Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Ei ole massia

Valtiovaraiministeri Petteri Orpon mukaan valtiolla ei ole massia, jolla kunta-alan työntekijöiden lomarahaleikkaukset olisi voitu hyvittää. Enää ei tarvitse ollakaan, sillä sopu syntyi jo. Tosin vielä ei ole selvyyttä kuka sovitun kertaerän vuoden 2019 alussa maksaa. Ilmeisesti ei ainakaan valtio, joka ainoana lomarahaleikkauksesta hyötyi takavarikoituaan kunnille siitä tulevat säästöt valtionosuusleikkauksella.

Orpon lausahdus kuvaa hyvin tämän hallituksen toimintaa. Uudistuksia pitää tehdä, mutta mikään ei saa maksaa mitään. Kaiken pitää tuoda valtiolle säästöjä tai olla vähintään kustannusneutraalia. Eilen ministeri Annika Saarikko kertoi perhevapaauudistuksen jäävän toteutumatta, koska se maksaa. Jostain syystä Orpo kiirehti nyt paheksumaan tätä asiaa, vaikka sehän menee täsmälleen hänen itsensä linjaamalla tavalla. Ei tehdä mitään sellaista, mikä maksaa.

Tämä linja ei näytä oikein menestyvän. Työttömyysturvan aktiivimallin piti tuoda lisää tuhansia työpaikkoja, työllistää läjäpäin ihmisiä ja tuoda lisää verotuloja. Nyt on käynyt ilmi, että se työllistää Kelaan noin sata uutta työntekijä, joiden palkkaaminen maksaa valtiolle noin kahdeksan miljoonaa euroa. Muita se ei työllistäkään, sillä niitä 18 tunnin työpätkiä ei ole eikä tule. Kolmen markan suutari tekee kuuden markan vahingon, kuten vanha kansa tiesi sanoa.

Sekä perhevapaaudistuksessa että aktiivimallissa toistuu sama kaava. Ruvetaan uudistamaan kovalla tohinalla ja valmistellaan lainsäädäntöä, mutta vaikutusarviointi joko unohdetaan kokonaan tai se perustuu pelkkiin optimistisiin oletuksiin. Kun totuus lävähtää silmille, niin asiasta riippuen joko jatketaan jääräpäisesti tai lyödään hanskat tiskiin. Aktiivimallia on jatkettu, sillä sen ikävät seuraamukset koskevat vain laiskoiksi pinnareiksi muutenkin leimattuja työttömiä. Perhevapaauudistus pysäytetään, sillä ilmeisesti tämä hallituksen kärkihanke ei sitten ollutkaan kovin tärkeä.

Kun kansalaisille pitäisi antaa jotain, niin ei ole massia. Kun annetaan avokätisiä yritystukia, niin massia löytyy kummasti. Samoin massia löytyy suurituloisten veronkevennyksiin. Kaikki myöntävät yritystukien tehottomuuden, mutta yhteistä linjaa ei löydy. Jokaisella tuella on päättäjien joukossa vaalirahoitusta saanut puolustaja, jonka mielestä justiinsa tätä tukea ei voi leikata. Veronkevennykset eivät ole suoranaista rahan antamista, sillä niillä valtio vain pienentää omia tulojaan. Tätä puolustellaan hatusta vedetyllä tulevaisuudessa tapahtuvalla talouskasvulla ja työllistävällä vaikutuksella, vaikka aikoja sitten on nähty niiden kevennysten katoavan sijoittajien taskuihin osinkoina. Tänäkin vuonna suurimmat tukia saavat firmat jakavat suurimmat osingot.

Mitenkäs se Koskelan Akseli sanoikaan?

– Minä olen yhden asian huomannut niissä kumminkin. Ne puhuu omista asioistansa aina niin kuin ne olisivat Suomen asioita: Meidän maanviljelyksemme ei kestä sitä. Suomen talous ei ole niin vankalla pohjalla. Kansamme toimeentulo ei salli työajan lyhentämistä. Teki niitten mieli mitä hyvänsä, niin se on maan etu, kansan etu, meidän yhteiskuntamme. No, kyllä ne siinä oikeessa ovat. Niitten yhteiskunta tää onkin ja niitten Suomi tää onkin.

Kommentit (70)

  1. töytön

    Tulevan Soten hintalappua veikkaan miinusmerkkiseksi 6-9 miljardia/vuosi. Joutuu jostain muualta vähä tinkimään. Onneksi kaikki samassa veneessä ollaan.

    • Make

      Miljardi menee ICT-järjestelmiin, todennäköisesti ulkomaille.

      Vanhenemista ei voi estää, mutta sairastuminen pelottaa.

    • töytön

      Vertailussa nykyseen systeemiin siis. Tokihan valinnanvapaus maakuntineen säästöjä tuo ja palvelu paranee? Ben Ben Ben BenTV.

    • Tubettaja

      Ainahan milljardi löytyy terveysjärjestelmään ja on mahdollista kilpailutuksen voittanut ulkomaalainen yritys harrastaa aggressiivista verosuunnittelua eikä maksa voitoista yhtään veroja Suomeen, josta potti on kerätty. Tämä ei Orpoa häiritse. Ei ole rahaa.

  2. Tapani Karejoki

    ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

    Visioi J.Sipilä ja jatkaa:

    ”Hallitus tähtää muutokseen ja uudistumiseen viidellä painopistealueella: työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purku.”

    Hallitus panostaa kertaluonteisesti miljardi euroa kärkihankkeisiin.

    -Odotan jännityksellä tämän miljardin tarkkaa talousseurantaa.

    • Kaija Laine

      toki on jo nyt otettu isoja harppauksia muutosten ja uudistusten suuntaan. Sipilän ansioksi sanottava ettei mainitsekaan mitään parannuksista tai kehittämisestä.

    • Isoäiti

      Ottaen huomioon, että eihän tuo Sipilän visio ole mikään visio. Jotta se olisi visio, Suomen pitäisi tällä hetkellä olla uudistumiskyvytön, välinpitämätön ja turvaton maa, jossa ihmiset eivät tunne itseään tärkeiksi, eikä yhteiskuntaan luoteta.

      Visio on näkemys, ”unelma” tulevaisuuden tavoitetilasta.

      Sipilän visio on tätä yritysmaailman sanahelinää, joka muistuttaa lähinnä nykytila-analyysiä. Vaan mikäli hallitus saa jatkaa touhujaan, niin voi tulla päivä, kun joku tulevaisuuden hallituksista ihan oikeasti kirjoittaa tuon vision. Valitettavasti se tarkoittaa samalla sitä, että Suomi on muuttunut aika epämiellyttäväksi maaksi asua.

      Kun visio on nykytila-analyysi, missio näyttää olevan rahan ja vallan keskittäminen, niin jokainen voi tykönänsä miettiä, mikä tällaisen toiminnan lopputulos loogisesti ajateltuna tulee olemaan.

      • Timo Harju

        Niin. Me viihdytämme heitä kuuntelemalla ja tulevaisuuden koittamisesta ovat takeena heidän sanansa. Ei mitään muuta. Ei yhtään mitään muuta.

    • Katja

      Hallituksen koulutuslupaus: koulutusleikkaukset hallituskauden aikana on yhteensä noin miljardi euroa. Kaikkien KÄRKIHANKKEIDEN rahakirstu ja loputtoman kuppauksen kohde, koulutus.

  3. Suomen etu

    Mainio lainaus tuo ”Ne puhuu omista asioistansa aina niin kuin ne olisivat Suomen asioita”. Niin totta yhä tänäkin päivänä, eikä siitä miksikään muutu. Ihmeen hyvin viesti menee läpi kuulijakunnan ollessa tarpeeksi tyhmää.

    Mutta vaikka kuinka on porvareiden toimesta ajettu ”Suomen asioita”, on Suomi pahnan pohjimmainen työllisyysasteessa:

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005559210.html

    Onkin kumma, että mitä enemmän säästetään, kannustetaan ja aktivoidaan, sitä korkeammaksi tempputöistä puhdistettu todellinen työttömyys nousee. Miksei meille näytetä käyrää, jossa olisi piirretty samaan kuvaan työllisyysaste ja työttömyyskorvauksen sekä sosiaaliturvan indeksikorjattu suuruus vaikkapa 1980-luvulta tähän päivään? Siinä olisi kylliksi aineistoa selvittämään, paljonko kannustaminen on lisännyt työllisyyttä. Kun vielä saisi leipäjonon pituuden samaan käppyrään, niin olisi siinä miettimisen aihetta.

    Sosiaaliturvahan on meillä jo niin huono, että meitä tuskin huolittaisiin enää Pohjoismaiden joukkoon, jos päätös tehtäisiin nyt. Saapa nähdä, saammeko vielä joku päivä kenkää sieltä. EU:stahan noottia tulee toistuvasti tästä aiheesta, mutta poliitikkomme eivät siitä piittaa. EU:ssa ei ilmeisesti tiedetä, että meillä ajetaan täällä ”Suomen etua”.

