Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Tilattu ja tulossa

Rangaistuksilla on oikeusministeri Antti Häkkäsen  mukaan kaksi tehtävää. Ensisijaisesti niiden pitää sovittaa tuomitun teko yhteiskunnan silmissä riittävällä rangaistuksella. Rangaistuksen pitää tuntua. Henkilön kuntouttaminen takaisin yhteiskuntakelpoiseksi on vasta toissijainen rangaistuksen tehtävä.

En tiedä mitä oikeustieteellisessä nykyisin opetetaan, mutta minun aikanani tuollainen tenttivastus olisi hylätty. Suomalaisessa kriminaalipolitiikassa rangaistuksen ensisijaisena tavoitteena on kuntouttaminen, mutta Häkkäsen ajattelu peilaa hyvin sitä kuuluisaa kansan oikeustajua, jota sanon mieluummin oikeushajuksi. Se raivostuu klikkijournalismin yllyttämänä milloin mistäkin yksittäistapauksesta ja vaatii tuntuvia rangaistuksia. Silpomiset, muut ruumiinrangaistukset ja kuolemantuomiot ovat kansan oikeushajulle ihan arkipäivää.

Kansan oikeustaju ja sitä myötäilevä ministeri eivät huomaa, että jo nykyisessä rikoslaissa riittää rangaistusasteikkoa ihan jokaista tapausta varten. Asteikon yläpäätä vain ei jostain syytä käytetä edes pahimpiin tapauksiin. Lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä voidaan maksimissaan tuomita kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Rikosnimike voidaan pienellä viilauksella muuttaa törkeäksi raiskaukseksi, jotta rikokselle saadaan teon moitittavuutta paremmin kuvaava nimike. Elinkautisvankia ei ole mikään pakko armahtaa, vaan hänet voidaan pitää vankilassa loppuikänsä. Suuriin lainsäädännöllisiin muutoksiin ei oikeasti ole tarvetta.

Olen monta kertaa muistuttanut jo 80-luvulla Heikki Ylikankaan ja Jukka Kekkosen pitämillä oikeushistorian luennoilla kuulemastani toteamuksesta:

Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, niin yhteiskunnallinen kontrolli kovenee ja rangaistukset ankaroituvat.

Historia todistaa tämän oikeaksi. Nuijasodan jälkeen 1600-luvun alussa Ruotsiin rakennettiin nopeasti pieneen aateliin nojautuva kuningasvalta. Uskollista aatelia palkittiin maaomaisuuksilla ja viroilla, mutta kansa pidettiin kurissa ankaralla isäntävallalla. Siinä mentiin niin pitkälle, että toissijaiseksi oikeuslähteeksi otettiin vuonna 1609 Vanhan Testamentin Mooseksen laki. Kun maan laista ei löytynyt sopivaa rangaistusta, niin nojauduttiin suoraan Raamattuun. Menettely oli ihan konkreettinen, sillä kuolemantuomio voitiin määrätä yli sadasta eri rikoksesta. Näin myös tehtiin ja tuomiot pantiin täytäntöön.

Eriarvoisuuden lisääntyessä lisääntyy myös kontrollin tarve. Tätä ei koskaan sanota ääneen eikä edes toteuteta huomiota herättävällä tavalla. Kontrollia kiristetään helposti hyväksyttävällä tavalla, ja kansahan jo suorastaan vaatii oman kontrollinsa kiristämistä.

Rangaistusten ankaroittaminen aloitetaan aina niistä rikoksista, joita ns. yleinen oikeustaju pitää erityisen tuomittavina. Henkirikokset ja raiskaukset ovat perinteisesti olleet sellaisia, joten niistä on aina hyvä aloittaa. Kun yleinen mielipide on saatu hyväksymään ankarammat rangaistukset, niin sitten onkin helppo siirtyä omaisuusrikoksista annettavien rangaistusten koventamiseen ja erityisesti kaikkein heikoimmin pärjäävän kansanosan kaikinpuoliseen kontrolliin.

Varoitin tästä kehityksestä ensimmäisen kerran jo vuonna 2011. Nyt on yhteiskunnallisessa eriarvoistumisessa näköjään päästy niin pitkälle, että kontrollin kiristäminen voi alkaa ihan lainsäädäntötasolla. Kannattaa varoa mitä toivoo, sillä toiveet voivat toteutua.

Kuva: https://www.naejakoe.fi/nahtavyydet/myrkky-mikon-mestaus-teilinummella/

Kommentit (52)

  1. Markku Isometsä

    Asia on juuri näin. Uskoakseni tulevaisuudessa vielä huonompi.

  2. Mirjami

    Niinpä, pitäähän tuon antti häkkäsenkin jokinlainen puumerkki jättää jälkeensä viime metreillä! Hän kun on täysin hajuton, mauton ja näkymätön; ei minkäänlaista luottamusta herättävä (tosin sitähän ei yksikään tämän hallituksen ministeri tee!) Oikeuslaitoksella olisi kyllä parantamisen varaa varsinkin lapsiin kohdistuvissa rikoksissa. Kiitos taas ”tolkunäänestä”.

  3. Tätä mieltä

    Valitettavasti kansa on niin tyhmä, että se oikeasti toivoo itselleen pahaa. Oletettavasti siksi, että valtion täyshuolto on parempi kuin jatkuva kituuttaminen tai kuolema, johon ei itsellä riitä rohkeutta, koetaan vapautuksena kurjuudesta. Tämä koskee vain ns. terveitä yksilöitä ei esim . psykopaatteja, joita liike-elämässä ja politiikassa on tuhansia.

    Kaikilla ei Suomessakaan ole perus- ja ihmisoikeuksia puhumattakaan henkistä kapasiteettia, joka ei tarkoita hengellistä elämää vaan sydämen laajuutta; ei niin herkästi loukkaantuvaa luonnetta.

