Vilunkipeliä

Hallituksen korttipöydässä alkaa olla jännät paikat, kun korttien katsomisen aika lähestyy. Kaikki epäilevät toisiaan vilunkipelistä, eívätkä ole väärässä. Kansanedustaja Kaj Turusen puolueloikka on vain yksi hermostumisen merkki muiden joukossa, mutta taustalla vaanii hallituksen tärkeimmän hankkeen eli sote- ja maakuntauudstuksen kohtalo. Onnistuuko vai eikö onnistu, kenellä on parhaat kortit ja kuka pelaa parhaiten vilunkia?

Pääministeri Juha Sipilä kosiskelee uudistuksen tueksi RKP:tä ja kristillisiä, sillä lisää ääniä tarvitaan kokoomuksesta puuttumaan jäävien äänien tilalle. Näin on pakko tehdä, sillä panoksena on jättimäinen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistäminen ja itsenäisyyden ajan historian suurin hallintouudistus, johon myös sisältyy suuri joukko yksityistämistä. Muun muassa työvoimahallinto yksityistetään kokonaan.

Muistutan taas kerran, että kyseessä on lehmänkauppa, jossa kokoomus sai yksityistämisen ja keskusta maakuntahallinnon. Yksityistäminen on niin tärkeä asia, että sitä yritetään ajaa läpi jättimäisellä vilungilla. Hallituksen tarkoituksena on törmäyttää yhteen Suomen perustuslaki ja EU-lainsäädäntö, jolloin Suomen on muutettava perustuslain tulkintaa ja pakkoyhtiöitettävä julkisen sektorin tuottamat palvelut. Sen jälkeen ne joutuvat kilpailemaan ilman kokemusta yritysten kanssa, joilla on ollut vuosia aikaa valmistautua valtaamaan markkinat.

Kuten muistetaan, niin valinnanvapauslainsäädäntöön alun perin kuulunut pakkoyhtiöittäminen kaatui viime kesänä perustuslakiin. Niinpä sitä lähdettiin ajamaan mutkan kautta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi sote-lainsäädännöstä antamassaan lausunnossa, että koko lakipaketti on hyväksytettävä etukäteen EU-komissiossa. Syynä on KHO:n näkemä epäselvyys maakuntien liikelaitosten asemasta eli siitä, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea. Se tuki tarkoittaa verotuskohtelua sekä konkurssikelvottomuutta.

Tammikuussa maan hallitus päätti pelata uhkapeliä ja olla noudattamatta KHO:n neuvoa. Perusteeksi hallitus ilmoitti epämääräisen solidaarisuusperiaatteen, jonka mukaan kiellettyä valtiontukea ei ole.

Nyt Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on teettämässään selvityksessä todennut, että julkisen sektorin suoria palveluja tuottavat liikelaitokset on kuin onkin yhtiöitettävä. Siihen velvoittaa Slovakian sotejärjestelyä koskeva EU-tuomioistuimen ratkaisu, jonka hallitus ohitti olankohautuksella.

Nyt eduskunnan käsittelyssä olevaan lakipakettiin ei sisälly yhtiöittämistä, vaan se tulee ajankohtaiseksi sitten, kun joku yksityinen toimija vie asian EU-tuomioistuimeen ja sanoo soten sisältävän kiellettyä valtiontukea. Suomi tulee häviämään jutun, ja perustuslain tulkintaa on muutettava. Näin asia on saatu siihen lopulliseen maaliin, johon vilunginpelaajat ovat sen tarkoittaneetkin. Se maali ei ole vielä lakien hyväksyminen ensi kesänä, vaan hillotolppa on kauempana tulevaisuudessa.

Toinen vaihtoehto on tietenkin, että maan hallitus on oikeasti niin hölmö, että ei ymmärrä mitä on tekemässä. Siinä tapauksessa käy kuten Kummeli-elokuvassa Jackpot Keijolle, jolle pelipöydässä tulee voimakas tunne siitä, että jonkinlaista vilunkia on pelattu jo pitemmän aikaa.

 

Kommentit (31)
  1. Hienoa että jaksat pitää asiaa esillä. Välillä on tosi toivoton olo mutta periksi ei saa antaa. Sote on niin väärin ja suomella ei tule olemaan siihen varaa.