    • Jorma Reijonen

      Hyvä kirjoitus, eipä ole paljon lisättävää.

  4. Tanja Takalo

    Suurituloisten verokevennyksillä ja pienituloisten verokiristyksillä myöskin varmistetaan, että köyhä pysyy köyhänä.

    • AMK

      Köyhiltä viedään,että hyvätuloiset voivat ”elvistellä” kuinka he elättävät köyhiä??Vai onko hallituksen visio -kuolkoot pois,leipä viedään suusta voitahan siinä ei ole enää ollutkaan,koskas se vartiainen minun hampaani korjaa???
      Ja kaikki tämä tehdään sen takia että palkkaa vielä saavat (kuinka kauan) saadaan vihaamaan työttömiä juoppoja jotka vain makaavat sohvalla jos sen omistavat,olihan se mahtavaan kun työtön pääsi (jos oli mahdollisuus,minulla ei) ihan hesaa katsomaan ja ilmaista ämpäriä paukuttelemaan,siitäkin ovat kateellisia.Kyllä minäkin haluaisin joskus käydä pizzalla-mutta pihalle joudun menemään pissalle-vesi laskut kaikesta joutuu säästämään,onneksi makaroonia on yltikyllin jopa korvista pursuaa,sehän on terveellinen ruokavalio jopa EU-ruokakassi sen sanoo.Elossa ei vielä kuollut,työkyvytön mutta hallituksen mielestä herroille vielä hyödyllinen ilmainen työntekijä…
      Luin jostain aktiivisuunnitelma ”kansan”edustajille,kyselytunnille:vaikka he kuinka innokkaasti painelesivat nappia vaikka käsi huitomisesta menisi sijoiltaan he eivät saisi puheenvuoroa,heidät katsottaisiin aktiivimalli ei ole toteunut-palkkion alennus toimeentulon alamaille.Eiks se olisi tasa-arvoa.

  5. Juhani Laukko

    Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu!

  6. Jari Harju

    Kuinka monta terveydenhoitajaa saa kahdeksalla miljoonalla?

  7. Sauli

    Olisi tietysti rehellistä, mutta poliitikolta harvinaista sanoa että massia kyllä on, mutta ei teille köyhille. Vai olenko jotenkin ymmärtänyt politiikan väärin. Ettei politiikan syvin olemus ole jakaa yhteistä verovarallisuutta itselle ja omille intressipiireille. Jos hallituksessa olisi vasemmisto, jakoperusteet muuttuisivat, mutta politiikan kova ydin ei.

    Jos kansalaiset ovat jotenkin pettyneet oikeiston tapaan jakaa hyvää omilleen, niin siitä selviää äänestämällä seuraavissa vaaleissa toisin. Vaikka demarit huonosta imagostaan huolimatta seuraavassa hallituksessa ovatkin, niin tahtipuikkoa heiluttaa silti Kokoomus ja sen taustavoimat. Sillä ei kait nyt kukaan oikeasti kuvittele, että politiikoilla olisi todellista valtaa, kyllä heitä ohjailee talouselämän, ei niin kovin näkymätön kylmä käsi.

    Työttömät nousevat seuraavissa vaaleissa suureen rooliin tahtomattaankin. Sekä oikealla että vasemmalla tullaan käymään heidän sieluistaan kovaa vääntöä. Voisi kuvitella että hallituksen toimista närkästyneet työttömät painaisivat vaali vaa’an rutkasti vasemmalle, mutta nyt hiukan näyttää ettei näin tule käymään, toivottavasti olen väärässä.

    • Marjaana

      Samaa mieltä. Valtiolla on rahaa vaikka kuinka. Jakaminen riippuu siitä millaisen arvomaailman kautta asioita hoidetaan ja missä ja kenelle puheet pidetään.

      Kaikki aiemmissa vaaleissa nukkuvat pitää saada äänestämään seuraavissa vaaleissa ja jatkossakin. Miten, se on ikuisuuskysymys, mutta nyt tärkeämpää kuin vuosikymmeniin. Toivottavasti olet väärässä.

  8. Jarkko

    Tuon 8000000 olisin voinut käyttää pitkäaikaistyöttömien opiskelun tukemiseen. ei siitä kaikille riitä, mutta olisi riittänyt edes joillekin. nyt se menee valvovien virkamiesten ja byrokratian takalistoon.

  9. Joni

    Älä unohda työkkärin palveluihin upotettuja kymmeniä miljoonia euroja, mikä johtuu siitä, että palveluiden kysyntä kasvaa kun aktiivimalli pakottaa työttömiä osallistumaan palveluihin, joita eivät tarvitse.

    http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801162200672272_pi.shtml

    Lisäksi työttömyyskassat joutuvat palkkaamaan väkeä selvittämään aktiivimallia, kuten Kela on tehnyt.

    • AMK

      Työllisyys nousee-se on eri asia saavatko työllistetyt palkkaa vai tekevätkö palkatonta työtä.Halituksellahan ei ole muuta päämääränä kuin tilastot,työtä tekevät ovat työllisiä palkkahan on sit eri juttu,ei sitä tarvi kaikille maksaa työttömyyskorvaus riittää,itse he eivät siihen suostuisi koska elintaso laskisi,mutta työtönhän aktivoidaan palkattomilla töillä ja työttömät jopa ”rikastuvat” palkottamilla töillä,mikäli uskomme heidän visioitaan..totuus vain on erilainen,työttömälle jää ns.”työnilo” ja kukkarossa on reikä .

  10. Suunnitteluassistentti

    Usein käy myös niin, että kurjistuksista usea osuu yhdelle ja samalle ihmiselle. Kuten lomarahaleikkaus ja kelakorvauksen pienennös diabeetikolla. 350+750 =1100€ vuodessa pois 20000:n nettotuloista.

    • Ihmetys

      Tuo vähennyshän on jo yli 5% nettotuloista! Näitä laskelmia pitäisi tehdä enemmän, jotta nähtäisiin leikkausten todellinen suuruus!

  11. Toni Neffling

    Collateral Damage II

    No ei ole rahaa ei. Jos 1000:lle rikkaalle annetaan saman verran hyvinvointia kuin 1000 köyhälle niin rahaa kuluu pirusti – ei sitä silloin enää yksinkertaisesti riitä noille köyhille. Varsinkin, kun käyrät taitaa mennä vielä siten, et edes sama prosentti ei riitä (saturaatio) eli huipulle pitää antaa ja paljon. Ja jos joillakin on tosi paljon tarvetta, niin se on vaan muiden kärsittävä.

    Aktiivilain kohdalla toimii osittain sama – kulmakerroin kertoo, et jos ruoskii niin 0,7% työllistyy (siis toimien ansiosta) ja koska kaikki mansikat vai mitkä epähedelmät ne ny olikaan on otettava, täytyy ruoskia 150 000, jotta päästään edes jonkinlaisiin tuloksiin.

  12. Siru Pola

    Näkisin, luotan haluaisin ajatella, pakitan, oletan, tulkitsen, kehittää pitää ja tietysti kiitän puolisoani. Siinä ministeri Mattilan sanoma televitsioonissa.

    • AMK

      OLETAN,just joo,kehitetään mitä??? Kun on tullut rumihia,yksittäistapauksia mihin emme ota kantaa??Politiikkaa,ei inhimillisyyttä -ovatko he ihan tosissaan suomen kansalaisten asialla?Oma hyvinvointi etusijalla ja tietenkin lähipiiri-ovatko he suomen kansan asialla vai oman viksahtaneen oman napaan katsojiaan?Filosofia on mattilalla mennyt omaan napaan,ei kannata olla opettaja eikä anestesiahoitaja koska palkat laskee ja elämisen hinta nousee…no oma napa…ehkä silmissä siintää työttömiltä varastetut rahat ala atria sopeutumiseläke.

  13. Jussi Parviainen

    Eikö se ole perimmäinen tarkoituskin ryöstää Suomi putipuhtaaksi vesi varoja myöten, Kansalle luu kurkkuun! Eikö ne monikansalliset näin toimi muuallakin maailmassa?

    • R.A.

      Juu, tuo on monikansallisten suuryritysten, Sipilän ja Kansallisen Kusetuksen tavoite. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi Kansallinen Kusetus kannattaa TTIP-sopimusta ja ylläpitää idioottimaisen avokätistä kaivoslakia – tappavan tuhoisa yhdistelmä Suomelle ja Suomen kansalle.

    • Ulla Vehaluoto

      Kansahan on pelkkä hyväksikäytettävä resurssi, kuten maakin. Siis omaisuutta. Näin ajattelevat ne, joiden tärkein ominaisuus on omaisuus.