    Kieltämättä psykopaattien toiminta saa veren kiehumaan ja tunteet loiskumaan yli, mutta siitäkin huolimatta pidetään kädet nyrkissä. Rauhanomaisilla keinoilla voi vähän hidastaa kunnes löytyy keino estää kokonaan.

    Lopulta julkisen vallan käyttäjät sokeutuvat omille toimilleen radikalisoiden oman kansansa. Seurauksena on joko maastapako tai kansanmurha.

    • Tätä mieltä

      Ettei jää epäselväksi. Sadisti-psykopaatit ovat vallassa ja kansa on masokistinen. Siksi kaikki tapahtuu käsikirjoituksen mukaan.

      Ihmettä odotellessa.

  4. Pitkäaikaistyötön

    Tässä on tosiaan looginen jatkumo: kun kansa ajetaan raa’asti ahtaalle, se kasvattaa rikollisuuden riskiä, johon on sitten vastattava lisäraakuudella. Kumma, että jotkut ihan tosissaan haluavat meille tällaisen yhteiskunnan.

  5. Pekka Potka

    USA on varoittava esimerkki siitä miten laki kohtelee ihmisiä eriarvoisesti, kun yhteiskunnassa asenteet koventuvat ja kontrolli ja rankaiseminen hallitsevat. Mustat, ruskeat, köyhät valkoiset… ja kaikilleryhmille löytyy myös halveksivat nimet sen mukaan kuin sanoja kokee olevansa halveksimiaan parempi. Me olemme olleet samalla, meillä Timo Soinin viitoittamalla, koventuvien asenteiden tiellä jo lähes vuosikymmenen ja konkreettista tulosta alkaa syntyä. Mikä on kansan oikeustaju? Roskajoukosta, joka vaatii julkisia hirttäjäisiä, löytyy todennäköisimmin myös se seuraava hirtettävä. Tällainen on eliitille hyödyllinen ”kansa”.

  6. Matti Luomansuu

    Tämän kansan oikeustaju on pääsääntöisesti sitä, mitä se lukee lehtien lööpeistä. Tutustumatta syvällisemmin miten asia/asiat ovat, liekö tämä johtumaa hektisestä ja lyhytpinnaisesta aikakaudesta ja ihan globaalillakin tasolla. Tämä kansa on sairaalloisen pyrokratiapervoa – tyyliin: ” Ei minulla ole mitään salattavaa”. Tekee viranomais, kyttäys holhous systema vaikka jokapäiväisen kaappi ja tupatarkastuksen jne jne. Jokaisen kansalaisen, syntymän jälkeisen siruttamisen aikakautta odotellessa. Tnäänkin Helsingin yllä sinitaivaalla, niin kauniita chemical trails vanoja(ko?)

  7. Sauli

    Jos minulta, kansalta, kysytään mikä sarjamurhaajalle olisi kohtuullinen rangaistus, niin vähintä mitä voin toivoa on ettei kyseiset henkilöt koskaan kävelisi kadulla ihmisten parissa.

    Mitä muuten tulee minun mielipiteeseeni vankeusrangaistuksista, niin näyttäisi siltä ettei tuomion pituudella tai ankaruudella ole kovin suurta merkitystä jos yhteiskunta muuten on läpeensä mätä. Yhdysvalloissa voi elinkautisen saada sellaisesta rikoksesta tai rikoksista, joista pohjoismaissa selviäisi muutamalla kuukaudella/ vuodella. Silti Yhdysvaltojen rikostilastot ovat niin karua luettavaa, ettei se imartelisi edes kehitysmaata. Silti Suomea halutaan väkisin viedä kohti USA:n mallia, niin taloudessa kuin oikeuskäytännöissä.

    Näin Euroviisujen jälkihöyryissä voisin suositella Childish Campinon musiikkivideota This is America, jossa tiivistyy kaikki se mikä Yhdysvalloissa on pielessä ja mitä kohti me olemme menossa. Hitaasti kyllä, mutta pitkäkin matka alkaa yhdellä askeleella. https://www.youube.com/watch?v=VYOjWnS4cMY

    • Sauli

      https://www.youtube.com/watch?v=VYOjWnS4cMY&start_radio=1&list=RDVYOjWnS4cMY

      Toimisiko tämä linkki paremmin. Video on pohtimisen arvoinen.

    • Pentti Nieminen

      Jenkit otetaan kovasti mielellään varoittavaksi esimerkiksi ettei pitkät rangaistukset auta.
      Orientaali kulttuureissa vaikkapa Japanissa ja Singaporessa ja miksei Kiinassakin on erittäin kovat rangaistukset ja rikollisuus pientä. Yhtä hyvin näistä kulttuureista voisi tehdä esimerkin että kovat rangaistukset johtaa alhaisiin rikoslukuihin.

      Jenkit (ja muutkin Amerikoiden maat) ja orientaalit yhdistämällä voitaneen todeta että pieni rikollisuus syntyy muista kuin rangaistuksista.
      Aasiassa myös tuloerot ovat valtavat, joten tuloerojen kasvu ei suoraan kasvata rikollisuutta. Aasian esimerkkiä ei juuri näissä keskusteluissa Suomessa mainita…

      • stunned

        Rikollisuutta luodaan kuin velkarahaa tyhjästä lainsäädännöllä. Aasiassa suurin yksittäinen rikollisuuden laji on huumeet. Jos kannabis olisi laillista tai amfetamiinista ei saisi kymmeniä vuosia linnaa, ei Thaimaassakaan olisi kuin kolmasosa nykyisistä vangeista. Nykyään Thaimaassa on 500 000 vankia.

        Amerikassa ja Aasiassa (ainakin Thaimaassa) syyttöminä tuomittujen määrä on suuri. Eikä kyse ole siitä, että ” vankilassa istuu vain syyttömiä omasta mielestään.” Järjestelmä on vankilapainotteinen, oikeus maksaa, ja siksi vankilaan päätyy alemman sosioekonomisen luokan jäseniä. Korruptio on erittäin yleistä, jopa maan tapa, mutta ei vankilassa näe lahjustenottajia samassa suhteessa.

