Ymmärrysvajetta
– Perusongelmahan tuloloukuissa on se, että etuudet ovat liian suuria suhteessa palkkoihin ja verotus on ylipäätään liian kireää. Näihin ongelmiin ei ole mitään muuta ratkaisua kuin julkisten menojen supistaminen.
Näin sanoo taloustieteen professori osoittaen samalla taloustieteilijän ja sosiologin välisen eron. Kun sosiologi kohtaa yhteiskunnallisen ilmiön, niin hän koettaa selvittää sen taustoja ja syntymekanismeja. Taloustieteen professori kiiruhtaa kirjoittamaan, että vaikka ei ymmärräkään ilmiötä, niin tietenkin sen aiheuttamat ongelmat voidaan ratkaista leikkaamalla julkisia menoja. Sen lisäksi hän kiukuttelee kuin 15-vuotias kokoomusnuori siitä, että köyhille yleensä annetaan rahaa.
Mikä se tulo- tai kannustinloukku sitten oikein on? Onko vika tosiaan liian suurissa tuissa vai olisiko se liian pienissä palkoissa? Vai molemmissa?
Kannustinloukku voi tarkoittaa vaikka tätä. Kahden päiväkoti-ikäisen lapsen perheessä vanhemmista toinen opiskelee ja toinen on työtön. Vanhemmilla on silloin tällöin keikka- ja pätkätöitä. Perhe saa työttömyys- ja opiskelijaetuuksien lisäksi asumistukea ja tuloista riippuen toimeentulotukea. Pätkätöistä saatavat tulot vaikuttavat työttömyysturvaan, asumistukeen, opintoetuuksiin sekä lasten päivähoitomaksuihin. Joissakin tapauksissa perheelle jää käyttöön vähemmän rahaa, jos he ottavat vastaan työtä. Kun yhtä palasta liikutetaan, heilahtaa sosiaalietuuksien pyramidissa moni muukin palanen eri asentoon.
Näin sanovat alan asiantuntijat, joita kyllä kannattaisi kuunnella. Taloustieteilijä ei kuuntele, vaan ratkaisee ongelman leikkaamalla tukia, jolloin työ alkaa maistua. Kaikki muut ongelmat ratkeavat sitten varmaan itsestään markkinamekanismien avulla parin seuraavan kvartaalin aikana. Jos eivät, niin sitten pitänee leikata lisää. Julkisen talouden kestävyysvaje on sietämätön, ja rahat menevät sosiaalitukiin.
Menevätkö tosiaan? Eivät mene, sillä vain 8,4 prosenttia julkisen talouden menoista käytetään toimeentuloturvaan, kertoo Kelan tutkimusblogi. Asumisen tukemiseen käytetään 1,6 prosenttia julkisen talouden menoista. Laitetaan vielä kuva tuosta tutkimusblogista.
Tässäpä mietittävää kaikille niille, joiden mielestä juuri työttömät ja köyhät syövät valtion konkurssiin.
Aktiivimallia ja sosiaaliturvan leikkauksia perustellaan työttömyyden aiheuttamalla tukien kasvulla ja siitä seuraavalla kestävyysvajeella. Tosiasiassa siis puhutaan alle kymmenen prosentin osuudesta valtion kokonaismenoissa.
Minulle tulee jatkuvasti joku oman taloutensa hyvin hoitanut selittämään, että meidän taloutemme ei kerta kaikkiaan kestä työttömien elättämistä valtion ottamalla velkarahalla. Työttömät on saatava töihin, pois lojumasta kotisohvilta runsaita tukia nauttimasta. Yhteistä näille sanojille on se, että heillä ei ole aavistustakaan tukien todellisista määristä. He tuntuvat oikeasti kuvittelevan, että työtön saa kotiin tuhansia euroja kuukaudessa tekemättä mitään.
