Nollan euron säästöt

Eilen selvisi syy siihen, että hallitus ei ole kyennyt antamaan laskelmia soteuudistukseen liittyvän valinnanvapauden tuomista säästöistä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että olemme ymmärtäneet koko valinnanvapauden ihan väärin. Ei siinä ole tarkoituskaan säästää. Kumma juttu, sillä valinnanvapautta on koko ajan markkinoitu sanomalla, että valinnanvapaus luo kilpailua, kilpailu alentaa hintoja ja se tuo säästöjä. Tämä ei siis pidäkään paikkaansa, selväksi tuli.

Orpon uusi selitys johtuu valtiovarainvaliokunnan kriittisestä lausunnosta ja valiokuntaan viime tipassa tulleesta valtiosihteeri Martti Hetemäen lausunnosta, jossa nolla euroa tunnustetaan tosiasiaksi. Kun tähän päälle lisätään tieto Terveystalon ja Attendon välisestä kaupasta, niin vain hullu uskoisi enää valinnavapauden tuomiin säästöihin. Keskittyminen ja monopolit tunnetusti nostavat hintoja.

Mutta säästöjä tulee kuitenkin, sanoo Hetemäki. Niitä tulee eri palveluiden yhteensovittamisesta 0,6 miljardia euroa. Teknologiasta ja digitalisaatiosta niitä tulee huikeat neljä miljardia.

Kuva Helsingin Sanomien artikkelista

Tätä neljää miljardia ei perustella mitenkään, vaan se on vetäisty suoraan hatusta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin johtava tutkija Mika Kortelainen pitää arvioita säästöistä hatarasti perusteltuina. Hetemäen muistiossa ict-säästöjä perustellaan esimerkiksi digitalisaation tuomilla hyödyillä vanhustenhuollossa ja viitataan Etelä-Karjalan Eksoten toimitusjohtajan arvioihin siitä, miten digitalisaatio voi mullistaa terveydenhuollon.

Säästöt tulevat siis jostain ict-maailman syövereistä ja Eksoten toimitusjohtajan arveluista. Saattaa olla, että joskus tulevaisuudessa niitä säästöjä saadaan, mutta koko ict-järjestelmän rakentaminen on ihan alkutekijöissään. Jokainen alaa vähänkään ymmärtävä tietää, että sen rakentaminen se vasta maksaakin.

Ensin pitää käyttää paljon rahaa, jotta päästään säästämään. Sitä odoteltaessa ainoa keino säästää on valtion maakunnille asettama tiukka menokuri. Se sanotaan selkeästi valtiovarainvaliokunnan lausunnossa.

Kolmen miljardin euron säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää, että menot saavat jatkossa kasvaa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne kasvavat keskimäärin 2,4 prosentin vuosivauhdilla. 

Säästöt tulevat siis siitä, että valtio pitää maakuntien rahahanat mahdollisimman tiukalla ja olettaa, että maakunnat hoitavat tehtävänsä korvaamalla palvelut virtuaalipalveluilla, joiden rakentaminen maksaa. Tämä tietää ikäviä aikoja tuleville maakuntapäättäjille, sillä hallitus on etukäteen pessyt omat kätensä jättämällä kaiken täytäntöönpanon maakuntien huoleksi. Edessä on joko palvelujen alasajoa tai asiakasmaksujen korotuksia. Maksujen korotuksille hallitus aikoo asettaa rajoituksia syksyllä antamassaan lakiesityksessä, joten sekin tie tultaneen sulkemaan.

Hallitus on runnomassa läpi kaikkien aikojen suurinta uudistusta ilman että sitä pystytään perustelemaan laskelmilla. Nyt viimeistään hallitukselle itselleenkin pitäisi valjeta, että bluffi on paljastunut ja keisari on alasti. Kyseessä ei ole mikään muu kuin terveydenhuollon ideologinen yksityistäminen, jota on yritetty peitellä välttämättömyydella ja saatavilla säästöillä. Näin suurta uudistusta ei kerta kaikkiaan voi tehdä kustannusneutraalisti, vaan se joko tuo säästöjä tai lisäkuluja. Nyt on käynyt selväksi, että se tuo lisäkuluja.

Niilläkin rahoilla voitaisiin korjata nykyjärjestelmän puutteita.