Ei sakkorahan tähden

Eilen jäi monelta huomaamatta periaatteellisesti erittäin tärkeä perustuslakivaliokunnan lausunto, jolla se tyrmäsi hallituksen esityksen muuttaa rikesakko ajoneuvokohtaiseksi liikennevirhemaksuksi. Samalla olisi muutettu koko oikeusjärjestelmän perusteita niin, että viranomaisen ei olisi enää tarvinnut osoittaa epäiltyä syylliseksi, vaan epäillyn olisi pitänyt kyetä osoittamaan itsensä syyttömäksi.

Käytännössä tämä olisi tapahtunut muuttamalla tieliikennelakia niin, että automaattisen nopeusvalvonnan perusteella määrättävä rikesakko olisi hallinnollisena maksuna määrätty ajoneuvon omistajalle. Hän olisi voinut vapautua maksusta todistamalla, että autoa ajoi joku muu.

Tämä vaikuttaa asiana pikkujutulta, mutta se olisi kääntänyt yhden oikeusjärjestelmämme kulmakiven eli syyttömyysolettaman ylösalaisin. Jokainen on syytön siihen asti, kunnes hänet todistetaan syylliseksi. Tällä lakimuutoksella olisi käännetty todistustaakka toisin päin, eli ajoneuvon omistaja olisi syyllinen siihen asti, kunnes hän todistaa itsensä syyttömäksi.

Syyttömyyden todistaminen oli tarkoitus tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Virhemaksun saajan olisi pitänyt hakea muutosta kirjallisesti, ja hänen olisi pitänyt pystyä todistamaan itsensä syyttömäksi. Virhemaksun kirjoittaneella poliisilla ei olisi ollut velvollisuutta todistaa syyllisyyttä eikä edes sitä, että maksun perusteena oleva rikkomus on oikeasti tapahtunut. Lisäksi muutoksenhaku olisi ollut maksullista. Käytännössä tarkoituksena olisi ollut estää valittaminen.

En tiedä miten näin ajattelematon lakiesitys pääsi etenemään näinkin pitkälle, mutta sen tiedän, miksi esitys annettiin. Kyseessä oli Sipilän hallituksen toukokuussa 2015 ilmoittama aikomus hankkia valtiolle lisää rahaa kaksinkertaistamalla annettujen rikesakkojen määrä ja korottamalla sakon hintaa reilusti. Kun hallitukselle selitettiin sakkojen tarkoitus ja niiden käytön sopimattomuus pelkästään fiskaalisiin tarpeisiin, niin hallitus perui aikeensa. Hallitus ei kuitenkaan luovuttanut, vaan päätti korvata rikesakon tällä kokonaan uudella hallinnollisella liikennevirhemaksulla.

Kaiken takana oli siis raha, kuten tälle bisneshallitukselle aina. Onneksi perustuslakivaliokunta ymmärsi oikeusjärjestelmän periaatteet paremmin kuin hallitus. Sipilän hallitus on kolhinut itseään perustuslakiin ja oikeusjärjestelmän perusteisiin jatkuvasti, ja nyt se teki sen taas. Kovapäinen ei opi.

Koska hallitus ymmärtää rahan päälle parhaiten, niin ehkä sille pitäisi puhua tässäkin asiassa rahasta. Niin teki jo Olaus Petri 1530-luvulta peräisin olevissa tuomarinohjeissa:

Kaikki laki on asetettu oikeuden ja kohtuuden eikä sakkorahain tähden. Sillä sakkoraha on niille rangaistukseksi, jotka lain rikkovat; mutta laki tahtoo ennemmin olla rikkomatonna kuin rikottuna, ja soisi, ettei sakkorahaa ollenkaan tarvittaisi.