      • Sauli

        Yhdysvalloissa on eniten vankeja suhteutettuna väkilukuun. Yhdysvalloissa kuolemantuomio on voimassa 31 osavaltiossa. Yhdysvallat on maailman rikkain maa, jokin ei yhtälössä natsaa. Pohjoismaat taas ovat tuloeroiltaan pienimpiä, rikollisuus vähäistä, ehkä poikkeuksena Suomen väkivaltatilastot, perheväkivalta. Voisi tästäkin jotain johtopäätöksiä tehdä ja miettiä kannattaako korjata jotain mikä ei ole rikki.

        • Pentti Nieminen

          Kiinassa on suuremmat tuloerot kuin USAssa mutta rikollisuus silti varsin pientä.
          Miten Kiinan (tai muiden kaakkois aasian maiden) tilastot mielestäsi tukevat väittämäö, että suuret tuloerot johtavat rikollisuuteen?

          • Pekka Järvi

            Japani on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Rikkaan rikkaudet häviää noin kolmessa sukupolvessa kovan verotuksen myötä. Vasta hiljattain Japanin pääministerin Shinzō Aben harjoittama talouspolitiikka (viimeisen kahdeksan vuoden aikana) on alkanut kasvattamaan tuloeroja Japanissa. Japanilaiset ovat myös huolestuneet rikollisuuden kasvusta.

            Kiinassa niin ikään -90 luvulta lähtien huikea talouskasvu on kasvattanut epätasa-arvoisuutta ja rikollisuutta.
            ( inequality and crime rates in China, Tsun Se Cheong and Yanrui Wu, University of West Australia.

      • stunned

        Onko Kiinassa kovat rangaistukset?

        –Vankiluku 118 vs. 666 Yhdysvallat.

        Ovatko saatavilla olevat tiedot luotettavia rikollisuuden suhteen?

        https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_incarceration_rate

      • Rintsu

        Riippuu miten se tuloerojen kasvu tapahtuu.
        Jos naapurin reiska saa tonnin palkankorotuksen niin tuloerot kasvavat mutta ei se meistä kummastakaan rikollista tee.
        Mutta jos minun vähiä rahojani leikataan niin sitten jo alkaa kiinnostamaan vähintään pimeä työ.
        Ja niinhän yhdysvalloissa on käynyt ja pidemmällekin päästy. Siellähän slumminuoret pienestä pitäen näkevät, että huumediilerit ajavat hienoimmilla autoilla ja heillä on makeimmat mimmit niin äkkiä oppii, että rikos on tie slummista pois.

      • Ulla Vehaluoto

        Tuloerot lisäävät rikollisuutta, myös murhia. Emme voi suoraan rikostilastoista päätellä rikollisuutta tai verrata sitä maiden kesken. Esimerkiksi raiskaustilastot valehtelevat törkeästi, sillä maissa joissa raiskausta ei oteta todesta, kuten Suomessa, raiskauksia ei ilmoiteta poliisille. Ruotsissa ilmoitetaan raiskauksia paljon, koska niihin suhtaudutaan vakavammin kuin muualla. On suuri virhe päätellä siitä, että Ruotsissa raiskattaisiin enemmän, tai että suurempia lukuja siinä tilastossa selittäisi maahanmuutto.

        Raiskaus on sodankäynnin menetelmä, ja siksi sotaa käyvissä maissa raiskaus on varsin yleistä. Sotaa voidaan käydä myös hiljaa, tai kylmästi, raiskaamalla, nälkään näännyttämällä ja murhaamalla. Julistamaton sota omaa kansaa vastaan saa yleensä tällaisia muotoja.

        Suomessa lähes puolet naisista on kokenut seksuaalista ja/tai fyysistä väkivaltaa, ja tekijänä on yleisimmin tuttu mies. Niitä ei pääsääntöisesti ilmoiteta poliisille, koska kyllähän se tiedetään, ettei siitä mitään hyvää ainakaan seuraa. Poliisille ilmoitetuista raiskauksista tuomioon päätyy noin viidennes. Suomi on raiskaajien ja sarjaraiskaajien luvattu maa.

  8. Pentti Nieminen

    Mahtaako kukaan olla tutkinut miksi kummassa asteikon kovempaa päätä ei käytetä. Koska viimeksi missään tuomiossa on Suomessa annettu maksimi rangaistus (poislukien murhat)?

    Jos rikoksia pitäisi vähentää niin helpoiten homma lähtisi liikkeelle siirtämällä vihapuhepoliisi takaisin ratkomaan oikeita rikoksia.
    Toiseksi pitäisi poliisien lukumäärä per capita palauttaa vaikkapa 90-luvun lukemiin. Tämä toki vaatisi koulutuksen lisäämistä mihin ei vissiin ”ole varaa”.

    Paljon vaarallisempana näkisin täydennys poliisin oikeuksien lisäämisen. Säästöjen nimissä poliisin valtuudet siiretään tarvittaessa paikalle kutsuttaville joukoille. Armeijan alaisissa maakuntajoukoissa homma toimii mutta ei sisäministeriön alaisilla poliiseilla.
    Maakuntajoukot kun kutsutaan ulkoista vihollista vastaan, täydennyspoliisit omia kansalaisia vastaan.

  9. AMK

    Rangaistuksilla on oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan kaksi tehtävää. Ensisijaisesti niiden pitää sovittaa tuomitun teko yhteiskunnan silmissä riittävällä rangaistuksella. Rangaistuksen pitää tuntua. Henkilön kuntouttaminen takaisin yhteiskuntakelpoiseksi on vasta toissijainen rangaistuksen tehtävä.
    Tämähän on jo käytössä, nimittäin työttömillä-ensin annetaan 9 vuoden karenssi (minulla) sen jälkeen kun karenssi poistuu aletaan kuntouttamaan kuntouttavalla työtoiminnalla, eli siis työttömillä on ankaremmat rangaistukset vaikka eivät ole rikosta tehneetkään vaikka päättäjien mielestä se on rikos olla työtön.

