Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Tukevasti tyhjän päällä

-Jos tätä uudistusta ei tehdä, isot monikansalliset terveysyhtiöt valtaavat Suomen, mitä tapahtuu tällä hetkellä. Hallitus pelastaa Suomen näiltä suurilta yhtiöiltä. (Petteri Orpo)

–Halutaan, että tämä pitkittyy, koska kaikki tietävät, että EU:n komission käsittely kestäisi erittäin pitkään. (Anu Vehviläinen)

Tässä ovat ehkä kummallisimmat lausahdukset, joilla hallitus puolustelee eilen eduskunnalle antamaansa sote- ja valinnanvapauslakien pakettia. Samalla paljastuu miten huteralla pohjalla hallituksen esitys on. Se on tukevasti tyhjän päällä.

Petteri Orpon puhe Suomen pelastamisesta suuryrityksiltä nauratti eduskuntaa ansaitusti. Ei ole salaisuus, että suuryritykset ovat jo kauan varmistelleet tulevia markkinaosuuksiaan tarjomalla kunnille edullisia ulkoistuksia ja ostamalla niiltä kiinteistöjä. Ei tuleva lainsäädäntö niitä estä, vaan lait on laadittu juuri niitä varten ja juuri niiden lobbaamana. Ne vain ottivat varaslähdön esimerkiksi Meri-Lapin toiminnan ulkoistuksessa, ja juuri suunnitelman ennenaikainen paljastuminen hallituksen säikäytti.

Tuleva lainsäädäntö ei suinkaan pelasta Suomea näiltä yrityksiltä, vaan lakiesitys on täydellinen antautuminen niiden edessä. Kyseessä on historian suurin yksityistäminen, jonka arvo on 5.3 miljardia euroa.

Ja tietenkin lainsäädännöllä on kiire. Sillä on niin hirmuinen kiire, että EU-komissiolta ei ennätetä hankkia lausuntoa lakien istumisesta EU:n kilpailulainsäädäntöön. Ei ennätetä, vaikka komission sivuuttamisesta saattaa seurata valtava lasku. Soten johtavaksi valmistelijaksi siirtynyt Päivi Nerg sanoo suoraan, että  oikeusvarmuuden näkökulmasta lausunto pitäisi saada, mutta siihen ei ole aikaa.

Miten niin ei ole aikaa? Siten niin, että lausunnon hankkiminen viivästyttäisi asiaa seuraavalle hallituskaudelle. Siihen ei tällä hallituksella ole varaa, vaan se pelaa mieluummin uhkapeliä. Lasku uhkapelistä lankeaa maksettavaksi joskus vuonna 2022, kunhan joku valittaa Suomen toiminnasta EU-tuomioistuimeen. Sitten Suomen on muutettava perustuslakia niin, että nyt vastoin perustuslakia oleva pakkoyhtiöittäminen tulee lailliseksi. Toinen vaihtoehto on, että jokaiselle jonkin kilpailutuksen hävinneelle yritykselle maksetaan jättikorvauksia. Mutta se on sitten sen ajan murhe.

Näillä siis mennään ja hallituspuolueet ampuvat omia rivejään suoriksi. Petteri Orpo sanoi eilen, että kokoomuksessa on tapana käydä kiivastakin keskustelua asioista, mutta sitten edetään yhdessä sovitun linjan mukaisesti. Saa nähdä onko puolueessa muita omilla aivoillaan ajattelevia kuin Elina Lepomäki, joka on ilmoittanut äänestävänsä lakeja vastaan.

Keskustan kanta on selvä. Hallituspuolueiden lehmänkaupassa se saa betonoitua valtansa uudessa maakuntahallinnossa, ja tämän pitkäaikaisen haaveen toteutuminen riittää. Luvassa on luottamushenkilöpaikkoja ja poliittisia virkanimityksiä, joten julkisen terveydenhuollon tuhoaminen ei paljon paina. Kansahan sen maksaa.

Tulevat maakunnat saavat tehdä sitä mitä valtio käskee sillä rahalla, jonka valtio niille antaa. Jos ja kun raha ei riitä, niin maakunnat saavat ihan itse päättää mistä säästöt revitään. Muuta tehtävää tulevilla maakuntapäättäjillä ei ole.

Ja valvonta, sehän pelaa selkeästi ja johdonmukaisesti. Se näkyy hyvin tästä virallisesta kuvasta.

Kommentit (30)

  1. Joni Pelkonen

    Nyt pelotellaan, että kansainväliset lääkärifirmat voittavat joka tapauksessa, sillä niillä on varaa noin vain ostaa pois terveyskeskukset ja sairaalat kunnilta. Kummallista, sillä luulisi, että jos palvelut rahoitetaan kunnolla valtion ja kuntien toimesta, mitään tarvetta myydä niitä yksityisille ei ole.