  14. mika

    Totta tuo yritystukijuttu. Aktiivimallin mukaan työttömän saamat etuudet ovat vastikkeellisia, mutta yritystuella tuota vastikkeellisuutta ei ole. Sille vaan ei ole mitään yritystä sitovaa sääntöä. Siis yritystuki ei ole aktivoivaa tukea, vaan täysin passiivinen lisä yrityksen taseessa.

    • Equalizer

      Yksityiskohtaisempaa tietoa yritystukien määristä löytyy tuolta

      https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/mot-yritystukiaineisto-2010-2016

    • Ulla Vehaluoto

      Yrittäjäpuolueet ovat haalineet itselleen edut ja hyödyt. Muut saavat maksaa, heitä itseään eivät kosketa velvollisuudet ja vaatimukset joita tarjoilevat muille. Me ja muut, autoritaaristen kulttien perustava ominaisuus, josta ne on helppo tunnistaa, tai kuten Orwellin kirjassa sanottiin: toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

  15. Equalizer

    Ne massit on jo menneet parempiin suihin…

    https://yle.fi/uutiset/3-10049067

    • AMK

      Totta mooses,sitähän se nykyajan politikka on,sinne annetaan missä tarvetta ei ole,sieltä otetaan mistä helpoiten saadaan pesä tyhjäksi.Kokoomus:mulle mulle ja vähän kavereillekin,piilo keskustalainen pm ja tietenkin kaikki nielevä sininen kunhan hillotolppa pysyy.pressasta turha puhua,tiesihän se ..valheella on lyhyet jäljet mutta ei jos koko hyvävelijärjestelmä on rahalla maksettu kaikki toimii niinkuin rasvattu ratas entäs jos ratas ruostuu..suomessahan ei ole kor..”https://fi.wikipedia.org/wiki/Korruptio_Suomessa

    • Ulla Vehaluoto

      Valtio on hylännyt yhteiskunnan. Valtio ohjailee ja junailee rahoja yksityisyrityksille ja sitä kautta yksityisomistajille. Samaan aikaan valtiossa väitetään, että ei ole rahaa. Ei ole muka rahaa esimerkiksi yhteiskunnan toimiin. Eikä ole rahaa edes siihen, että noudatettaisiin omaa valtion lainsäädäntöä. eikä varsinkaan ole rahaa siihen, että huolehdittaisiin yhteisöllisistä perustarpeista, hyvää yhteiskuntaa rakentaen. Paska valtio, sen saa mitä tilaa.

  16. turboruuvi

    Ja niitä yritystukia on jaettu sellaisillekin firmoille, jotka eivät ole niitä hakeneet, vaikka säädösten mukaan niitä voidaan myöntää vain hakeneille.

  17. Rintsu

    Muurarin tunnistaa työn jäljestä.
    On oikeastaan herttaisen yhdentekevää onko hän kommari vai kokkari. Se nyt ylipäänsä selviää vain kahvitauoilla. Mutta ei muuraria palkata höpisemään kahvitauoilla.

    Tämän hallituksen kykenemättömyys ja surkea työn laatu on kenen tahansa nähtävillä ihan riippumatta puoluekannasta. Minun ei tarvitse tietää kenenkään puoluekantaa nähdäkseni osaako hän hommansa vai ei. Tiedän, että ihan jokaisesta puolueesta löytyy osaaviakin, mutta he ovat nyt kyllä jossain muualla.

    Tämä hallitus ei edes lähde itse sinne kahvitauolle höpisemään joutavia vaan laittaa sinne oppipojat Zyssen ja Juhanan sillä aikaa kun muurarihallituksemme ihmettelee, että ”onko tämä tiili, mitäs tällä tehdään, paljonko tämä maksaa”?

    Puoluekantani on aina ollut se, että Väyrystä ei tule äänestää mutta nyt taitaa sekin muuttua? Ehtisikö vielä liittyä siksi aikaa Kepuun, että voisi äänestää Väyrystä puheenjohtajaksi?
    Sitten olisi hallituksessa jo kaksi kahtiarevittyä puoluetta ja luvassa uudet vaalit.

    Vaikka uusien vaalien tulos olisi mikä tahansa niin ei meininki tämän osaamattomammaksi voi muuttua.

    • mur

      Luoja minua armahtakoon, äänestin Väyrystä presidentiksi.
      Ja luulenpa, että olisin valmis tekemään tämän synnin uudestaankin. Niin hulluksi on maailma mennyt.

      Vakavasti puhuen kuitenkin arvelen, että kokoomus ottaa seuraavissa vaaleissa murskavoiton. Poloinen äänestäjä kun kuvittelee itse pääsevänsä voittajien joukkoon kokoomusta äänestämällä. Ja pääsevänsä itse kyykyttäjän asemaan.

      • R.A.

        Ovatko ”poloiset äänestäjät” todellakin NIIN tyhmiä?

        Tuossa on logiikka samaa tasoa kuin yläastelaisella idiootilla, joka uskoo, että koulukiusaamista ”vastustetaan” parhaiten osallistumalla siihen. Ei tarvitse ollenkaan ihmetellä mistä koulukiusaaminen johtuu, jos aikuisetkin ovat yhtä typeriä kuin koulukiusaajia säestävät ääliöt.

        Itse haluaisin uskoa, että enemmistö aikuisista EI kuitenkaan ole ihan niin typeriä, itsetuhoisia idiootteja… Jos poloinen äänestäjä oikeasti haluaa, että ei itse päädy kyykytettäväksi, niin hänen täytyy äänestää jotakin MUUTA kuin Kansallista Kusetusta, Keskustaa tai Sinisiä/Persuja.

    • Raija

      Minä luulin ettei huonommpaa hallitusta voisi tulla Kuin Stubbin perimä hallitus mutta tulipa sittenkin tämä Sipilä ja pisti reippaasti pahemmaksi ja luulenkin nyt ettei niin pahaa olekkaan ettei sitä pahemmaksi saisi.

  18. Rintsu

    Noista yritystuista esimerkkinä toimikoon oy kelluva kaljalautta ab joka on vuosikaudet maksanut osinkoja jokseenkin saman summan kuin ovat saaneet kaljalautan kelluntatukea.

    Siis valtio tukee sitä, että ihmisille lautalla myydään verotonta viinaa ja lautta kuljettaa heidät ostamaan muualla verotettua viinaa.
    Toisaalta valtio yrittää kerätä verotuloja verottamalla viinaa.
    Yhtälö tarkemmin ajateltuna on aika absurdi, vai sanoisinko absintti.

  19. Turo Mustakallio

    Eikös visio tarkoita näkyä tai harhanäkyä, kangastusta.
    Hurmoksessa tai transsissa koettua.

    Joissain uskonnoissa tähän liittyy vielä kielillä puhuminen.

    Tätä ei pidä sekoittaa deliriumin hallusinaatioihin, pikku-ukkoihin, hyönteisiin tai rikkaruohoihin.

  20. Ani

    Eilisessä Pressiklubissa painokkaasti kerrottiin, kuinka kansa haluaa kuulla ja lukea höpönassuilua, ei kuivaa asiaa. En jaksanut kuunnella sitä propagandaa alkua pidemmälle. TV:lle ei ole paljon käyttöä nykyisin.

    • Marjaana

      Tuotakaan ohjelmaa en ole katsonut, samasta syystä kuin monia muitakaan hömpötyksiä. Uutisointi on nykyisin niin selkeästi hallituspuolueellista, ettei uskoisi olevan mahdollistakaan Suomessa.

  21. AMK

    Massia on ja lisää löytyy,kunhan se vain menee hallituksen mieleiselle saajalle.(sukulaisille,hyvilleveljille,omaan vakuutuskuoreen,paratiisitileille jne)Ei sitä työntekijöille saatikka sitten eläkeläisille (jos eivät ole hallituksen erityissuojeluksessa) työttömille eikä sairaille.Aina on kassa vajetta sehän tietenkin täytetään jo pienistä sosiaalitueista.Ihmettelin Tarjan blokissa ”Mutta tukileikkaus on päivän työttömyysturva kolmessa kuukaudessa. Työmarkkinatuessa se on reilut 32 euroa kolmessa kuukaudessa. Eli olettaa ”
    Täh ,?”Hän on toiminut tiedottajana tasa-arvovaltuutetun toimistossa.”
    Olisko ihan täysin ulalla,raha tekee sokeaksi…sorry SDP ,mutta hänhän keksi kuntouttavan työtoiminnan mutta ei edes yrittänyt tai yritti ettei sitä väärin käytettäisi,siinä sitä lakien asetuksien yms. seuranta on,kunhan ei itselle takapakkia tule..kuis kävi äänestyksen puolsi mutta ei aktiivilakia.Ne pahat omenat jäivät…ja home leviää.