Heillä on sama ongelma kuin taloustieteen professorilla. He eivät tiedä mikä on tuloloukku eikä heitä kiinnosta ottaa siitä selvää. Sehän ei johdu liian suurista tuista, vaan liian pienistä palkoista ja niiden yhteensovittamisesta monimutkaisen tukijärjestelmän kanssa. Ei kannata tehdä huonosti palkattua työtä, jos lopputuloksena on yhtä köyhä tai vielä köyhempi kuin ilman työn tekemistä.
Kun köyhä maksimoi taloudellisen etunsa, niin hän on laiska työnvälttelija ja tukien väärinkäyttäjä. Kun rikas minimoi veronsa verosuunnittelulla ja pääomatulojärjestelyillä, niin hän on älykäs yhteiskunnan tukipylväs.
Tuo sanomasi, että erilaisten tukien tasoa eivät monet työssä olevat tiedä, osuu aivan nappiin. Olen törmännyt joka kerta suureen hämmästykseen, kun olen kertonut, paljonko työmarkkinatuki on ja että siitä on lisäksi vielä maksettava verot. Myös se yllättää, että asumistuki ei kata koko vuokraa ja että hyväksytyn enimmäisvuokran taso on hyvin alhainen. Seuraavaksi ihmetelläänkin sitten sitä, että miten ihmiset pärjäävät. Sanoisin, että kotikaupungissani vielä joten kuten, mutta Helsingissä taidetaan jo olla aika äärirajoilla.
“Olen törmännyt joka kerta suureen hämmästykseen, kun olen kertonut, paljonko työmarkkinatuki on ja että siitä on lisäksi vielä maksettava verot.”
Tämä kiteyttää tässä yhdessä asiassa sen tietämättömyyden mikä keskivertokansalaisissa minua vaivaa, johon törmään niin monessa muussakin asiassa, että alan menettää toivoni ns. keksivertokansalaisten suhteen. Jotka valitettavasti on se suurin äänestäjä joukko. Miten Q#¤%# ihminen voi olla niin tietämätön, elää niin laput silmillä ettei näe mitään muuta kuin justiinsa oman päivänsä aktiviteetit (ja mikään muu ei ilmeisesti kiinnosta pätkääkänn ??!?).
Itse en ole ollut yhtäkään päivää työttömänä (onneksi). Opiskelijana olen ollut ja siitä kesken opintojen suoraan duuniin ja valmistuin 2. duunissani. Silti mulla on melko hyvä tieto yleisimpien tukien suuruudesta ja ehdoista, sekä koukeroista miten jonkun pätkäduunin otto niihin voi vaikuttaa (siltä osin kun sitä nyt voi tietää/ennustaa).
Joskus kun olen eräitä Sakun kirjoituksia hitusen referoinut duunissa lounaalla johonkin keskusteluun, niin voi #¤&%#&# kun sankareiden tietämättömyys tulee silmille suoraan. Tai se perinteinen “no ehkä on jotain yksittäistapauksia”.. no ei ole kun se on normaalia “odotas vain kun itse joskus koet”.
Pannaan tähän pirruuttaan yksi tukimuoto jota voi seurata reaaliajassa. Tästä ei tietääkseni kukaan ole huolissaan vaikka on aivan älytön. http://tuulivahinko.fi/
Ei kestä katsoa!
Käsittämätöntä!
Tuulivoimaa tuetaan Suomessa reilulla 100 miljoonalla vuodessa. Eli tuulivoimaa tuetaan samalla summalla kuin turvevoimaa. Muut fossiiliset voimanlähteet saavat Suomessa vuosittain tukea lähes 2 miljardia euroa.
Mutta toisin, kuin turpeenpoltolle (ja muille fossiiilipolttoaineille) jo vuosikymmeniä maksettu tuki, tuulivoiman tuki ei ole pysyvä, vaan sillä on laissa määritelty takaraja, johon se loppuu. Väliaikaisen tuen on tarkoitus tukea investointeja alalle.
Eli on se karmeaa katsottavaa, tosiaan. Turvetta pannuun vaan, se ei räjäytä lepakoita!
Kattoonsylkijä – hyvä pointti! Ja olkiluoto3 never forget 😀