Pahuksen perustuslaki

Olen monta kertaa ihmetellyt Sipilän hallituksen sinnikästä halua hakata päätään perustuslakiin, ja nyt sitä joutuu taas ihmettelemään. Eilisaamuna Ylen Aamu-tv:n vieraana ollut työministeri Jari Lindström myönsi suoraan, että hallituksen kehysriihessä sopimat muutokset työelämään ovat perustuslain kannalta hankalia. Silti aiotaan taas kokeilla kumpi on lujempi, hallituksen otsaluu vai perustuslaki. Minun ennustukseni on, että perustuslaki kestää, ja hallitus tarvitsee taas laastaria otsaan.

Hallitus päätti kehysriihessä muuttaa lainsäädäntöä niin, että työnantajat saisivat palkata alle 30-vuotiaita määräaikaiseen työsuhteeseen perustelematta määräaikaisuutta mitenkään. Edellytys on, että palkattava on ollut kolme kuukautta työttömänä. Lisäksi päätettiin käytännössä poistaa irtisanomissuoja alle 20 työntekijän yrityksiltä, joita yrityksistä on suurin osa. Päätöksen pohjalta tehtävissä lakimuutoksissa tullaan kuitenkin pitämään huolta siitä, että perusteettomia irtisanomisia ei tulla hyväksymään.

Hallitus tulee haaskaamaan lainvalmistelijoiden resursseja tällä mahdottomalla tehtävällä. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Säädettävä laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Pelkkä ikä ei siis voi olla hyväksyttävä peruste kohdella alle 30-vuotiaita eri tavalla työsopimuksia solmittaessa. Iän lisäksi pitäisi olla vielä jokin erityisperuste, mutta on vaikea kuvitella mikä sellainen voisi olla. Sellaiseksi ei riitä pelkkä hurskas toive lisätä työpaikkoja.

Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto tarkoittavat myös sitä, että ketään ei voida irtisanoa ilman perusteita, ja perusteiden on oltava lain mukaan vieläpä oleellisia. Oleellinen peruste ei ole se, että pärstä tai kielenkäyttö ei miellytä. Kun oleellinen peruste on olemassa, niin silloin edetään laissa säädetyllä tavalla ja annetaan ensin varoitus. Jos moitittava menettely toistuu, niin vasta sitten voidaan irtisanoa. Työsuhteen purkamisesta välittömästi on säädetty erikseen.

Ei irtisanominen nykysinkään niin vaikeaa ole kuin annetaan ymmärtää, mutta jo pelkkä irtisanomista nykyisestä helpottavan lain säätäminen on itsessään vaikeaa juuri perustuslain takia. Jos se jotenkin onnistuu, niin sitten vasta vaikeudet alkavatkin, kun irtisanomisia tullaan riitauttamaan.

Tälle hallitukselle tuntuu olevan ihan mahdotonta ymmärtää perustuslain asema muun lainsäädännön pohjana. Siinä mielessä saattaa olla jopa hyvä, että hallitus törmää siihen jatkuvasti. Ehkä ja toivottavasti se vähitellen oppii, että perustuslaki on tehty paitsi määrittelemään lainsäädännön perusteet, niin myös suojelemaan ihmisiä ja koko valtiota kulloistenkin vallanpitäjien mielivallalta.