    • AMK

      Muuten Tarjan blogista hävisi ,mutta silti siellä on tämä”Vuoden alusta voimaan astuvassa työttömyysturvauudistuksessa henkilön on löydettävä työtä kolmen kuukauden jaksoissa vähintään kolmeksi päiväksi tai päästävä te-toimiston aktiivitoimiin viikoksi. Siitä onnistuuko työtön ihminen pyrkimyksessään olla aktiivinen täyden työttömyysturvan saamiseksi, päättää joku muu kuin työtön itse molemmissa tapauksissa. Jos ihminen epäonnistuu hänen työttömyysturvaansa leikataan päivällä 65 päivän jaksoissa.”
      Mitäs sitten uskoo-no voi jää kauppaan kauppiaat tekevät konkurssin ja syypäät löytyvät ylläri ylläri työttömistä..??Saku eivät kaikki SDP edustajat töppöjä ole,et ainakaan sinä,joillakin vain mopo karannut käsistä ja tavallisesten ihmisten arki.Eurot kun kiiluu silmissä ja sillai.

  22. reader of Dickens

    Pohjantähti-siteeraukset sopivatkin hyvin aikaamme, jossa vauraus ja köyhyys ovat nopeasti polarisoituneet, kun muutama vuosikymmen maailmalla on toteutettu neoliberaalia talouspolitiikkaa. Tutkimusten mukaan pieni vähemmistö on yhtä rikasta ja suuri enemmistö yhtä köyhää samassa suhteessa kuin 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa. Läntisemmässä maailmassa ollaan havahtumassa talouden yhteiskunnallisiin ongelmiin, mutta meillä hallitus päätöksillään kaihtelematta kiihdyttää taloudellista ja siten muutakin eriarvoistumista. Talousideologisesti suurten bisnestoimijoiden sekä sijoittajaomistajien veronkevennykset ohittavat tavisten tarpeet.

  23. Esa Lahtela

    Saku kirjoittaa taas tapaansa asiaa. Mutta ei tuo kelan sadan työpaikan lisäys riitä. Byrokratia kasvaa lisää , työttömyyskassat joutuu palkkaamaan lisää henkilökuntaa. Samoin te-toimistot. Entä miten paljon lisääntyy valitusten määrä ja siihen lisääntyvät työpanoksen käsittelyssä. Mitäs Sipilän hallitus lupasi ?Purkaa byrokratiaa! Tätäkö on sitä?

  24. Make

    Perhevapaiden umpikujaan löytää hallitus varmasti tyypillisen (tasarvoa ja työllisyyttä edistävän) ratkaisun. Pidennetään isän hoitovapaata, mutta leikataan se äidiltä! Win win! Ja Soinikin siunaa nollakustannusratkaisun sydänverellään.

  25. stunned

    Ykkösaamussa Raija Mattila tuli viimein ulos joulusavusaunasta. Laitoin puheen korvakuulolta transkriptiin. Mattila puhuu sekavasti ilman mitään johtoajatusta. Päällimmäisenä näyttää olevan vastuunpakoilu ja isompien harteiden taakse piiloutuminen.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Miksi aktiivimallia teidän mielestänne herättiin vastustamaan vasta lain voimaantulon jälkeen?

    RAIJA MATTILA: Nyt vielä pakitan sen verran tähän toimittajan toteamukseen siitä, että missä aktiivimalli on neuvoteltu. Eli tämä on ollut jo se kilpailukykysopimuksen niin sanottu “kymppilista”, joka on sitten tullut aktiivimallina, vain yksi osa siitä. Eli itse asiassa sinänsä en ole ollut sitä neuvottelemassa. Mutta kyllä, olen yksi hallituksen ministereitä, ja vien näitä hallituksen yhteisiä päätöksiä eteenpäin.

    “Miksi ruvettiin vastustamaan vasta nyt?” Öö, en osaa sanoa kyllä. Semmosta keskustelua en ole seurannut, että miksi se olisi nyt ponnahtanut esiin. Mutta näin on. Eduskuntakäsittely varmaan on yksi tekijä, missä se keskustelu on sitten lähtenyt oppositiopuolueilla liikkeelle, mutta en osaa vastata tähän kattavasti.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Toinen asia, mitä aktiivimallista kysytään, on se, että siihen ei ole soveltamisohjetta, vaikka laki on velvoittava. Miksi ei?

    RAIJA MATTILA: No, tähän kyllä toteaisin sen, että soveltamisohjeita on laadittu prosessissa jo viime vuonna, jossa on ollut mukana finanssivalvonta, työttömyyskassat, työ- ja elinkeinoministeriö ja Kansaneläkelaitos. Ja työttömyyskassat ovat voineet lausua myöskin näistä soveltamisohjeista mielipiteensä. Ja nämä soveltamisohjeet ovat viime viikolla, niitä on lähetetty nimenomaan nyt tuonne TE-palveluihin ja kassoihin.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Viime viikolla? Kun laki tuli voimaan jo aikaa sitten.

    RAIJA MATTILA: Viime viikolla osa, mutta täytyy ottaa huomioon myös se, että eduskunta teki muutoksen, ääh, muutaman siis muutoksen pykälään tässä käsittelyvaiheessa. Kyllä se on myös ollut pitänyt ottaa huomioon. Eli mikä ei ole ollut silloin alun perin jo ennen joulukuuta kun tää laki on tullut hyväksytyksi eduskunnassa. Eli totta kai täytyy sitten myös ottaa huomioon myös eduskunnan tahto, mitä sinne on kirjoitettu.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Ihan peruskysymys aktiivimallista. Miksi sellainen tarvitaan? Työllisyys kohenee joka tapauksessa juuri nyt hyvää vauhtia, kuten ministeri Orpo tuossa insertissä huomautti. Miksi pitää vielä erikseen olla aktiivimalli, kun hyvään suuntaan mennään.

    RAIJA MATTILA: No, minusta me voidaan ajatella kyllä tätä aktiivimallia ei niinkään että “miksi”, mutta “miksi ei”. Ääh, katson myös kyllä sinne TE-palveluiden suuntaan. Totta kai toki tämä haastaa myös työ- ja elinkeinoministeriön alaiset palvelut. Voimmeko kehittää yhdessä siis työllisyyden aktiivimallia, joka on kaksisuuntainen. Ei koske pelkästään sitä, että aktiivimalli kohdistuu työttömiin. Se on myös työllisyyspalvelut, ja kehitetään niitä.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Siihen on nyt 10 miljoonaa rahaa… …hallitus tämän porun jälkeen osoittanut, ja ilmeisesti tämä työvoimapalveluiden kehittäminen ei kuulu teidän rooteliin.

    RAIJA MATTILA: No, totta kai nyt täytyy katsoa sinne ministeri Jari Lindströmin tontille, mutta minusta on hyvä, että se siellä on hallituksella varattu resursseja.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Yyh, varmasti näin. Mihin ne pitäisi teidän mielestänne käyttää kun otitte asian puheeksi?

    RAIJA MATTILA: No, TE-palveluiden resursseista en uskalla lähteä tässä kauheasti emännöimään, että mihin ministeri Lindström niitä-niitä käyttäisi. Mutta toteaisin sen, mitä sosiaali- ja terveysministeriössä on mahdollisuuksia. Meillä on muun muassa tällainen osatyökykyisille tie työelämään -hanke, joka on jatkoa viime kauden, ööh, Osku… …niin sanotulle Osku-hankkeelle. Sen puitteissa mielestäni olisi syytä tarkastella osatyökykyisten työelämäasemaa, työmarkkina-asemaa, ja myöskin heitä, jotka ovat vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Työkyky tulisi asettaa tällaiseen laajempaan tarkasteluun. Eli onko meillä todellakin kuitenkin siellä kortistossa sellaisia henkilöitä, jotka eivät sinne kuulu.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Te haluatte parantaa työkykyä, ja samalla hallitus leikkaa työttömyysturvaa tällä aktiivimallilla 4,65 %, jos työtön ei tee työtä tai osallistu koulutukseen tai ole yrittäjänä. Pointti on patistella työttömiä töihin. No, te puhutte työkyvystä ja leikkaatte työttömyysturvaa, niin miksi te uskotte, että tämä on se, mikä patistaa ihmisiä?

    RAIJA MATTILA: No, en sanonut ihan niin [kakistelee, räpyttelee]. Puhutaan työkyvystä — tarkoitin sitä, että onko nyt samalla meillä mahdollisuus tarkastella ne, ketkä siellä työmarkkinoiden käytettävissä ovat, ja onko todella niin, että on ihmisiä, kansalaisia, joiden työkyky on alentunut niin, etteivät kuulu.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Miksi hallitus on päätynyt tähän 4,65 prosenttiin, sen leikkaamiseen, jos työtön ei täytä hallituksen…

    RAIJA MATTILA: [Puhuu päälle] Kyllä, mutta tätä tarkoitin siis sillä, että meillä on hankkeen puitteissa nyt myös mahdollisuus laajempaan tarkasteluun. No, 4,65 prosenttia, kuten totesin, niin tämä on sovittu siellä kilpailukykytyöryhmässä — niissä pöydissä, missä tämä niin sanottu “kymppilista”.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Voitteko muistuttaa meille, että miksi.

