Näin “työllistetään”
– Meille voi tuoda tekstiilejä, joista kiinnostavimmat laitamme myyntiin retrorekillemme tai tuunaamme uusiksi tuotteiksi. Pajalla ommellaan myös tilauksesta. Saimme EU-rahoitusta toiminnan käynnistämiseen ja laitehankintoihin, ja työllistämme parhaimmillamme 20 työtöntä.
Näin sanoo imatralaisen Partex-pajan toiminnan pyörittäjä ET-lehden blogistille. Pajalla murskataan tekstiilijätettä sekä valmistetaan ja myydään uusiotuotteita edullisesti, pitsiliinojakin kilohinnalla. Paja on Suomen ainoa tekstiilimurskaamo.
Vaikuttaa hyvältä. Tekstiilijätettä kierrätetään ja toiminta työllistää jopa 20 henkilöä. Arvasitte oikein, ei työllistä, vaan kyse on tietenkin kuntouttavasta työtoiminnasta. Se tarkoittaa työn tekemistä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella. Palkkaa pajalla todennäköisesti saavat vain toiminnan pyörittäjät.
Kuntouttavalla työtoiminnalla toimimisesta on Yle kertonut jo reilu vuosi sitten, mutta tyypilliseen tapaan näissä uutisissa puhutaan työllistämisestä, kun tarkoitetaan palkatta tehtävää työtä. Asiaa tuntematon saa uutisista aina sellaisen käsityksen, että nyt työllistetäään oikeasti. Kyllähän työ on ihan oikeaa, tässäkin tapauksessa ihan kahdessa vuorossa tehtävää, mutta siitä ei makseta palkkaa. Palkan sijaan tarjotaan “mielekästä tekemistä”.
Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa järjestää yrityksissä, eikä sillä saa korvata palkkatyötä. Sillä ei myöskään saa vääristää kilpailua. Näitä säännöksiä kierretään, ja se kuvio on yleensä aina sama.
Yhdistykset voivat järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Niinpä yksi tai useampi yhdistys perustaa yrityksen, jonne ohjaa kunnalta kuntouttavaan työtoimintaan saamansa työttömät töihin. Useimmiten mukana seuraa kunnan päätöksestä riippuen kunnan jokaisesta työttömästä saama työllistämiskorvaus, joka on 10,09 euroa päivässä. Palkaton työntekijä tuo siis tullessaan yhdistykselle ja/tai yritykselle rahaa.
Yhdistyksillä voi olla hyvä liikeidea, mutta ei rahaa sen toteuttamiseen. Ei hätää, sillä avuksi rientävät sekä EU että suomalaiset veronmaksajat. Tässä tapauksessa saatiin rahat kymmeniä tuhansia maksaneeseen murskausmyllyyn.
Näin tämä homma sujuu. Kauppa käy edulliseen hintaan ja paja profiloituu sekä kierrättäjäksi että työttömien auttajaksi. Se työt tekevä työtön saa työmarkinatuen ja yhdeksän euroa päivässä, sekä tietenkin sitä “mielekästä tekemistä”.
Hämmstyittekö? Minä en.
Kuva: Teppo Palmroos
Se on kyllä outoa että media kirjoittaa aina noin, luulisi että ottaisivat vähän enemmän selvää mistä on kyse. Itse toiminnasta se ei tee sen huononpaa jos siellä on työvalmentajat ja yksilövalmentajat antamassa apua niille kuntouttavassa oleville. Jos valmennusta ei ole, ei pitäisi hyväksyä rahoitustakaan. Jos valmentajia ei ole, pitäisi kaikki olla vähintäänkin palkkatuella palkattuja henkilöitä kuten joillakin pajoilla on kun työntekijät eivät ole kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevia henkilöitä vaan ihan “normaaleja” työttömiä.
Toimittajilla ei yleensä ole minkäänlaista käsitystä kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä ja käytännöistä. Tämä johtuu osaltaan virallisesta kielenkäytöstä, jonka mukaan kaikki toimenpiteet ovat työllistämistä.
Siis toimittaja ei tiedä mistä kirjoittaa, mutta kirjoittaa onhan hän ammatiltaan toimittaja. Olisi kuitenkin toivottavaa varmistaa asian oikeellisuus ennen julkistamista. Alkuperäinen “blogi” pitää sisällään huomattavia asia virheitä. Näin itse asia vääristyy lukijalle.
Olin aikoinaan yrityksessä “kuntouttavassa” työtoiminnassa, eipä herkkua ollut, pomo oli ääliö suoraan sanoen että ei antanut käyttää koneita koska vakuutukset, mutta työmaan vstaava oli sitä mieltä että jätkä muuten käyttää koneita että on hyödyksi
Ei yrityksessä saa olla kuntouttavassa työtoiminnassa, koska siellä yrityksessä ei ole niitä valmentajia mikä kuuluu työtoimintaan. Vain kunnat, yhdistykset ja säätiöt saa pääsääntöisesti järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, se ei siis ole kuntoutusta eikä työtä, vaan kuntouttavaa työtoimintaa, tehty työ voi olla oikeaa työtä jos henkilö siihen kykenee, mutta se pitää sisällään myös sen valmennuksen joka erottaa työtoiminnan normaalista työstä. Työtoiminta on paljon joustavampaa kuin normaali työ, ja työtoiminnassa on ammatti-ihmiset apuna että henkilö pääsisi elämässään eteenpäin, auttavat työ- tai koulutuspaikan hakemisessa, eläkkeen hakemisessa, viranomaisten kanssa asioinnissa jne.
Tuossahan tuo asian ydin tulikin sanottua. “Se ei siis ole kuntoutusta eikä työtä”.
Onpa ruusuinen kuva. Ongelmahan on, että kuntouttavaan työtoimintaan määrätään täysin työkykyisiä ihmisiä, joilla ei ole mitään ongelmia elämänhallinnassa. Mitä nyt ovat opiskelleet väärää alaa aikoinaan. Uuden ammatin opiskelu yli viisikymppisenä ei ole useinkaan mahdollista taloudellisesti, tai ei toki nuorempanakaan, mutta yli viisikymppisellä työllistymismahdollisuudet ovat vähäiset opintojenkaan jälkeen.
Kuntouttavassa työtoiminnassa on esmes akateemisia ihmisiä, täysin normaaliarjessa kiinni olevia. Eräs heistä kertoi, kuinka hänelle ei kuntouttavassa järjestynyt aluksi edes työpöytää, mutta töitä olisi silti pitänyt tehdä.