulla palkalla, tai jostain leikataan.

Epäilin ensin, että aktiivimallin suhdetta toimeentulotukeen ei ole mietitty. Nyt alan epäillä, että se on mietitty hyvinkin tarkkaan. Työttömyysetuutta ja toimeentulotukea saavalle aktiivimalli on se kauan puuhattu vastikkeellinen sosiaaliturva, joka velvoittaa tekemään työtä tuen vastineeksi.