    RAIJA MATTILA: Ääh, no, köh [yskii], anteeksi. En voi lähteä puhumaan nyt toisten puolesta ja siitä, että he ovat tämän aikanaan sopineet. Kuten sanoin, niin sitten yhtenä hallituksen ministerinä olen ollut toteuttamassa tätä, mikä on säädetty sosiaali- ja terveysministeriöstä.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Miten teidän käsityksenne mukaan 18 tunnin työskentely kolmen kuukauden aikana vaikuttaa työttömän työllistymismahdollisuuksiin?

    RAIJA MATTILA: Nyt täytyy muistaa, että työttömät eivät varmastikaan ole mikään yhdenmukainen tai hyvin samanlainen, samantyylinen [joukko; ääni häipyy]…

    SEIJA VAAHERKUMPU: Tämä nyt kuitenkin koskee kaikkia.

    RAIJA MATTILA: Kyllä. Tällä ainakin haluaisin ajatella niin, että meillä on piilotyöpaikkoja, ja niitä on mahdollisuus hakea. Mutta ennemminkin [rypistää otsaa] kuin se 18 tunnin työaika, näkisin niin, että siellä TE-palveluissa juurikin työllistämistä edistävät palvelut, niitä kehitetään, ja niiden piiriin saadaan työttömiä, jotka sitten hyötyvät näistä palveluista.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Miten näitä palveluita tulee kehittää, jotta tämä toteutuu?

    RAIJA MATTILA: Luotan tietysti lähtökohtaisesti suomalaiseen TE-virkailijaan ja TE-palveluitten työntekijöihin ja heidän ammattitaitoonsa, koska meillä on ollut jo voimassa olevat lait koskien työttömyysetuuksia, työttömyysturvaa — työttömyysturvalaki.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Luotatte heihin, mutta kehittää pitää…

    RAIJA MATTILA: Kyllä, kehittää pitää. Aina pitää kehittää; mutta, mitä olin sanomassa, että TE-palveluissa, että onko jotakin nyt, mitä meillä om mahdollista tehdä eduskunnan päätöksen mukaisesti, kun siellä puhutaan näistä niin sanotuista ostopalveluista ja niiden lisäämisestä. Eli mahdollisuuksien löytämisestä. Minusta politiikkaa ja yli-ylipäätään työelämää, että mahdollisuuksien löytämisestä. Mutta kuten on todettu, vielä kerran, siellä on myös se eduskunnan lausuma, että jos tämä malli on kohtuuton tai tulkitsen niin, jos tässä on kohtuuttomuuksia, niin kyllä, minun mielestäni niihin pitää ilman muuta tarttua.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Millaisia ne kohtuuttomuudet voivat olla teidän mielestä kun hallitus on tämän ponnen tehnyt?

    RAIJA MATTILA: Niin, heh, joo [naurahtaa]. Se mitä otin jo aiemmin esille, että onko meillä henkilöitä, joilla on vaikkapa terveydentilan vuoksi haasteellista työllistyä, ja sitä ei ole ehkä tähän mennessä tutkittu sitä ryhmää tarpeeksi. Tiedän, että siitä on tehty hyviä tutkimuksia ja väitöskirjoja; muun muassa Paltamon työkokeilun aikaan työterveyslääkäri Raija Kerätär on tehnyt siitä hyvin mielenkiintoisen väitöskirjan.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Jos niitä löytyy, niin miten heitä sitten pitäisi kohdella?

    RAIJA MATTILA: Niin, no, jos he eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä, esimerkiksi ovat työkyvyttömiä, niin onko silloin se tilanne, että heidän tulee olla jollakin muulla et-et-etuudella [takeltelee] kuin työttömyystuella. Onko se eläke, onko se jotakin muuta… Niin, no, jokainen työtön kansalainen tulee katsoa niin ihan yksi kerrallaan yksilöllisesti.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Varmasti näin. Mites tämä yrittäjyys? Tähän malliin kuuluu, jos toimii yrittäjänä, osoittaa sillä tavalla aktiivisuuttaan, niin sitten ei ehkä leikata tätä 4,65 prosenttia työttömyysturvasta. Mitä hallitus tällä tarkoittaa? Minkälaista yrittäjyyttä tulee osoittaa?

    RAIJA MATTILA: Niin, se riittävä määrä yrittäjyyttä. Siinä on toki se haaste, että kun tulee arviointi siitä, mikä on sivutoimista ja mikä päätoimista yrittäjyyttä, mutta minusta toisaalta ei pidä kyllä kieltääkään, jos joku haluaa nimenomaisesti aloittaa ja kokeilla yrittäjyyttä, niin tämä on mahdollisuus.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Mikä on se riittävä määrä? Riittääkö vaikkapa korvapuustien myynti ravintolapäivänä?

    RAIJA MATTILA: Täytyyhän siellä toteuttaa tietysti nämä lain vaatimat yrittäjätulo-öö-edellytykset, että voi toimia, ja se täyttää sen aktiivisuuden, joka on laissa määritetty.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Miten hallitus seuraa sitä, onko aktiivimalli toiminut niin kuin te toivotte?

    RAIJA MATTILA: No, kuten sanoin, niin viimeksi eilen juttelin ministeri Lindströmin kanssa näistä osatyökykyisten tai muuten vaikeassa ja vaikeimmassa työmarkkinatilanteessa olevien kanssa; ja niin kuin totesin, että STM:llä on siihen resursseja tarjota tämän otehankkeen puitteissa tai sitten pitää työ- ja elinkeinoministeriö… haluaa… tuoda tuohon neuvottelupöytään, että meillä on hyvin, hyvin [naurahtaa] tämmöinen tiivis keskustelu kollega, öö, Lindströmin kanssa.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Mitä te sanotte siitä, että minkälaista keskustelua teidän omassa puolueessanne on tästä mallista käyty, kun se on hyvin paljon ristiriitoja ja keskustelua herättänyt malli ja se herättää vastustusta?

    RAIJA MATTILA: Minusta omassa ryhmässä varmaankin ihan samat asiat, mitä tässä itse pohdin, että kohtuutonta mallia tietenkään ei pidä lähteä viemään härkäpäisesti eteenpäin. Tai kohtuuttomuuksia sanotaanko näin, että jos niitä ilmenee, niitä täytyy korjata, ja omassa puolueessani toki siellä on yrittäjiä, on tavallisia palkansaajia ja eläkeläisten edustajia kaikkea, että… …minusta se on hyvin tavallista pohdiskelevaa keskustelua.

    SEIJA VAAHERKUMPU: Millä tavalla olette valmis korjaamaan? Nyt hallitus on osoittanut sen 10 miljoonaa näiden työllisyyspalveluiden parantamiseen, mutta jos vielä osoittautuu, että malli onkin kohtuuton, miten sitä korjataan? Mihin te olette valmiit?

    RAIJA MATTILA: Minulla ei ole kyllä tässä vaiheessa epäilyä siitä, että jos osoitetaan TE-palveluille resursseja, ja on riittävästi resurssointeja, etteikö sillä ja näillä varoilla saada hyvää aikaan, eikä saada parannuksia aikaan, mutta sellaista kristallipalloa minulla ei ole, että-että mikä ja mistä kohtaa nyt se joku kohtuuttomuus nousee tähän, heh, tarkastelupöytään. Mutta niin kuin sanon, että kaikki täytyy perkata auki, että ei-ei-ei hallitus ole tästä ummistamasta [sic] silmiään. Ja täytyy muistaa ihan kuitenkin se työllistämisen ajatus ja työllistämistä edistävät palvelut, että kun me niihin sijoitamme työllistämistä edistäviin palveluihin , niin kyllä minusta meillä on lupa uskoa myös se, että niillä panoksilla saadaan aikaan.

    SEIJA VAAHERKUMPU: TE-palveluihin me luotamme! Mutta on myös puhuttu aktiivimallin seuraajasta, aktiivimalli II:sta, johon sisältyisi työhakuvelvoitteet tai jotakin muuta. Mitä voitte/haluatte kertoa siitä, mitä VIELÄ on tulossa?

    RAIJA MATTILA: No, tämä jää kyllä sitten ministeri Lindströmille kerrottavaksi eli keskeneräistä en voi tässä vaiheessa lähteä kommentoimaan.

    • Rosa Warski

      Kiitokset transkriptista!

      Saako tätä jakaa eteenpäin, nimimerkin ja blogipaikannuksen kanssa ?

      • stunned

        Saa jakaa.

        Transkriptista saa liikkuvaa kuvaa paremmin käsityksen siitä, kuinka ministeri höpöttää puutaheinää. Suu liikkuu, mutta sanat eivät muodosta ajatusta. In TE-palvelut We Trust!

