Pälkäneellä keksittiin pyörä
Päivä pajalla alkaa aamuyhdeksältä ja päättyy yhdeltä. Tällä viikolla nuoret miehet ovat siistineet tekojääkenttää ja tehneet lumitöitä. He valmistavat myös säännöllisesti ruoat seurakunnan perhekerholle, noin 40 hengelle.
Työstä ei saa palkkaa, mutta työmarkkinatuki ja kulukorvaukset maksetaan.
Siinäpä tiivistetysti Pälkäneen ihme, jota Aamulehti ylisti työttömyyden nujertamisena. Tämä sama keksintö on tehty suunnilleen jokaisessa kunnassa, ja jokaisessa kunnassa tästä palkattomasta työstä puhutaan työllistämisenä. Onhan se työllistämissä useammassakin mielessä. Ensinnäkin kunta täyttää sille laissa asetetun työllistämisvelvoitteen ja vapautuu maksuosuudestaan työmarkkinatukeen. Toiseksi työttömät eivät ole tilastoissa työttömiä, vaan työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olevia. Kolmanneksi työttömät tekevät kiistatta työtä.
Se jätetään aina sanomatta, että maksuosuudesta vapautumisen lisäksi kunta saa ilmaista työvoimaa ja 10,09 euroa päivässä työllistämiskorvausta jokaisesta “työllistetystä”. Sekin jätetään sanomatta, että toimintaan osallistuvat ovat yhä työttömiä, koska heille ei makseta palkkaa ja he ovat edelleen Te-toimiston kirjoissa työttömiä työnhakijoita. He saavat työstään työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.
En halua lytätä tätä toimintaa kokonaan, sillä näen siinä hyvääkin. Elämän suunta ratkeaa nuorena, ja kaveripiirillä on siihen hyvin suuri vaikutus. Jos yhteisellä opastetulla tekemisellä ja neuvonnalla saadaan nuoria kannustettua opiskelemaan tai löytämään palkallista työtä, niin se on hyvä asia. Yhteinen, ohjattu toiminta epäilemättä estää syrjäytymistä.
Se minua näissä uutisissa aina ärsyttää, että kerrotaan vain osatotuuksia. Sanoilla on helppo hämätä silloinkin, kun puhutaan totta. Kun palkattomasta työstä puhutaan työllistämisenä, niin lukijalle tulee sellainen käsitys, että nyt on oikeasti työllistetty. Tosiasiassa tehdään palkatonta työtä ja paikataan kunnan taloutta.
Ihan saman ilmiön näkee vaikkapa työttömyysturvan aktiivimallista. Kyseessä on oikeasti työttömyysturvan leikkaus niille, jotka eivät onnistu täyttämään työllistymisvelvoitetta. Silti puhutaan aktiivisuudesta, jonka vastakohta on tietenkin passiivisuus. Jo nyt puhutaan yleisesti passiivisista työttömistä, ja passiivisuus kuulostaa aina negatiiviselta. Niinpä meillä on kahdenlaisia työttömiä. On aktiivisia, hyviä työttömiä, ja on passiivisia, laiskoja ja pahoja työttömiä. Tosiasiassa on vain työttömiä, joille asetetaan täytettäväksi mahdoton velvoite.
Tämä sanojen merkityksillä valehteleminen on täysin tahallista. Palkaton työ on nimetty ihan lainsäädännössä kunnan työllistämisvelvoitteeksi, ja aktiivimalli on virallisesti käytetty termi. Kun sanoille annetaan uusia merkityksiä, niin samalla muokataan mieliä ja mielikuvia. Kun kadunmieheltä kysytään, onko nuorten lain mukainen työllistäminen hvyä asia, niin tietysti on. Jos kysytään, että onko oikein teettää palkatonta työtä, niin vastaus voi olla toinen.
Aamulehden uutisen kommenteista huomaa, että ihmisiä ei voi hämätä loputtomiin kauniilla sanoilla. Lukijat ovat huomanneet, että työttömiähän nuo palkatonta työtä tekevät kaverit edelleen ovat. Aktiivimallia vastustava mielenosoitus näytti, että aktiivimallin valheellisuus on selvinnyt kansalle. Jokaista voi huijata joskus ja joitain voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ei voi huijata kaiken aikaa.
Niin totta että vihaksi pistää. Onkohan kukaan koskaan laskenut kuinka monta oikeaa, palkallista, työpaikkaa menetetään, koska voidaan teettää työt ilmaiseksi työttömillä?
80000 – 100 000
Aihetta sivuten, eli siitä, mitä nimitetään ”työllisyydeksi” ja toisaalta aktiivimallin ”vaikutukseksi”.
On jo tuotu esiin, että Hetemäen työllisyysryhmän raportin ”työllisyysvaikutus” on laskennallinen.