    • stunned

      Vapauden menetys tuntuu aina. Häkkänen peräänkuuluttaa vankeusrangaistuksen sovittamisen jälkeisiä lisäseuraamuksia.

      Yhdysvalloissa näitä seuraamuksia ovat esimerkiksi:

      –Ilmoittautuminen vapausvalvojalle säännöllisesti, laiminlyönti vie takaisin telkien taakse
      –Asuinpaikassa rajoituksia
      –Jos putoaa työttömäksi, joutuu taas telkien taakse
      –Ei voi rekisteröityä äänestäjäksi
      –Kansalaisluottamus menetetään määräajaksi, vuosiksi tai lopullisesti
      –Ei saa omistaa aseita
      –On velvollinen ilmoittamaan naapureilleen jo kärsitystäkin tuomiosta
      –Ei kelpaa töihin valtiolle, kunnalle, kouluihin, armeijaan tai oikeastaan juuri mihinkään
      –Ajokortissa tai henkilöllisyystodistuksessa lukee koodi ”rikollinen” (ei esimerkiksi pääse vierailulle Disneylandiin)

      • stunned

        Human Rights Watchin jutussa mainittiin nämä rangaistuksen pääasialliset tehtävät. En tiedä, onko lista tyhjentävä. Linkitin juttuun kommentissani alempana.

        …incarceration does little to serve the principal purposes of punishment: retribution, incapacitation, deterrence, and rehabilitation.

        –Teon hyvittäminen
        –Toiminnan jatkamisen estäminen
        –Yleinen pelotevaikutus
        –Kuntouttaminen ja yhteiskuntaan palauttaminen

  10. Saara Nieminen

    Nyt kun kerran halutaan koventaa tuomioita, niin otetaan mukaan myös talousrikokset. Vai jätetäänkö pois, koska ei vaikuta muiden kuin rikkaiden elämään. Eikä se olekaan sitten tasa-arvoista, kun köyhät eivät saa kovia tuomioita talousrikoksista, ainoastaan rikkaat.

  11. stunned

    Häkkänen on hakoteillä. Hän ei välttämättä edes ole tätä mieltä, mutta kyseessä on poliittinen retoriikka. ’Tough on crime’ tuo ääniä ja kannatusta. Polje alaluokkaa, etene uralla.

    Pohjoismaisen vankeinhoidon tärkein periaate on palauttaa vanki takaisin yhteiskuntaan, pitää vankiluku alhaisena ja ehkäistä rikollisuutta ennalta. Useimmat vangit ovat yhteiskuntakelpoisia, jos heille annetaan mahdollisuus. Parhaiten rikollisuutta ehkäisee yhteiskunnassa vallitseva tasa-arvo ja ihmisillä riittävä toimeentulo. On kyseenalaista, onko Suomi osa pohjoismaita tai länttä enää. Olemme valuneet itään.

    Tehokkain tapa tuoda amerikkalainen rikollisuus Suomeen on viedä toimeentulomahdollisuudet ja kouluttaa vankilassa raakoja rikollisia, joilla ei ole mitään menetettävää. Epätasa-arvoinen kohtelu, suhteettomat tuomiot ja huonot vankilaolot katkeroittavat.

    Hesarissa on jo pitkään rummutettu kovien rangaistusten puolesta. Ehdottomia tuomioita vaaditaan kuitenkin vain köyhille. Talvivaaranperät eivät kuulu lusimaan. Quod licet Jovi, non licet bovi.

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005660938.html

    ”Taparikollisille ehdollinen vankeus on käytännössä vapauttava tuomio” – rangaistusten muuttaminen saa laajaa kannatusta

    Moraalipaniikki on polkaistu tyhjästä, ja sillä on yksi kohde: taltuttaa kasvavan eriarvoisuuden aiheuttama levottomuus. Tuomiot halutaan ehdottomiksi, vankilat täyteen, pakkolaitoslaki takaisin. Palkkionmetsästäjät ja yritykset tienaavat. On vain ajan kysymys, milloin joku oikeistopoliitikko ehdottaa takuuvapausjärjestelmän ja kuolemaantuomion käyttöönottoa.

    Bail John Oliver

    –Oikeudenkäyntikulut pilviin
    –Tunnusta niin pääset halvemmalla (vaikka et olisi tehnyt mitään)
    –Takuuvapaus rikkaille, köyhä heti tutkintavankeuteen
    –Köyhille ehdottomat tuomiot, rikoksenuusijoille ikuinen pyttytuomio
    –Vankilat täyteen, olot sietämättömiksi (omalla rahalla saa paremmat sellit)
    –Vankityövoiman käyttö
    –Vankeudella ja vangeilla voi ansaita rahaa

    • töytön

      Ja milloinka työttömyys aletaan katsoa rikolliseksi toiminnaksi, ei ole enää kuin häilyvä raja.

  12. Mirjami

    Vankeinhoito yksityistetään…!? Ja taas ainoana tavoitteena voiton maksimointi; laskun maksaa – kukas muu kuin – suomalainen veronmaksaja ja herrat kiittää… Leikkauksia voidaan jälleen tehdä eläkeläisiltä, työttömiltä, koulutuksesta jne. kuulostaako tutulta?

  13. Kalle*

    Rangaistuksen uhka ei ehkäise rikoksia. Elävä esimerkki tästä on Yhdysvallat, jonka vankilat pursuilevat kriminaaleja. Käytössä on myös kuolemanrangaistus, mutta silti.
    Kovemmat rangaistukset eivät myöskään saa rikollisia lopettamaan rikollisuuttaan.
    Kovemmilla rangaistuksilla halutaan kostaa niin että tuntuu. Kansalaiset saavat siitä epämääräistä tyydytystä, mutta miten suuri merkitys rikoksen uhrille on sillä, istuuko tekijä kolme vai viisi vuotta kiven sisällä?