        Aktiimalli on niin epäonnistunut malli, että sitä ei voi mitenkään mahdollista puolustaa järkiargumentein; siispä pitää turvautua sanahelinään.
        Puppugeneraattorista tulee helposti älykkäämmän kuuloista tekstiä.

        • Rosa Warski

          Samaa mieltä. Kohtia voi tarkistaa eikä kaikkea muistaa suorilta 🙂

          Olet muuten varmaan tarkoittanut tuossa sos. ja terveysministeri Pirkko Mattilaa? Saanko korjata ?

          • stunned

            Joo, korjaa vaan. On siellä muutama muukin typo. Raijat ja pirkot sekaisin. En tajua, kun en pysty muistamaan tuon Mattilan etunimeä.

          • Rosa Warski

            Ei ihme. Niin mitäänsanomaton on tuo ministeri, kirjaimellisesti.

    • stunned

      Tässä parannettu transkripti Pirkko Mattilan ja Seija Vaaherkummun Ykkösaamusta (10.2.2018). Kävin tekstin läpi ja vertasin sitä Areenasta löytyvään lähetykseen.

      Transkripti alkaa Ykkösaamun kohdasta 16:35. Mukana vain aktiivimallista kertova osuus.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Miksi aktiivimallia teidän mielestänne herättiin vastustamaan vasta lain voimaantulon jälkeen?

      PIRKKO MATTILA: Nyt vielä pakitan sen verran tähän toimittajan toteamukseen siitä, että missä aktiivimalli on neuvoteltu. Eli tämä on ollut jo se kilpailukykysopimuksen niin sanottu “kymppilista”, joka on sitten tullut aktiivimallina, vain yksi osa siitä. Eli itse asiassa sinänsä en ole sitä ollut neuvottelemassa. Mutta kyllä, olen yksi hallituksen ministereitä, ja vien näitä hallituksen yhteisiä päätöksiä eteenpäin.

      “Miksi ruvettiin vastustamaan vasta nyt?” Öö, en osaa sanoa kyllä — semmosta keskustelua en ole seurannut, että miksi se olisi nyt ponnahtanut esiin. Mutta näin on. Eduskuntakäsittely varmaan on yksi tekijä, missä se keskustelu on sitten lähtenyt oppositiopuolueilla liikkeelle, mutta en osaa vastata tähän kattavasti.

      SEIJA VAAHERKUMPU: No, siellä, kuten näemme, niin ihmisiä on ollut liikkeellä Senaatintorilla suuressa mielenosoituksessa. Ja toinen asia, mitä aktiivimallista kysytään, on se, että siihen ei ole soveltamisohjetta, vaikka laki on velvoittava. Miksi ei?

      PIRKKO MATTILA: No, tähän kyllä toteaisin sen, että soveltamisohjeita on laadittu prosessissa jo viime vuonna, jossa on ollut mukana finanssivalvonta, työttömyyskassat, työ- ja elinkeinoministeriö, Kansaneläkelaitos. Ja työttömyyskassat ovat voineet lausua myöskin näistä soveltamisohjeista mielipiteensä. Ja nämä soveltamisohjeet ovat viime viikolla, niitä on lähetetty nimenomaan nyt tuonne TE-palveluihin ja kassoihin.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Viime viikolla? Kun laki tuli voimaan jo aikaa sitten.

      PIRKKO MATTILA: Viime viikolla osa, mutta täytyy ottaa huomioon myös se, että eduskunta teki muutoksen, ää, muutaman siis muutoksen pykälään tässä käsittelyvaiheessa. Kyllä se on myös ollut pitänyt ottaa huomioon. Eli mikä ei ole ollut silloin alun perin jo ennen joulukuuta kun tää laki on tullut hyväksytyksi eduskunnassa. Eli totta kai täytyy myöskin sitten ottaa huomioon se eduskunnan tahto, mitä sinne on kirjoitettu.

      SEIJA VAAHERKUMPU: No, ihan peruskysymys aktiivimallista. Miksi sellainen tarvitaan? Työllisyys kohenee joka tapauksessa juuri nyt hyvää vauhtia, kuten ministeri Orpokin tuossa insertissä huomautti. Miksi pitää vielä erikseen olla aktiivimalli, kun hyvään suuntaan mennään.

      PIRKKO MATTILA: No, minusta me voidaan ajatella kyllä tätä aktiivimallia ei niinkään että “miksi”, mutta “miksi ei”. Ää, katson kyllä nyt sitten myöskin sinne TE-palveluiden suuntaan. Totta kai toki tämä haastaa myös työ- ja elinkeinoministeriön alaiset TE-palvelut. Voimmeko kehittää yhdessä siis työllisyyden aktiivimallia, joka on kaksisuuntainen. Ei koske pelkästään sitä, että aktiivimalli kohdistuu työttömiin. Se on myös työllisyyspalvelut, ja kehitetään niitä.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Siihen on nyt 10 miljoonaa rahaa… …hallitus… tämän porun jälkeen osoittanut, ja ilmeisesti tämä työvoimapalveluiden kehittäminen ei kuulu teidän rooteliin.

      PIRKKO MATTILA: No, totta kai nyt täytyy katsoa sinne ministeri Jari Lindströmin tontille, mutta minusta on hyvä, että siellä on hallituksella varattu resursseja.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Varmasti näin. Mihin ne pitäisi teidän mielestänne käyttää kun otitte asian puheeksi?

      PIRKKO MATTILA: No, TE-palveluiden resursseista en uskalla lähteä tässä kauheasti emännöimään, että mihin ministeri Lindström niitä-niitä käyttäisi. Mutta toteaisin sen, mitä sosiaali- ja terveysministeriössä on mahdollisuuksia. Meillä on muun muassa tällainen osatyökykyisille tie työelämään -hanke, joka on jatkoa viime kauden, öö, Osku…, Osku… niin sanotulle Osku-hankkeelle. Sen puitteissa mielestäni olisi syytä tarkastella osatyökykyisten työelämäasemaa, työmarkkina-asemaa, ja sitten tuota myöskin heitä, jotka ovat vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Työkyky tulisi asettaa tämmöiseen laajempaan tarkasteluun. Eli onko meillä todellakin kuitenkin siellä kortistossa sellaisia henkilöitä, jotka eivät sinne kuulu.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Te haluatte parantaa työkykyä, ja samalla hallitus leikkaa työttömyysturvaa tällä aktiivimallilla 4,65 %, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana tee työtä 18 tuntia, toimi yrittäjänä tai osallistu työttömyyskoulutukseen. Pointti on patistella työttömiä töihin. No, te puhutte työkyvystä ja leikkaatte työttömyysturvaa, niin miksi te uskotte, että tämä on se, mikä patistaa ihmisiä töihin?

      PIRKKO MATTILA: No, en sanonut ihan niin [kakistelee]. Puhutaan työkyvystä — tarkoitin sitä, että onko nyt samalla meillä mahdollisuus tarkastella ne, ketkä siellä työmarkkinoitten käytettävissä ovat, ja onko todella niin, että on ihmisiä, kansalaisia, joiden työkyky on alentunut niin, etteivät kuulu.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Miksi hallitus on päätynyt tähän 4,65 prosenttiin, sen leikkaamiseen, jos työtön ei täytä hallituksen…

      PIRKKO MATTILA: [Puhuu päälle] Kyllä, mutta tätä tarkoitin siis sillä, että meillä on hankkeen puitteissa nyt mahdollisuus myös laajempaan tarkasteluun. No, 4-piste-65 prosenttia, kuten totesin, niin tämä on sovittu siellä kilpailukyky-öö-työryhmässä — niissä pöydissä, missä tämä niin sanottu “kymppilista”.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Voitteko muistuttaa meille, että miksi.

      PIRKKO MATTILA: Ää, no, köh [yskii], anteeksi. Tuota, en voi lähteä puhumaan nyt toisten puolesta siitä, että he ovat tämän aikanaan sopineet. Kuten sanoin, niin sitten yhtenä hallituksen ministerinä olen nyt ollut toteuttamassa tätä, mikä on säädetty sosiaali- ja terveysministeriöstä.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Miten teidän käsityksenne mukaan 18 tunnin työskentely kolmen kuukauden aikana vaikuttaa työttömän työllisyysmahdollisuuksiin?

      PIRKKO MATTILA: Nyt täytyy muistaa, että työttömät eivät varmastikaan ole mikään yhdenmukainen tai hyvin samanlainen, samantyylinen ryhmä… [ääni häipyy]

      SEIJA VAAHERKUMPU: Tämä nyt kuitenkin koskee kaikkia heitä.

      PIRKKO MATTILA: Joo, kyllä. Tällä ainakin haluaisin ajatella niin, että meillä on piilotyöpaikkoja, ja niitä on mahdollisuus hakea. Mutta ennemminkin kuin se 18 tunnin työaika, näkisin niin, että siellä TE-palveluissa on nyt sitä mitä tulee, tuota, edistää ja tehdä.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Mitä te tällä tarkoitatte?

