Sotesammon taonta

Hallitus on takomassa sotesampoa, joka jauhaa yhteiskunnan rahaa yksityisille terveysfirmoille. Siinä sivussa tämä sampo tuhoaa julkisen sektorin terveydenhuollon lopullisesti ja peruuttamattomasti, mutta se on hallitukselle sivuseikka. Tai peräti tarkoitus.

Korkein hallinto-oikeus katsoi sote-lainsäädännöstä antamassaan lausunnossa, että koko lakipaketti on hyväksytettävä etukäteen EU-komissiossa. Syynä on KHO:n näkemä epäselvyys maakuntien liikelaitosten asemasta eli siitä, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea. Se tuki tarkoittaa verotuskohtelua sekä konkurssikelvottomuutta.

Tammikuussa hallitus päätti olla noudattamatta KHO:n neuvoa. Perusteeksi hallitus ilmoitti epämääräisen solidaarisuusperiaatteen, jonka mukaan kiellettyä valtiontukea ei ole. Lainsäädännön yleisperusteluissa hallitus viittasi kolmen sivun verran Slovakian järjestelmään, josta EU-komissio oli aiemmin antanut myönteisen lausunnon. Tätä samaa Slovakiaa koskevaa lausuntoa hallitus käytti myös perusteluna päätökselleen olla viemättä omaa lakiesitystään komission tarkastettavaksi. Samantapainen järjestely on siellä jo kertaalleen hyväksytty.

Kolme viikkoa sitten EU-tuomioistuin kumosi tämän Slovakiaa koskevan komission lausunnon. Siis juuri sen, johon Suomen hallitus nojaa omassa lakiesityksessään. Suomen hallituksen esitykseltä putosi pohja.

Nyt kaikki oppositiopuolueet vaativat yhdessä, että hallitus pyytäisi sen ennakolausunnon EU-komissiolta. Hallitus ei kuitenkaan aio sitä tehdä, sillä se veisi aikaa niin kauan, että tarvittavaa lainsäädäntöä ei ennätettäisi saada aikaan tällä vaalikaudella. Se tarkoittaisi soten kaatumisen lisäksi myös maakuntahallinnon kaatumista. Ensi vaalikaudella ne eivät enää missään tapauksessa tule menemään läpi tämänhetkisessä muodossa.

Hallitus perustelee taas jääräpäisyyttään verukkeilla. EU:n tuomioistuimen ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. Komissiolla on vielä valitusoikeus, jonka se tulee arvioiden mukaan käyttämään. Koko valitusprosessin myötä lopullisen päätöksen saaminen voi viedä kaksi vuotta. Siksi notifiointiprosessin käynnistäminen juuri nyt olisi virkamieskunnan näkemyksen mukaan hyödytöntä. Komissio ei voi antaa asiassa omaa tulkintaa ennen kuin lopullinen ratkaisu Slovakia-asiassa on annettu.

Olisikin ihme, jos hallitus piittaisi EU-komission mielipiteestä, sillä eihän se ole piitannut edes Suomen perustuslaista. HUS:n valtuuston varapauheenjohtaja Maija Anttila onkin pyytänyt oikeuskansleria selvittämään tähänastisen valmistelun perustuslainmukaisuuden. Perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Sotessa on käytetty ja sidottu julkisia varoja sekä perustettu yhtiöitä ja palkattu niihin henkilökuntaa ilman lainsäädännöllistä oikeutusta. Kaikki on tehty luottaen siihen, että lait säädetään aikanaan aiotussa muodossa. Valmistelevia toimia voidaan käyttää myös kiristyskeinona. Kun on jo satsattu niin paljon rahaa, niin pakkohan lait on hyväksyä.

Mitä tästä seuraa? No, tästä seuraa se rahasampo, eli koko sote-kokonaisuuden tuleminen markkinamallin kohteeksi. Silloin toistakymmentä miljardia euroa valtion eli veronmaksajien rahaa tulee yritysten vapaan voitontavoittelun piiriin.

Julkisen terveydenhuollon pakkoyhtiöittäminen kaatui viime kesänä Suomen perustuslakiin. Jos ja todennäköisesti kun EU-tuomioistuin joskus tulevaisuudessa toteaa väkisin läpi runnotun lainsäädännön sisältävän kiellettyä valtion tukea, niin on palattava yhtiöittämiseen. Siinä tapauksessa perustuslain on venyttävä, ja kaikki vapautetaan kilpailulle. Se on sitten lopullista, sillä kerran vapautettua ei voi palauttaa enää takaisin julkisen sektorin säänneltäväksi. Ei sittenkään, vaikka perustuslaki velvoittaa edelleen julkisen sektorin olevan vastuussa järjestelmästä.

Juuri tätähän kokoomus haluaa ja on halunnut koko ajan. Nyt pitääkin kysyä haluavatko muut hallituspuolueet.

Kuva: Akseli Gallén-Kallela: Sammon taonta 1893