  14. Kati

    Sen sijaan että vaaditaan näitä silpomisia ja teloituksia pitäisi vaatia että laikien tulkinnanvaraisuuteen puututaan. Ei se voi olla oikein että henkilö joka toistuvasti tappaa tai aiheuttaa psyykkisiä/fyysisiä vammoja pääsee lyhyen rangaistuksen jälkeen vapaaksi kun samaan aikaan henkilö joka esim. kusettaa verottajaa istuu kalterien takana vuosikaudet. Nykyinen tapa arvottaa siis materian ihmisen yläpuolelle. Ovatko talousrikoksista säädetyt lait jotenkin selkeämpiä ja rangaistusasteikon maksimipää painotetumpi, vai onko talouspuolella vaan lähtökohtaisesti jo rankemmat seuraamukset töppäilystä?

    • stunned

      Verottaja oli lempeä Lux-vuodon veronkiertäjille. Pikkuvarkaudesta saa Suomessa enemmän kuin talousrikollisuudesta. Verottaja painaa villaisella kymmenien tuhansien verovilpit lahjaverotuksessa ja perintöveron kierrossa. Sosiaaliturvassa erehdyttänyt tuomitaan herkästi kaksinkertaisesti edun menettämiseen lisäksi rangaistukseen. Ne-bis-in-idem ei toteudu köyhän kohdalla.

      https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2013/12/22/suhteellista/

  15. Rosa Warski

    Se ei yllätä, että Häkkäsen mielestä rangaistus on jonkinlainen sirkushuvi.

    Mutta muutosta rankaisuihin kaivataan. Nimittäin kansanedustajat ja presidentti saavat valehdella, tehdä eettisesti erittäin arveluttavaa asekauppaa, sivuuttaa täysin ihmisoikeudet, jne. ilman seurauksia. Kun lakia katselee, löytyy kuitenkin seuraavaa:

    Perustuslaki, 3 luku, 29 §:
    ”Kansanedustajan riippumattomuus
    Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta”

    Perustuslaki, 5 luku, 56 §:
    ”Presidentin juhlallinen vakuutus
    Ryhtyessään toimeensa tasavallan presidentti antaa eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:

    ’Minä – –, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.’ ”

    Olisi kerrassaan korkea aika, että näiden rikkomisesta olisi suorat rikosoikeudelliset seuraukset.

  16. RowanBerry

    Tällaiseenkin ehdotukseen olen matkan varrella törmännyt: vangit vanhainkotiin ja vanhukset vankilaan. Molemmat saisivat mitä olisi oikeutettua.

    • stunned

      Yhdysvalloissa vangit ovat yhä useammin vanhuksia. Kaksi kärpästä samalla lätkällä? Vanhainkoti vankilaan.

      https://www.hrw.org/report/2012/01/27/old-behind-bars/aging-prison-population-united-states

    • Tätä mieltä

      Ritva Santavuori kirjoitti jo vuonna 1991 vangeilla olevan paremmat oltavat kuin vammaisilla, vanhuksilla ja työttömillä.

      Esimerkillinen syyttäjä, joka oli huolissaan rangaistuksen kohdistumisesta syyttömiin.

      Nyt huoli on moninkertainen, aiheellinen ja konkreettinen.

      • stunned

        Tyytyväisyys ja onni on suhteellista. On huomattu, kuinka onni on verrannollinen viiteryhmän sisällä vaikuttaviin seikkoihin. Jos naapuri ei tienaa juurikaan enempää tai ajaa yhtä vanhalla autolla kuin itse, kokee verrokkiryhmän ihminen olonsa mukavammaksi.

        Chaplinin elokuvassa diktaattori oli alussa kohtaus, jossa purettiin suutariksi jäänyttä ensimmäisen maailmansodan pommia. Ensin upseeri kääntyi jonossa takanaan seisseen puoleen ja komensi korpraalin purkamaan. Korpraali kääntyi jonossa seuraavan puoleen ja komensi värvätyn purkamaan pommia. Värvätty kääntyi Charlien puoleen ja komensi purkamaan. Charlie kääntyi… ja ei enää ollut ketään toista purkamaan räjähdettä.

        Palkat ovat jo niin alhaiset, että työmarkkinatuki melkeinpä kilpailee ansiotasossa. Ratkaisuna tilanteeseen alennetaan tietysti tukia, vaan ei nosteta palkkoja. Sama vanhustenhoidossa, vammaisten palveluissa ja muualla. Kiristetään rangaistuksia, tuomitaan pidempiä tuomioita, kasvatetaan vankilukua ja jätetään vangit yhteisselleihin paljuvessalla. Näin toteutuu oikeus ja kohtuus. Ainakaan eivät elä leveämmin kuin kolhittu vähävarainen vielä vapaudessa kurjisteleva työtön.

        Köyhän alle on luotava vielä köyhääkin alempi luokka, jolloin kurja on tyytyväisempi osaansa. Kunhan yksikään vanki ei saa enempää kuin se kuvitteellinen vaippavanhus.

  17. Petri Sakkinen

    Clarkelle rangaistuksen vähäisyys oli varmaankin yllätys: Englannin laissa oli vielä tuolloin oikein perusenglantilainen rangaistus ”hung, drawnd and quartered”. Siinäpä ministeri Häkkäselle inspiraatiota!

  18. Leena

    Nakkivarkaat linnaan?

    Kaupan Liitto ja Suomen Yrittäjät vaatii…
    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kauppa-vaatii-maksamattomat-sakot-muutettava-taas-vankeudeksi—varkaushavikki-550-miljoonaa-vuodessa/wX2xyz3m

    ..ja kuinka ollakaan..
    ”Kehysriihessä päätettiin myös palauttaa sakkojen muuntorangaistus. Sakot voidaan muuntaa vankeusrangaistukseksi.”