      PIRKKO MATTILA: Sitä, että me otamme TE-palveluissa juurikin työllistämistä edistävät palvelut, niitä kehitetään, ja niiden piiriin saadaan työttömiä, jotka hyötyvät sitten näistä palveluista.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Miten näitä palveluita tulee kehittää, jotta tämä toteutuu, mistä puhutte?

      PIRKKO MATTILA: No, luotan tietysti lähtökohtaisesti suomalaiseen TE-virkailijaan ja TE-palveluitten työntekijöihin ja heidän ammattitaitoonsa, koska meillä on ollut jo voimassa olevat lait koskien työttömyysetuuksia, työttömyysturvaa — työttömyysturvalaki.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Luotatte heihin, mutta kehittää pitää…

      PIRKKO MATTILA: Kyllä, kehittää pitää. Aina pitää kehittää; mutta, mitä olin sanomassa, että TE-palveluissa, että onko jotakin nyt, mitä meillä on mahdollista tehdä eduskunnan päätöksen mukaisesti, kun siellä puhutaan näistä niin sanotuista ostopalveluista ja niiden lisäämisestä. Eli mahdollisuuksien löytämisestä. Minusta politiikkaa ja yli-ylipäätään työelämää, että mahdollisuuksien löytämisestä. Mutta kuten on todettu, vielä kerran, siellä on myös se eduskunnan lausuma, että jos tämä malli on kohtuuton tai tulkitsen niin, jos tässä on kohtuuttomuuksia, niin kyllä, minun mielestäni niihin pitää ilman muuta tarttua.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Millaisia ne kohtuuttomuudet voivat olla teidän mielestänne kun hallitus tämän ponnen on tehnyt?

      PIRKKO MATTILA: Niin, heh, joo [naurahtaa]. No, se mitä otin jo aiemmin esille, että onko meillä henkilöitä, joilla on todella vaikkapa terveydentilan vuoksi haasteellista työllistyä, ja sitä ei ole ehkä tähän mennessä tutkittu sitä ryhmää tarpeeksi. Tiedän, että siitä on tehty hyviä tutkimuksia ja väitöskirjoja, muun muassa Paltamon työkokeilun aikaan työterveyslääkäri Raija Kerätär on tehnyt siitä hyvin mielenkiintoisen väitöskirjan.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Jos niitä löytyy, niin miten heitä sitten pitäisi kohdella?

      PIRKKO MATTILA: Niin, no, jos he eivät ole työmarkkinoitten käytettävissä, esimerkiksi ovat työkyvyttömiä, niin onko silloin se tilanne, että heidän tulee olla jollakin muulla et-et-etuudella [takeltelee] kuin, tuota, työttömyystuella. Onko se eläke, onko se jotain muuta… Niin, no, jokainen työtön kansalainen täytyy katsoa ihan niin yksi kerrallaan yksilöllisesti.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Varmasti näin. Entäs tämä yrittäjyys? Tähän malliin kuuluu, että jos toimii yrittäjänä, osoittaa sillä tavalla aktiivisuutta, niin sitten ei ehkä leikata tätä 4,65 prosenttia työttömyysturvasta. Mitä hallitus tällä tarkoittaa? Minkälaista yrittäjyyttä täytyy osoittaa?

      PIRKKO MATTILA: Niin, se riittävä määrä yrittäjyyttä. Siinä on toki se haaste, että kun tulee arviointi siitä, että mikä on sivutoimista ja mikä on päätoimista yrittäjyyttä, mutta minusta toisaalta ei pidä kyllä kieltääkään sitä, että jos joku haluaa nimenomaisesti aloittaa ja kokeilla yrittäjyyttä, niin tämä on mahdollisuus.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Mikä on se riittävä määrä? Riittääkö vaikkapa korvapuustien myynti ravintolapäivänä?

      PIRKKO MATTILA: Täytyyhän siellä toteuttaa tietysti nämä lain vaatimat yrittäjätulo-öö-edellytykset, että voi toimia, ja se täyttää sen aktiivisuuden, joka on laissa määritelty.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Miten hallitus seuraa sitä, onko aktiivimalli toiminut niin kuin te toivotte?

      PIRKKO MATTILA: No, kuten sanoin, viimeksi eilen juttelin ministeri Lindströmin kanssa näistä osatyökykyisten tai muuten vaikeassa ja vaikeimmassa työmarkkinatilanteessa olevien kanssa, ja niin kuin totesin, että STM:llä on siihen resursseja tarjota tämän otehankkeen puitteissa tai sitten pitää työ- ja elinkeinoministeriö haluaa tuoda tuohon neuvottelupöytään, että meillä on hyvin, hyvin [naurahtaa] tämmöinen tiivis keskustelu, öö, kollega Lindströmin kanssa.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Mitä te sanotte siitä, että minkälaista keskustelua teidän omassa puolueessanne on tästä mallista käyty, kun se on hyvin paljon ristiriitoja ja keskustelua herättänyt malli ja se herättää vastustusta?

      PIRKKO MATTILA: Minusta omassa ryhmässä varmaankin ihan samat asiat, mitä tässä itse pohdin, että kohtuutonta mallia tietenkään ei pidä lähteä viemään härkäpäisesti eteenpäin. Tai kohtuuttomuuksia sanotaanko näin, että jos niitä ilmenee, niitä täytyy korjata, ja omassa puolueessani toki siellä on yrittäjiä, on tavallisia palkansaajia, eläkeläisten edustajia kaikkea, että… …minusta se on hyvin tavallista pohdiskelevaa keskustelua.

      SEIJA VAAHERKUMPU: Millä tavalla olette valmis korjaamaan? Nyt hallitus on osoittanut sen 10 miljoonaa näiden työllisyyspalvelujen parantamiseen, mutta jos vielä osoittautuu, että malli onkin kohtuuton, miten sitä korjataan? Mihin te olette valmiit?

      PIRKKO MATTILA: No, minulla ei ole tässä vaiheessa kyllä epäilyä siitä, että jos osoitetaan TE-palveluille resursseja, ja on riittävästi resurssointeja, etteikö sillä ja näillä varoilla saada hyvää aikaan, eikö saada parannuksia aikaan, mutta sellaista kristallipalloa minulla ei ole, että-että mikä ja mistä kohtaa nyt se joku kohtuuttomuus nousee tähän, heh, tarkastelupöytään. Mutta niin kuin sanon, että kaikki täytyy perkata auki, että ei-ei-ei hallitus ole tästä ummistamasta [sic] silmiään. Ja täytyy muistaa ihan kuitenkin se työllistämisen ajatus ja työllistämistä edistävät palvelut, että kun me niihin sijoitamme työllistämistä edistäviin palveluihin, niin kyllä minusta meillä on lupa uskoa myös se, että niillä panoksilla saadaan aikaan.

      SEIJA VAAHERKUMPU: TE-palveluihin me luotamme! Mutta on puhuttu myös aktiivimallin seuraajasta, aktiivimalli II:sta, johon sisältyisi työnhakuvelvoitteita tai jotakin muuta. Mitä voitte/haluatte kertoa siitä, mitä VIELÄ on tulossa?

      PIRKKO MATTILA: No, tämä jää kyllä nyt ministeri Lindströmille sitten kerrottavaksi eli keskeneräistä en oikeastaan voi tässä vaiheessa lähteä kommentoimaan.

      • Esa J.

        Eipä Pirkko-parka tiedä, ettei hänen ja klovnin välillä ole suurtakaan eroa…

        • Juha Nordman

          Klovni tosin naurattaa tarkoituksella…

      • Timo Harju

        Oivallista,Stunned. Tekstiksi purettu haastattelu paljastaa paskanpuhumisen paremmin kuin mikään muu. Maailman- tai ainakin Suomen ennätys tällä saralla lienee Esko Aholla, joka aikoinaan eduskuntatalon portailla vastasi nelisen minuuttia johonkin kysymyjkseen (en muista mihin). Jompi kumpi iltalehdistä purki Ahon lausunnon tekstiksi. Tuli melkein koko tabloidin sivu ilman järjen sanaa.

        Valehtelu, paskanpuhuminen ja yhteiskunnan omaisuuden rosvoaminen. Niihin turtuu, tottuu, alkaa pitämään normaaleina millaisia uutisisia hyvänsä. Asioilla on kuitenkin usein helminauhan tapainen yhteys: pienistä tolkuttomuuksista muodostuu jättimäinen tolkuttomuus.

