Omalla asialla

Eduskunnassa käydään tänään lähetekeskustelu kansanedustajien sopeutumiseläkeen poistamista vaativasta kansalaisaloitteesta. Asiasta on puhuttu jo vuosikausia, mutta silti vaadittiin kansalaisaloite asian saamiseksi eduskunnan käsiteltäväksi. Ei ihme, että jotkut kansanedustajat ovat jo ääneen pohtineet kansalaisaloitteiden rajoittamista. Kansalaisilla näkyy olevan tapana nostaa esille kiusallisiakin asioita.

Kuten hyvin tiedetään, niin meillä on kahden eri kastin työttömiä. Tai oikeastaan kolmen. Kun tavallinen kansalainen jää työttömäksi, niin hänestä tulee välittömästi sohvalla makaava syrjäytynyt, joka on aktivoitava kepillä töihin. Kun kansanedustaja jää työttömäksi, niin hän saa joko sopeutumiseläkettä koko loppuikänsä, tai sitten hän saa 1-3 vuotta sopeutumisrahaa riippuen siitä, miten kauan edustajantoimi on kestänyt.

Sopeutumiseläke koskee vain ennen vuotta 2011 eduskuntaan valittuja. Juuri nämä edustajat päättivät joulukuussa 2010 säilyttää sopeutumiseläkkeen itsellään, mutta poistaa sen seuraajiltaan. Niinpä vuonna 2011 eduskuntaan ensimmäistä kertaa valitut saavat määräaikaista sopeutumisrahaa.

Työttömiksi jääneitä kansanedustajia on kahta kastia, ja kolmanteen työttömien kastiin kuuluvat kaikki kansalaiset.

Eduskunta ei ole saanut oma-aloitteisesti poistettua sopeutumiseläkettä, mutta saa nähdä auttaako kansalaisaloite. Melko varmasti esille nostetaan taas taannehtivan lainsäädännön kielto, jonka mukaan puuttuminen kerran myönnettyyn etuuteen ei olisi mahdollista.

Tämä on hölynpölyä, sillä jos taannehtivan lainsäädännön kieltoa tulkittaisiin näin, niin yhtään lakia ei voitaisi koskaan muuttaa eikä mitään etuutta voitaisi poistaa tai edes alentaa. Kuten hyvin tiedetään, niin sosiaalietuuksia on voitu leikellä ihan vapaasti ilman että kukaan on puhunut mitään taannehtivan lainsäädännön kiellosta. Ihan sama koskee vaikkapa koulutusleikkauksia.

Taannehtivan lainsäädännön kielto liittyy rikosoikeuteen. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa sitä, että tehdystä teosta ei voida tuomita, jos se ei ollut rikos tekoaikana. Tämä periaate on johdettu legaliteettiperiaattesta, josta on säädetty perustuslain 8 §:ssä näin:

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty. 

Kyllä tätä voidaan laajentaa koskemaan muutakin lainsäädäntöä. Jos nyt säädettäisiin laki, jolla kaikkien sopeutumiseläkettä saaneiden olisi maksettava takaisin jo saamansa eläkkeet, niin se olisi vastoin taannehtivan lainsäädännön kieltoa. Tätä ei kuitenkaan kukaan vaadi. On vain ehdotettu epäoikeudenmukaiseksi huomatun eläkkeen lakkauttamista. Nyt sopeutumiseläkettä saaville kansanedustajille voitaisiin ruveta maksamaan sopeutumisrahaa samoilla perusteilla kuin vuonna 2011 ensimmäisen kertaan eduskuntaan valituille. Se ei olisi vastoin taannehtivan lainsäädännön kieltoa, vaan asettaisi kaikki kansanedustajat yhdenvertaiseen asemaan.

Jos minulta kysyttäisiin, niin asettaisin kansanedustajat yhdenvertaiseen asemaan muiden työttömäksi jäävien kanssa. Näin he pääsisivät nauttimaan itse säätämistään aktivointitoimenpiteistä ja muista työttömiä koskevista velvoitteista tukien leikkaamisen tai kokonaan menettämisen uhalla.

Perustuslakimme mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta käytännössä toiset ovat yhdenvertaisempia kuin toiset. Varsinkin ne, jotka pääsevät itse päättämään omista asioistaan.