    • Janne Nieminen

      ”Toivoisin maailmaa hallittavan niin, ettei kukaan kärsi nälkää tai vilua – sen sijaan että rangaistaan kiinnisaatuja varkaita heidän rikoksistaan. Kun toimeentulo on epävakaa, ei mielikään pysy vakaana. Kun muu ei auta, on varastettava. Jos maata hallitaan huonosti, ja kansa kärsii vilua ja nälkää, ei rikoksilla ole loppua. On julmaa piinata kansaa, ajaa heidät rikkomaan lakia ja sitten rangaista siitä.
      …Epäilemättä suureksi siunaukseksi olisi jos ylhäiset lopettaisivat suureellisen tuhlailunsa, kohtelisivat alamaisiaan lempeästi…
      Vain se joka varastaa, vaikka hänellä on kyllin vaatetta ja ruokaa, on todellinen varas. ”
      Yoshida Kenko (1283 – 1350)

  19. Leena

    vähän jatkoa edelliseen

    Perusteluna mm.
    Tahot olettavat muuntorangaistuksen vähentävän rikosten määrää ja vaikuttavan näin myös kaupan henkilökunnan psyykkiseen jaksamiseen.

    ”Kun työntekijä voi hyvin ja kokee olonsa turvalliseksi, tulee vähemmän sairauspoissaoloja, mikä säästää näin yhteiskunnan kustannuksia”, Pentikäinen sanoo.

    (Eikö vangit aiheuta yhteiskunnalle kustannuksia? Jos pelkästään kustannuksia ajatellaan.)
    Voisi olla huvittavaa joillei hallitus heti kiireesti ryhtyisi toteuttamaan näitä eturyhmiensä kaikenlaisia vaatimuksia. Näin laisäädäntö Suomessa nykyisin syntyy..

    • Ulla Vehaluoto

      Laitoshoito tietenkin on kallista, vankilapäivä Suomessa maksaa vuoden 2016 tiedon mukaan suljetussa laitoksessa 214,50 euroa ja avolaitoksessa 150,30 euroa, valvotun koevapauden hinta oli 54,20 euroa/päivä. Siitä voi laskeskella kuukausi- ja vuosikulut. Halvempaahan se olisi köyhille antaa rahaa kaljan ostoon, ettei sitä tarvitsisi juosten kaupasta hakea.

      Mutta tärkeämpää kuin kustannukset veronmaksajille, on tietenkin miellyttää jotakuta K-kauppiasta, joka haluaa kostaa kaupastaan juoksukaljoja hakeville nuorille. Siinä ei rahansäästö tule yrittäjäpuolueille mieleen, kun on pakko miellyttää yrittäjä-äänestäjiä.

  20. Pipsa Mäntykangas

    Meillä kun on ihan oikeakin kansalaistaju siitä, ihan maallikkoinakin, missä rangaistus on täysin riittämätön. Ja kuten Sakukin totesi, asteikkoa olisi muttei käytetty. Yhtäkkiä Häkkänen iskee tähän kuin sika limppuun. Nytkö hän on tiukan linjan mies, joka edustaa samalla kansan mielipidettä. Vaalit tulossa, lanta haisee jo..give me a break, oikeesti.Oikeusministeri, joka mukamuka tiedä sitä, jonka Saku meille kertoi.

  21. Pipsa Mäntykangas

    Jos en vallan väärin muista, niin tällaista Häkkäsen ulostuloa sanotaan myös agitaareukseksi.

  22. Antonio

    Eikö tämäkin ole selkeä rikos?

    Hallitus vesitti soten veropykälät – ”pahasti torso” lakiesitys ei paljasta terveysjättien veronkiertoa ja vierittää vastuun kansalle

    http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805132200934306_pi.shtml

  23. Tapio

    Hyvin kirjoitettu. Jos joku haluaa todisteita kirjoituksen tueksi, katsokoon Amerikan Yhdysvaltoihin. Siellä annetaan rutiinisti äärimmäisen pitkiä, jopa elinkautisia vankeusrangaistuksia mitättömistä rikoksista kuten pienistä omaisuusrikoksista ja huumeen hallussapidosta, jos vastaavia tuomioita on jo kaksi takana. Ja tulokset näkyvät: 2 miljoonaa ihmistä istuu vankilassa, missä suhteellisen harmittomista ei-väkivaltaisista rikollisista tehtaillaan kovettuneita rikoksenuusijoita yksityistä vankilajärjestelmää ruokkimaan (vankilat lienevätkin Kokoomuksen yksityistämislistalla seuraavana). Nämä rangaistukset tietysti kohdistuvat yksinomaan köyhään ja erityisesti värilliseen kansanosaan, rikkaat ja vallanpitäjät saavat tehdä mitä haluavat, kuten maan nykyinen presidentti, joka maksoi 120 miljoonan kavalluksesta rangaistukseksi 50 miljoonan vahingonkorvaukset.

  24. HTK

    Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen ja taantumuksellinen politiikka ilmenee aina rangaistusten koventamisvaatimuksina. Historiaa opiskelleena muistan hyvin, 1930-luvun oikeushistoriaan perehtyneenä, silloinkin oli eduskunnassa vaatimuksia ja myös T.M. Kivimäen hallituksen esityksiä erinäisistä rikoksista annettavien rangaistusten koventamista, aina kuolemanrangaistusta myöten. Erityisesti poliittinen oikeisto ja myös Maalaisliitto ajoivat rangaistusten ankaroittamista ”yleiseen ja kansan oikeustajuntaan vedoten”.

    Silloin entinen presidentti, oikeusoppinut K. J. Stålhberg lausui, että kansan ”oikeustajunta” ja ”yleinen mielipide” rikosoikeudellista kysymyksistä on kostontunteen vuoksi harvoin korkealla tasolla. Sen vuoksi oikeuspolitiikan periaatteena ei voi olla kulloinkin vallitseva yleinen mielipide.

    ”Yleinen mielipide” on pelkkä hallitsevan vallan kaiku. Vallanpitäjien etuja palvelevan median tarkoitushakuinen tuote.