        Vastikään tuli uutinen, että Nesteen tj. Matti Lievonen jää 40 000 € kuukausieläkkeelle. Neste on nostanut osinkojaan reippaasti kahteen otteeseen vuoden sisällä ja maksaa niitä lisäksi kahdesti vuodessa aiemman yhden kerran sijaan. Vähän ennen joulua valtio luopui ehdottomasta 50,1% osakevallastaan lahjoittamalla osakkeita sopivasti lastensäätiölle. Vuosi sitten hallitus pudotti valtion lakisääteisen määräosuuden Nesteestä 33,4 prosenttiin. Nesteen työntekijät paheksuivat ja suunnittelivat mielenilmausta, jonka nilkki nimeltä Mika Lintilä julisti välittömästi poliittiseksi lakoksi.

        Voisimmeko otaksua, että pian se tapahtuu. Sipilä myy ennen potkujaan n. 17% setelipainosta, joka on vuosittain jakanut valtiolle jättimäiset osingot. Siitä tulee taas joillekin mukava siivu pistettäväksi hallintarekistereiden ja vakuutuskuorien kätköön.

        • SuomiFavelanAsukki

          Kohta nesteen työntekijät pääsee aktiivimallia maistamaan. Ulkomainen toimari tarkoittanee juuri sitä mitä uumoilet. Liian monta ”sattumaa”. Myydään osake-enemmistö ja vaihdetaan kotimainen toimari siten, että saadaan valtionyhtiön yksityistäminen näyttämään edes siedettävältä.

          Mitähän Kekkonen ja Uolevi Raade ajattelisivat näistä nykyajan isänmaanpettureista?

      • elm

        Kiitos stunned, teit suuren palveluksen kirjoittamalla tämän auki (nimittäin en pystynyt – enkä tämän jälkeen enää edes halua pystyä – katsomaan tuota haastattelua. Mutta tämä osuus kannatti lukea.). Suuri sydän tähän sinulle.

        Kiitos myös Seija Vaaherkummulle kysymyksistä, jotka yrittivät perätä perusteluja.

        Tämä on kerrassaan uskomatonta – vaikea käsittää miten tuollaisessa roolissa voi olla näin tietämätön tästä aiheesta ja sen taustoista.

      • a. talvisaari

        Kiitos tästä. Mutta voi hyvää päivää. Lukisi nyt ministeri itsekin tämän höperehtimisensä –
        korjaan: puheidensa – litteroinnin.
        Eipä ole lakia kovin paljon pohdittu säädettäessä, kun nyt jo herää epäilys siitä, ettei se ehkä olekaan kovin reilu osatyökykyisiä kohtaan (jos kohta ei ketään muutakaan kohtaan). Ja yllätys, yllätys, voisiko laiskojen, moraalittomien työttömien joukossa olla peräti sellaisiakin, jotka eivät oikeastaan työttömiksi kuuluisikaan. Eipä tullut aiemmin mieleen?
        Ja voisiko tosiaan olla niin, etteivät kaikki työttömät olisikaan yhden sorttinen lusmuilijajoukko…

        Ei tunnu ministeri itsekään tietävän, MITEN ne kohtuuttomuudet sieltä lain soveltamisen jäljiltä kaivetaan esiin. Siitäkään ei siis ole mitään suunnitelmaa. (Eipä kai, kun ei laissa mitään vikaa ole…)

        En millään pääse eroon siitä ajatuksesta, että meitä pidetään tyhminä…

  26. Rosa Warski

    Eli Orpo valehteli jälleen kerran. On kerrassaan absurdia, että yhteiskunnan vaikutusvaltaisimmissa viroissa saa valehdella suvereenisti ilman seurauksia.

    No mutta, neiti Warski on kehitellyt tähän ratkaisun!

    Valehtelu saataisiin kuriin jatkuvalla vaalijärjestelmällä. Äänestys tapahtuisi netin kautta, ja milloin tahansa voisi vaihtaa äänensä toiselle poliitikolle. Heikoille äänille tipahtanut kansanedustaja lentäisi pois eduskunnasta, ja tilalle otettaisiin nyt eniten ääniä saanut.

    Tuloksena poliitikot saisivat välittömät seuraukset kansan kusettamisesta. Ei olisi mitään 4v. suojakautta, jonka ajan voisi perseillä miten lystää ja aloittaa höpöhöpökampanja hieman ennen vaaleja.

    • Sampo Makkonen

      Sun vaalijärjestelmä ei käytännössä ole mahdollinen, mutta pistee ajattelusta, se on aina hyvä kun miettii parempia ratkaisuja.

      Mutta se, miksi meillä poliitikot valehtelevat, tai kansasta näin tuntuu niinkin paljon, johtuu meidän vaalijärjestelmästä. Suomen eduskuntavaaleissa ehdokkaat&puolueet markkinoivat itseään ja lupaavat sitä sun tätä, jotta tekisivät itsestään varteen otettavia kansanedustajia/voittajia. Äänestyksen jälkeen seuraa lupauseten lunastus niille, jotka katsotaa vaalien voittajiksi. Sale nimittää hallitustunnustelijan, joka sitten alkaa jossain vaiheessa muodostamaan hallitusta. Alkaa hallitusneuvottelut voittajapuolueiden kesken. Jotta hallitus saadaan kasaan, on osapuolten tehtävä kompromisseja, siis syötävä äänestäjille antamia lupauksia. Ja nyt – ne pärjää, jotka valehtelivat parhaiten.

      Ruottissa ei tällaiseta järjestelmää ole, vaan sielä äänestäjä äänestää hallistusohjelmasta, eikä sitä sorvaamaan tarkoitetusta sorvarista niin kuin meillä.

      • SuomiFavelanAsukki

        Poliitikkojen palkka pitäisi sitoa siihen, kuinka paljon he luovat hyvinvointia ja tuottavia työpaikkoja Suomeen.

        Kaikki nykyiset hyvinvoinnin rippeet johtuvat Kekkosesta ja heidän älykkäästä politiikasta kuten Pekka Kuusen sosiaalipolitiikasta sekä rahallisestikin isänmaallisten yritysjohtajien työstä a la Eero Mäkinen tai Uolevi Raade.

  27. Jani R

    Kun Saku mainitsi yritystuet, niin niihin on poliitikon paha mennä puuttumaan. Jos kovin puututaan niin alkaa vaalirahotus vähentyä.

    Ja sitten on tietysti se ajattelutapa, että jos köyhälle antaa pennosen, niin se vaan laiskistuu siitä. Mutta jos rikkaalle antaa miljoonan, se tulee vaan entistäkin ahkerammaksi.

    • töytön

      Saattaa jokunen Euro kolahtaa hyvävelisiskojärjestelmän läpi omallekki tilille.

  28. Maanviljelijä-isukki

    Eikös tuo perhevapaajärjestelmä olisi voitu panna käytäntöön siinä missä aktiivimallikin? Olisi sitten jälkeenpäin korjailtu, jos olisi ollut tarvetta. Nyt voidaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilta leikata surutta 4.65 % ja sen päälle vielä ehkä 60 päivän karenssi jatkossa. Perhevapaan osalta ihan sama käytäntö olisi voitu toteuttaa surutta.

    • Marjaana

      Niinpä. Tässä perhevapaassa onkin mainio pulinan aihe, jotta aktiivimalli jäisi huomiotta.
      Tuskina aktiivimalliin tulee mitään korjauksia. Työttömät pakotetaan vaikka niille cv:n teko -kursseille kolmen kuukauden välein riippumatta työnhakijan taustasta ja työnhakuvalmiuksista. Ja valehtelut päälle kuinka on tilastot parantuneet ja työttömät aktivoituneet.

  29. Anja

    Voi sen lainauksen loppuunkin asti sanoa: … ”Ne puhuu omista asioistansa aina kuin ne olisivat Suomen asioita: Meidän maanviljelyksemme ei kestä sitä. Suomen talous ei ole niin vankalla pohjalla. Kansamme toimeentulo ei salli työajan lyhentämistä. Teki niitten mieli mitä hyvänsä niin se on maan etu, kansan etu, meidän yhteiskuntamme. No kyllä ne siinä oikeassa ovat. Niitten yhteiskunta tää onkin ja niitten Suomi tää onkin.Kun joku sosialistiedustaja ei pysty puhuuun kirjojen mukaan, niin ne riekuuvat ja pilkkaavat sanomalehdissänsä. Joskus minun on vaikee hengittää kun minä niin vihaan niitä. Niitten koko meininki on samanlaista kun joku ruotuvaivanen, joka pestään, ruokitaan ja vaatetetaan sänkyyn, rupeis irvisteleen hoitajiansa ja syljeskeleen silmille joka kerta kun jotakin annetaan. Toisinaan minusta tuntuu ettei olis vaikeeta vaikka tappaa niitä.”

  30. Jorma Lehikoinen

    Annika Saarikko kertoi perhevapaauudistuksen jäävän toteutumatta, koska se maksaa.
    Arvaan, että uudistuksen hinta olisi ollut TILASTOT, eivät eurot. 72% on kiveen hakattu luku.

Kommentoi »

Comments are closed