  2. Eilisen perinteisen median uutisoinnin seurauksena minulle jäi tunne, että vilunkipeliä pelataan myös muilla sektoreilla. Pääuutislähetykset kahdella kanavalla toitottivat kritiikittömästi sitä, että työllisyys on parantunut. Jäin miettimään juuri sitä, mistä täällä on puhuttu/kirjoitettu eli että nuo viralliset työllisyysluvut ovat vähintäänkin harhaanjohtavia. Jossain vaiheessa täällä oli keskustelua siitä, että paremmin ihmisten taloudellisesta tilanteesta kertovat esim. maksetut toimeentulotuet, työmarkkinatuet ja ansiosidonnaiset työttömyystuet. Olisikohan näistä jotain tilastoja viime kuukausilta?

    Lisäksi jäin pähkäilemään sitä, kun uutisissa kerrottiin, kuinka kansalaisten ostovoima kasvaa. Työttömillä ja niillä, joilla (osa-aika)työstä saatu palkka ei riitä elämiseen, tuskin näin on. Entäpä te, joilla on toistaiseksi työpaikka – oletteko te huomanneet tällaista? Itselläni palkka on pysynyt saman n. viisi vuotta ja käteen jäävä osuus vähentynyt jonkin verran. En valita palkkaani, mutta jäin vain miettimään tuota uutista; siis kenen ostovoima on kasvanut?

    1. Sirpa Kärkkäinen
      25.4.2018, 11:25

      Epätoden tunne on tosiaan ensimmäinen, kun YLE-uutisia seuraa. Minäkin kaipaisin tietoa siitä työpaikkojen lisäyksestä: lukeeko palstaa joku tilastotieteilijä, joka osaisi meitä valistaa? Mistä ne Sampo Terhon eilen A-studiossa mainitsemat 50 000 työpaikkaa ovat tulleet? Ovatko ne todellisia vai tilastokikkailua?

      1. Kaikkonen väitti A-studiossa Rinteen hävittäneen satatuhatta työpaikkaa.

        Työllisyys on hieman parantunut talouden myötä, mutta onko se oikeasti vähentänyt toimeentulotuen tarvetta, on kyseenalaista. Kun kaikki tunnin viikossa töitä tehneet lasketaan työpaikoiksi, niin saadaanhan sitä hurjia lukuja.

        En usko, että Suomeen on syntynyt yhtä ainutta uutta lisätyöpaikkaa palkkatyöhön, koska samaan aikaan muualta vähennetään ja töistä töihin siirtyvät ovat työpaikanvaihtajia, eivät työttömiä.

        Aktiivi-Anun kaltaisia mainosjakelutuurauksia en laske työpaikoiksi. Ne ovat kertaluonteisia keikkoja.

      2. Lisääntynyttä työllisyyttä voi hahmottaa myös vaikka seuraamalla tehtyjen työtuntien määrän kehitystä. Pikku laskennan avulla selviää karkeasti millaisista työpaikoista keskimäärin on kyse. Joskus taisin tutkailla, eikä työtuntien määrän kehitys vastannut ainakaan silloin läheskään työllistymistä kokopäivätyöhön. Tarvittava tieto löytyy virallisista tilastoista jos jaksaa kaivaa.
        1h- muutämä tunti/viikko työllisyyttä sisältyy varmasti paljon koska aktiivimalli ohjaa siihen. Eli ei oikeaa työllisyyttä siltä osin.
        En ole kylläkään tilastotieteilijä 😉

      3. Jotain osviittaa antaa tämä: “aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa [Savonlinnan] maakunnassa oli maaliskuun lopussa 3 807 henkilöä eli 18 enemmän kuin vuosi sitten.” https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/b3d804d5-e76b-4eb6-9972-115a8cb0848b

    2. > paremmin ihmisten taloudellisesta tilanteesta kertovat … työmarkkinatuet ja ansiosidonnaiset työttömyystuet

      Ei hätää, aktiivimalli vääristää näitäkin tilastoja, kun työttömyyden aiheuttama tukien leikkaus näkyy tilastossa “pienentyneenä tarpeena työttömyystuelle”! 😛

      (toki samalla lisääntyneenä toimeentulotuen tarpeena niiden osalta, jotka toimeentuloaan sillä paikkaavat)

Kommentointi suljettu.