  25. Risto Kohonen

    Koskahan otetaan käyttöön yleisemminkin vanha kunnon käänteinen todistustaakka, eli syytetty on syyllinen kunnes hän itse todistaa syytömyytensä? ”Peltipoliisien uhrien” kohdalla näin jo tapahtuu. Unohdetaan reilusti kaikenmaailman Habeas Corpukset.

  26. Lea Bäckman

    No juu, mutta jos katsotaan Amerikan yhdysvaltojen asutushistoriaa, niin nykyisen asujaimiston geneettinen perimä juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin Euroopasta (Britannia, Irlanti) laivattiin rangaistusvankeja siirtomaihin kärsimään rangaistustaan. Näin myös Yhdysvaltoihin, rakentamaan New Frontier -siirtomaata intiaaneilta vallatuilta alueilta.

    Jos vaaralliset rikoksenuusijat päästettiin näin ”rakentamaan” The Land of Hope and Glory” tai ”Jokainen on oman onnensa seppä” -tyylistä ihannevaltiota, niin mitä muuta voi odottaa? Parantumattomien, psykopaattisen geeniperimän omaavien (American Psycho – jatkumo) populaatioiden intresseissä on yhä kovasti aseidenkantoa puoltavaa mielipidettä, vaikka koluluammuskelujen melskeessä aseenkanto-oikeutta välillä yritetäänkin suitsia, ainakin kosmeettisesti.

    USA on leimallisesti omankädenoikeutta ja yksilönvapautta korostava valtio, jossa raha ja valta on kaikki kaikessa.
    Ei siellä humaaneja arvoja tai muuta hölynpölyä ole koskaan erityisemmin arvostettu.

    Ja kyllähän Venäjänvallan aikana Suomeenkin pääsi rangaistusvankeja aina Mongolian rajoilta saakka. (Kuolemantuomio tai karkotus Suomeen linnoitustöihin). Ensimmäisen maailmansodan aikana, noin vv. 1914-1917 Venäjältä saapui kuolemanrangaistuksen uhalla kiinalaisvankeja rakentamaan Helsingin vallituksia (Pietarin turvaksi, saksalaisten maihinnousua ja hyökkäystä vastaan). Näiden kiinalaisten (aviottomia) jälkeläisiä on yhä pääkaupunkiseudun asukkaissa. Vangit ryöstelivät ja raiskasivat paikallista maalaisväestöä. Arvattavasti kiinalaisten jälkeläisten määrä on kuitenkin vähäinen, verrattuna Amerikan yhdysvaltoihin suuntautuneeseen rikollisten jälkeläisten määrään.

    Tietenkin on oma lukunsa, kuinka paljon ja minkälaista väkeä Pohjois-Amerikkaan muutti siirtolaisena Euroopasta vuosisatain kuluessa. On ymmärrettävää, että Trump ei halua lisää kaltaisiaan USA:han, öljysodat kun on aina sodittava muilla mantereilla, kuin omalla. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että sikäläinen yhteiskunta on voimaton rikollisuuden edessä, koska rikollisuus on pitkälle sisäänrakennettu amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja sen olemassaolon ideaan.

  27. Rintsu

    Ihan verrokkina voidaan miettiä henkilöä joka suhteellisen lyhyessä ajassa sai tuomiot
    – tapon yritys 2v josta ensikertalaisena istui vuoden
    vapauduttuaan vaimon pahoinpitely josta yhdyskuntapalvelua
    ja sitten vaimon törkeä pahoinpitely josta 1v4kk
    Lieviltä nuo kuulostavat mutta toisaalta voidaan miettiä olisiko parempi jos Matti Nykänen istuisi 20v kakkua vai pystyykö hän kumminkin elämään keskuudessamme ja elättämään itsensä laulamalla.

    Nutta se on mielestäni käsittämätöntä, että esim. huumerikoksissa reppuun mahtuvalla määrällä ropsahtaa 10v maksimituomio vaikka isommat tekijät kuskaisivat kontillisen samalla tuomiolla. Kun taas jostain syystä väkivaltarikoksissa on käytössä vain asteikon alapää jos uhri jää henkiin.
    Minun oikeustajuni mukainen menettely olisi rangaistusasteikkojen muuttaminen sellaisiksi, että törkeän rangaistusasteikko alkaa siitä mihin perusmuotoisen rangaistusasteikko päättyy.
    Siinä tosin olisi se vaara, että entistä törkeämmät rikokset tuomittaisiin perusmuotoisina jos syyttäjä ei uskalla syyttää tai oikeus tuomita.

    Tuomioiden ennaltaehkäisevyyteen uskon oikeastaan vain esim. tapauksissa jossa talouspäällikkö miettii onko satatonnia riskinarvoinen kavallus tai virkamies miettii onko muutama tonni tarpeeksi viraltapanon riskista.
    Ei taatusti ole mitään vaikutusta esim. juovuksissa tai pikaistuksissa tehtyihin rikoksiin.

  28. Esa J.

    Saku, mikä on Sinun mielipiteesi siitä, että kun ensikertalainen istuu tuomiostaan puolet ja pääsee vapauteen. Jos hän syyllistyy rikokseen kolmen vuoden jälkeen, niin häntä pidetään jälleen ensikertalaisena ja vankeustuomiostaan istuu taas puolet, oli rangaistus sitten kuinka ankara hyvänsä…?

    Kuinka yleinen tällainen käytäntö muissa maissa yleensäkään on? Jokin syy tällaiselle käytännölle kuitenkin on, eikö vain?

    • stunned

      Ensikertalainen kärsittyään tietyn osan tuomiostaan päästetään ehdonalaiseen vapauteen. Jos syyllistyy rikokseen koeaikana, saa uuden tuomion ja vanhakin astuu voimaan.

      Rikoksenuusijaksi katsotaan henkilö, joka on syyllistynyt uuteen rikokseen tietyn ajan sisällä.