    Uusliberalismin resepti yksityistämiseksi on siis täydessä vauhdissa: vajaarahoitetaan julkisia palveluita ja sitten ihastellaan kuinka yksityiset yritykset hoitavat kaiken paremmin, niillä kun on loppumaton rahoitus – nimittäin alkuvaiheessa, kun vallataan markkinoita. Kun voittojen keräämisen aika koittaa, kuluja karsitaan kovalla kädellä.

    1. Soteseppo

      Lyhyt ja ytimekäs analyysi jatkosta. Yksityinen sektori vain toimii näin julkisen sektorin kanssa. Markkinat vallataan erilaisin porsaanreikien avulla. Kansalaiset kiittää aluksi, kunnes tulee niin sanotusti pää vetävän käteen. Politikko taitaa luottaa tuohon muutaman kuukauden kuluttua tulevaan unohdukseen. No, somen aikakaudella kansan muistia on valitettavasti pidennetty vuosiksi. Netissä pyörii vielä artikkeleita 90- luvulta, jotka voi tuoda aina sopivasti päivän valoon. Mitenköhän siinä käy kun politikko unohtaa, mutta netti ei? Toivottavasti ei ihan pahasti sotkeudu omiin kengännauhoihin, että pääsee poistumaan rikospaikalta.

      1. Joni Pelkonen

        Kansa saa oikeistovallasta joka kerta rokotuksen, jonka antama immuniteetti on valitettavasti varsin lyhyt, kymmenkunta vuotta. Ahon-Viinasen hallitus toi maahan demaripääministerin (vaikkei Lipponen nyt erityisen vasemmistolainen olekaan) pariksi vaalikaudeksi ja senkin jälkeen oikeistopolitiikka oli jossain määrin varovasista.

        Nyt oli oikein ”kunnon” oikeistopolitiikka ja sen seuraukset päässet unohtumaan ja kansa teki saman virheen kuin 90-luvun alussa. Siihen päälle perussuomalaisten jättihuijaus, jossa oikeistopopulistit ja rasistit olivat muka työväenpuolue.

    2. Heikki

      Kokoomuksesta tuli hallituskelpoinen 1987. Sen jälkeen sillä on ollut yhtä vaalikautta lukuun ottamatta hallussaan pää-, tai valtiovarainministerin salkku. Se on myös käyttänyt valta-asemaansa ja toteuttanut uusliberalistista politiikkaa. Osa vaalikarjasta on saatu uskomaan, ettei mihinkään ole enää varaa, joten pitää leikata, ulkoistaa, yksityistää ja myydä yhteistä omaisuutta.

      Sotien jälkeinen Suomi oli ilmeisesti nykyistä vauraampi, oli varaa rakentaa infrastruktuuri kuntoon, rakentaa tie- ja rautatieverkko, lentokentät ja satamat.
      Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta Suomeen perustettiin peruskoulut ja jokaiselle annettiin mahdollisuus jatkaa opintoja niin pitkälle, kuin pää ja peffa kesti hieroa koulun pelkkiä. Maailmalla ollaan kateellisia siitä järjestelmästä.
      Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta saatiin aikaan yleinen terveydenhuoltojärjestelmä, joka pärjää kansainvälisissä vertailuissa niin taloudellisuutensa, kuin toiminnallisen tehokkuutensa puolesta.

      Tuo kaikki ja paljon muutakin saatiin aikaan, kun Suomi oli vielä nykyistä vauraampimaa. Vauraus katosi johonkin, kun uusliberalistisen politiikan vyörytys alkoi – eli, kun kokoomus päästi vallan kahvaan. Nykyisin ei kuulemma ole varaa edes tie- ja rataverkon ylläpitoon, ei koulutukseen, ei terveydenhuoltoon, ei sosiaaliturvaan, ei eläkkeisiin.

      Kolmessakymmenessä vuodessa Suomesta väitetään tulleen köyhempi, kuin se oli heti sotien jälkeen ja vielä 60- ja -70 -luvuilla. Hämmästyttävintä on, että yllättävän suuri joukko kansasta uskoo tuohon uusliberalistien esittämään valheeseen.

      1. Joni Pelkonen

        Samaan aikaan elintaso on lähes kolminkertaistunut. Siis *keskimääräinen* elintaso. Eräs blogisti onkin kirjoittanut siitä, kuinka uskoi työtätekevänä opiskelijana kuuluvansa keskiluokkaan – oli opiskelupaikka, työpaikka, asunto ja varaa kaikkeen tarpeelliseen. Sitten hän tutustui ylemmän keskiluokan elämäntapaan ja tajusi olleensa köyhä.

      Comments are closed.