Sen laskennallisuus tulee kuitenkin vieläkin ilmeisemmäksi kohdassa, jossa arvioidaan, mikä ”työllisyysvaikutus” aktiivimallilla on siinä hypoteettisessa tilanteessa, jossa kukaan ei aktivoidu nykyistä enemmän. Kukaan ei siis tee enempää töitä tai muutenkaan aktivoidu, mutta silti aktiivimallin laskennallinen työllisyysvaikutus on 5000 henkilöä ”etuustason alenemisen seurauksena” eli omavastuupäivien (se 4,65%) seurauksena. (Työllisyyden lisääminen ja työttömyyden keston lyhentäminen – Työryhmän muistio, ss. 8, 18).
On toki ymmärrettävää, että tällaisia laskelmia ja hieman arkikielestä ja -ajattelusta poikkeavia käsitteellistyksiä tehdään, jotta asioida voidaan vertailla.
Kuitenkin tämä auttaa ymmärtämään, mistä oikein keskustellaan ja kuinka vähäisestä todellisesta työllistymisestä on kyse, kun aktiivimallin työllisyysvaikutuksen arvioidaan todellisuudessa olevan n. 8000 henkilöä. Osa tästä muutenkin verraten pienestä työllisyysvaikutuksesta siis syntyy pelkästään joidenkin työttömien työttömyysetuuksien pienenemisestä ilman, että heillä kuitenkaan olisi töitä yhtään sen enempää kuin aiemminkaan.
Linkki raporttiin:
http://vm.fi/documents/10184/3254793/Ty%C3%B6llisyysty%C3%B6ryhm%C3%A4n+muistio+4.10.2016/
Tuo Hetemäen työryhmän raportti on kyllä täynnä omituisia, jopa täysin hatusta vedettyjä johtopäätöksiä, kuten työllisyysvaikutukset.
Raportista paistaa läpi se ettei työtä ole tehty ns. antaen faktojen ja järjen määrätä lopputulosta vaan lopputulos on ohjattu tiukoin reunaehdoin teettäjälle mieleiseksi. Paljon puhutusta STTK:n täydentävästä lauselmasta tämä käy kyllä selvästi ilmi, mutta toki Sundin ja muidenkin vastaaviin työryhmiin osallistuvien olisi ymmärrettävä ja osattava laatia omat lauselmansa siten että niistä ei jää jossiteltavaa. Miten onkaan jäänyt raportissa vähälle huomiolle se että malli johtaa väistämättä monen työttömän osalta työttömyysturvan leikkaukseen, jonka vaikutus kokonaisuuteen lienee noin 2-3% luokkaa . Kuitenkin kymmeniä miljoonia säästöä valtion työttömyysturvamenoissa ja pois työttömiltä. Toinen mallista paistava tavoite on kikkailla työllisyysaste ylöspäin ilman että löytyy juurikaan enempää oikeita töitä, kunhan saadaan vain aikaiseksi 1h/viikko työllisyysehdon täyttyminen tilastojen kaunistelemissasi.
Se että tuota raporttia varten on tehty varmasti paljon työtä, mutta raportin tuotos on vaan aivan luokaton. Huippuna vielä se ettei täydentäviä lauselmia ole otettu millään tavalla huomioon raippamallin toteutuksessa.
Valitettavasti työryhmästä näyttää puuttuneen kokonaan ns. maalaisjärki ja jos sitä on ollut niin se on jäänyt käyttämättä. Antaisin puolueettomaksi arvosanaksi kuitenkin selvästi yli Himasen raportin arvosanan, eli asteikolla 1-10 arvosanaksi 5-. Eli Hetemäki ei enää jatkoon!
Lukekaapa raportti huolella ja miettikää minkälainen toimeksianto ja reunaehdot sen takana piilevät.
Tosiaan aktiivimallin ydin perustuu tähän lauseeseen: “Yhden prosenttiyksikön aleneman korvausasteessa on arvioitu lisäävän työllistymisen todennäköisyyttä 0,4-1,0 prosentilla” Ja periaatteessa niillä tuen aleneman välttämisedellytyksillä ei ole merkitystä eli hallitus voi katsoa voittavansa joka tapauksessa aktivoisiko malli yhtäkään työtöntä. Sikäli hallitus saavuttaisi mallilla joka tapauksessa jotakin…ellei muuta niin kauniinpia tilastoja. Itseasiassa voi olla, että hallituksen kannattikin tehdä tuen aleneman välttämisestä niin vaikeaa, että aktiivimallin ydinlause toteutuisi paremmin. Tämä on mielestäni asia mikä tulisi tuoda aktiivimallikeskusteluissa entistä suurempaan tietoisuuteen.