      Käsittääkseni melkein kaikkialla on vastaavat käsitteet. Poikkeuksena Yhdysvaltain liittovaltion järjestelmä, jonka sisällä ei enää tunneta ehdollista vapautta (parole) marraskuun 1984 jälkeen.

      Thaimaassa esimerkiksi aiempaa tuomiota ei enää katsota rasitteeksi viiden vuoden jälkeen. Ensikertalainen saa puolet anteeksi. Tätä kompensoimaan tuomioissa on ’tyhjää’.

      Thaimaassa vangit on pisteytetty ja luokitettu. Hyvä käytös lyhentää vapaudenmenetysaikaa automaattisesti 30 vrk vuodessa. Tuomiosta pitää olla kolmannes sovitettu ennen kuin on armahduskelpoinen. Luokat vaikuttavat armahduksen suuruuteen. Yleensä armahdettu saa anteeksi noin vuoden per istuttu vuosi, joka lasketaan jäljelläolevasta vapaudenmenetysajasta. Esimerkki: tuomio 12 vuotta, lusittu neljä, jäljellä kahdeksan, josta saa pois neljä vuotta. Kokonaisaika vankeutta kahdeksan vuotta. Tuomion pitää olla lainvoimainen ennen armahdusta (tutkintavankeus tai valitukset vievät armahdusoikeuden).

      –Luokkia kuusi, erittäin huonosta nuhteettoman kautta erittäin hyvään
      –Kapot (luottovangit) palkitaan isommilla lyhennyksillä
      –Kapoilla tai korkeimman luokan vangeilla oikeus hakea siirtoa työhön avovankilaan ennen vapautumistaan (maatilavankila), vankila ilman muureja
      –Erityissyistä (vanhuus, sairaus) voi anoa tuomion keskeyttämistä (thaiksi ’phak-thoot’)
      –Kuninkaallisia merkkitapahtumia (syntymäpäivä, kruunajaiset tai kuolema) juhlistetaan yleisellä armahduksella (amnesty).

      Esimerkki:
      Huumetuomio 50 vuotta, tunnustaa (myöntää) jää 25 vuotta, ensikertalaisen alennus, armahduksia, vapaaksi noin 10–12 vuodessa, jos ei koskaan rangaista ja kerää täydet luokat.

      Thaimaassa taposta tai sen yrityksestä tuomiot ovat maltillisia, alle kymmenen vuotta, ja hyvällä käytöksellä ulos alle viidessä. Ampuma-aseen käyttö tuo yleensä murhatuomion, josta rangaistukset ovat pitkät. Humalaisten keskinäiset tapot ja kotisuhdeväkivalta rankataan vähäpätöisiksi. Uhrin provosointi lieventää tuomiota.

  29. Ulla Vehaluoto

    Niin sanottu kansan oikeustaju, mikäli sillä tarkoitetaan verenhimoisen lauman eläimellistä raatelunhalua, on täysin manipuloitavissa. Se johtuu siitä, että ihmisten eläimellinen osa on täysin manipuloitavissa. Jotkut kykenevät tukahduttamaan oman eläimellisyytensä paremmin kuin toiset, mutta enemmistö ei ole siitä edes tietoisia.

    Raatelun ja saalistuksen halu saadaan henkiin, kun vedotaan sellaiseen oikeudentajuun joka vaatii kostouhrin, ollen siten hyvin primitiivinen ja eläimellinen ”oikeuden” käsitys. Jos joku sottaa sinun vaatteesi, tai jonkun toisen ihmisen vaatteet, onko oikein tappaa hänet? Jokin aika sitten hesarin kommenttiosastolla ”kansa” oli peukutuksineen kovastikin sitä mieltä. Joku nuori oli jäänyt kiinni spray-purkin kanssa ja sotannut maalilla asiasta poliisille soittanutta täti-ihmistä. Se oli sitten niin paha rikos monien mielestä, että kyseinen nuori ansaitsisi tulla yliajetuksi suojatiellä tai muulla tavoin lopetetuksi.

    Säilykepurkkien varastamisesta kuolemantuomio, ja muusta ”eliitin paniikista” kirjoittaa Maria Petterson ylellä:
    https://yle.fi/uutiset/3-10200299

  30. merja k

    ”Ettei kukaan pääse kadulla nauramaan”, sanoo oikeusministeri.

  31. Jussi Parviainen

    Tien päässä odottaa sotilaallinen, taloudellinen ja uskonnollinen diktatuuri, jossa kaikki, jotka eivät kumarra systeemiä, teloitetaan!

  32. Tommi

    Blogin kanssa pitkälti samoilla ajatuslinjoilla, mutta kaikkein mielenkiintoista tässä rangaistusdebaatissa on, että valtaosa katsoo kovin mielellään elokuvia ja sarjoja, joissa juhlistetaan omankädenoikeutta: vaimo/lapsi/tms. tapetaan rikollisten toimesta ja seurauksena miessankari huolehtii syylliset pois päiviltä lain ulkopuolella. Useimmiten vielä mahdollisimman raa´alla tavalla. Tuollainen vigilantismi on hyvin läheisesti sidoksissa valtavirtakulttuuriin ja varmasti myös osaltaan vaikuttaa ihmisten ajatusmalleihin. Fiktio on toki myös tapa käsitellä ihmisten syvimpiä toiveita.

    Ja jos rangaistuksen historiaan katsoo, niin on hyvin vaikea haluta takaisin ajassa. Kenties Häkkänen voisi perehtyä menneeseen. (Foucaultin Tarkkailla ja rangaista on erinomainen lähtökohta.)

    Ja tänä vuonna ilmestyy Eric Schlosserilta kirja, joka katsoo Yhdysvaltojen rangaistuslaitoksen historiaan ja nykytilaan. Mm. yksityistämisen ja lobbauksen seurauksia, sekä äänioikeuden rajoittamista. Lukulistaan!

Kommentoi »

Comments are closed