Ja se ydin perustunee yhteen julkaisuun, jossa ruotsin-malliin tehtiin suoran sovitus ja siitä saatiin sopiva yhtälö. Noin pikaisesti julkaisun luettuani, työpaikkojen määrä ei ollut parametrina ja varsinainen vaikutus koski työttömyyden alkujaksoa – tod. näk. työn saantiin putoaa aika nollaan, kun työttömyyttä on jatkunut riittävän kauan. Mennee siis ihan intuition mukaisesti eli työttömyyden alkuvaiheessa kannattaa tehdä paljon pitkittymisen estämiseksi ja toisaalta sanktioida esim. lepäilystä (jos esim. alalla x on työvoimapula ja kohtuu hyvät liksat niin ansiosidonnainen tarjoaa kivasti ommoo lommoo). Suomessa päädyttiin rankaisemaan pitkäaikaistyöttömiä, koska se on vaan niin pirun kivaa.
Toki voidaan ajatella, että jos kaikki tuet pudotetaan nollaan jokainen joko työllistyy tavalla tai toisella esim. myymällä huumeita, itseään tai kiillottamalla toisten kenkiä – tai kuolee nälkään jos ei saa kivaa perintöä.
0,4-1,0% kirjoittaa:
Päivää. Minä olen Hetemäen työryhmän raportista. Näytän ihan kahdelta luvulta, mutta minulla on nälkä. Vuokrakin pitää maksaa ja kengät hajoavat. Suu on kipeä, mutta hammaslääkäriin ei nyt ole saumaa.
Elämä tämmöisenä numerosarjana ei ole kaksista. Kun olen tällainen epätodellinen ja näytän vain raportin sivuilla olevilta merkeiltä, tämän viestittäminen on hankalaa. Numeroilla ei ole hammassärkyä eivätkä ne masennu ja tee itsemurhaa. Niillä ei ole lapsia, arvokkuuta, elämää, eikä vouti kolkuttele ovella.
Millä tehdä itsensä ymmärrettäväksi? Olen yrittänyt levitellä itseäni eri asentoihin lukemattomilla kirjoituspöydillä. Puolestani on jopa rukoiltu. Minua on pilkattu, epäilty kommunistiksi ja fasistiksi ja kaikeksi siltä väliltä. Ja lopuksi sanottu, että olen laiska.
Tähän aktiivimalliin panen nyt toivoni. Se on kokonaan uusi sana. Ne aiemmat sanat olivat työharjoittelu, kuntouttava työtoiminta, aktivointityö työpajalla jne. Yhteistä niille oli, ettei niistä saanut palkkaa. Tämä on ensimmäinen, joka lupaa viedä rahaa siitäkin vähästä, joka minulla on.
Ja onhan minulla toinenkin nimi. Olen työllistymisen todenäköisyyden kasvamisprosentti, jos maksetun työttömyyspäivärahan kokonaissumma aktiivimallin mukana laskee yhdellä prosentilla.
Se on hieno nimi. Siinä on kirjaimiakin. On hienoa, kun nimi ja identiteetti muodostuvat kirjaimista eivät neljästä numerosta.
Lukumagiaa. Luvuilla on jotakin mitä sanoilta puuttuu: pseudotieteellinen katu-uskottavuus. Uudellensijoittaminen, vihollistaistelija ja muu sanankääntely on tunnepohjaista – luvut ovat fagtaa (g tahallinen).
Takana on taloustieteiden pitkäaikainen halu nousta luonnontieteiden rinnalle – pois sosiaalitieteiden yms. “hömpän” vaikutuspiiristä. Luvut ovat miehekkäitä (myös hevosvoimat, megapikselit ja neliömetrit)- sanat naisellisia ja täynnä tunnetta.
No sinänsä totta, et lukuja ja erityisesti rahaa ajatellessaan ihminen on vähempi empaattinen. Ehdotankin työttömiltä nimen pois ottamista ja sen korvaamista sarjanumerolla – näin helpotetaan hallituksen, te-toimistojen ja kelan virkailijoiden työtä.
“No sinänsä totta, et lukuja ja erityisesti rahaa ajatellessaan ihminen on vähempi empaattinen. Ehdotankin työttömiltä nimen pois ottamista ja sen korvaamista sarjanumerolla – näin helpotetaan hallituksen, te-toimistojen ja kelan virkailijoiden työtä.”
Työttömien nimet voi korvata erilaisilla haittakasvien ja rikkaruohojen nimillä, jotta etuuksien käsittelijän on helpompi olla ajattelematta asioiden inhimillistä puolta kun vie ruuan ja asunnon saamiseen tarkoitetut rahat köyhältä.
Puolustusvoimilta voi ottaa oppia tästä, koska puolustusvoimissa ei koskaan puhuta, että “nyt lähdetään tappamaan ihmisiä” vaan “vihollisen neutraloinnista”, “häiritsemisestä”, “kuluttamisesta” tms.