Ei koskaan kohdalleen
–Meille on tullut viestiä tällaisista paketeista, joissa siis työttömille tarjotaan niin sanotusti valmiiksi tehtyä pakettia työnantajan puolelta, jolla aktiivisuusvaatimus täyttyy, mutta joka ei tosiasiassa ole oikeasti aktivoivaa. Tämä ei ole missään nimessä se tarkoitus, ei.
Näin esittää huolensa työministeri Jari Lindström jälleen yhdestä aktiivimallin hänelle tuomasta yllätyksestä. Viime viikolla hän hämmästyi siitä, että aktiivimalli leikkasi työttömyystukea 77 prosentilta Paperiliiton työttömistä jäsenistä.
Työministerimme näyttää olevan ainoa, joka ei ole ajatellut etukäteen aktiivimallin ongelmia. Jokainen mallia kriittisesti arvioinut osasi ennustaa, että työnantajat tulevat teettämään työttömillä juuri sopivasti aktiivimallin täyttävän määrän työtä, jos se työn luonteen puolesta suinkin on mahdollista. Näin työnantajat välttyvät palkkaamasta vakituista tai edes määräaikaista henkilökuntaa. Hallitus suorastaan tyrkytti aktiivimallilla heille tätä pätkääkin pätkemmän työn teettämisen mahdollisuutta, ja nyt työministeri on hämmästynyt siitä, että tähän mahdollisuuteen on tartuttu.
Toinen vaihtoehto on tietysti se, että työministeri onkin huolestunut aktiivimallin leikkurilla saatavista säästöistä, joita nämä aktiivimallipaketit vaarantavat. Hallituksen lakiesityksessähän sanottiin suoraan, että jos aktiivimalli ei lisää työllisyyttä, niin ainakin se säästää työttömyysturvamenoja.
Aktiivimallin vaikutukset riippuvat siitä, miten hyvin mallin tavoitteet toteutuvat ja vuoden 2018 osalta missä vaiheessa tavoitteiden toteutuminen käynnistyy. Malli kuitenkin parantaa julkisen talouden tilaa sekä silloin kun se onnistuu tavoitteessaan työttömien aktivoitumiseen nykyistä enemmän että silloin, jos sillä ei ole mitään vaikutusta työttömien aktiivisuuteen. Tämä johtuu siitä, että mallin vaikutusten ääritilanteet vahvistavat kumpikin julkista taloutta joko säästämällä työttömyysturvamenoja tai lisäämällä työllisyyttä. (HE 4.2. Taloudelliset vaikutukset)
Lähdetään siitä, että työministeri tarkoittaa mitä sanoo ja on oikeasti huolestunut aktiivimallipakettien tarjoamisesta. Siinä tapauksessa hän ei todellakaan ole ymmärtänyt, että tietyn minimituntimäärän asettaminen lakiin johtaa juuri sen minimituntimäärän teettämiseen. Työttömät tekevät sen välttääkseen leikkurin ja työnantajat tarjoavat sitä säästääkseen työvoimakuluissa. Ei kannata palkata vakituista henkilöstöä, jos töitä ei ole tarjolla vakituisesti.
Aktiivimalli on tuonut meille minimaaliset pätkätyöt, joilla ei missään tapauksessa elä, mutta joita on pakko tehdä leikkurin välttämiseksi. Tämä oli taas yksi aktiivimallin ”yllätys”, ja niitä tulee epäilemättä jatkuvasti lisää. Aktiivimalli on kerta kaikkiaan niin kiireellä ja hutiloiden valmisteltu, säädetty ja täytäntöönpantu, että se on häpeäksi koko yhteiskunnalle. Jos hallituksella olisi vähänkään järkeä, niin se kumoaisi koko älyttömyyden.
Sitä on kuitenkin turha toivoa. Saamme siis seurata jatkossakin työministerin hämmästelyä omien tekemistensä seurauksista.
Tämä sinun blogisi pitäisi säätää pakolliseksi luettavaksi kaikille hallituksen jäsenille ja kansanedustajille.
Ei kai se mitään takaisi, mutta jokunen niistä ehkä voisi herätä.
Samaa mieltä.
Niinpä – jos vain osaisivat/jaksaisivat/viitsisivät lukea.
Eihän ne ymmärtääkseni muitakaan asiaa tuntevia kuuntele.
Meinaan jotta lukeminen ei yksin riitä. Tarvitaan enemmän: Lukemaansa pitää ymmärtää.
”Sibbofiskare” – Sipoon kalamieskaverukset veneellään pitkälle hiekkarantaan ajoivat. Toinen tokaisi: ”stanna motorn, jag tror at havet är slut” [pysäytä moottori, luulen että ”meri on loppu”]. Taitaa valtiolaivakin olla pitkällä hiekkarannalla, ei kuitenkaan ehkä ihan karilla/kivillä. Auttaisiko moottorin sammuttaminen [ennenkuin miehet sammuvat]?
Paljonko se pakko lukeminen auttaa jos ei ymmärrä (lue halua ymärtää) pätkääkään kirjoitetusta. 😀
Eipä se mitään auta, mutta jos nyt vaikka… hmmm… aktivoimisen vuoksi?
Sakarin blogi pakolliseksi luettavaksi myös kaikille työttömiä kadehtiville.
Ongelmana on lapsenomainen usko, että vapaaseen markkinatalouteen on sisäänrakennettuna yhteiskuntavastuu ja hyvyys. Ei ole. Mitä isompi organisaatio/yritys, sitä pienempi todennäköisyys tälle on olemassa.
Joskus olen lukenut, että jos isoa organisaatiota/yritystä ajattelisi ihmisenä, kyseessä on alhaisen älykkyysosamäärän omaava ja kypsymätön otus. Tähän totuuteen törmää mm. silloin, kun asiakkaalla on ongelma. Ongelman ratkaisusta ei ota vastuuta kukaan (kypsymättömän ominaispiirre) ja asiakasta pompotellaan luukulta toiselta.
Toiston uhallakin muistutan mitä Björn Wahlroos on sanonut: ”Kapitalistisella yrityksellä ei voi olla vallitsevia käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä. Yritys on yhden asian liike. Sen tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen.”
Se on mikä se on, ja on tosi hyvä, että me tiedämme tuon totuuden.
Kun näin kerran on, niin silloin valtio on vastuussa hyvyydestä ja moraalista. Siten valtion edustajilta on lapsenomaista/kypsymätöntä luistaa tuosta vastuustaan ja sälyttää sitä vapaille markkinavoimille, joille se ei kuulu pätkän vertaa ja jotka ovat tehneet oman kantansa täysin selväksi.
”Toiston uhallakin muistutan mitä Björn Wahlroos on sanonut: ”Kapitalistisella yrityksellä ei voi olla vallitsevia käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä. Yritys on yhden asian liike. Sen tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen.””
Henri Fordin ajatukset yrittämisestä satavuotta sitten olivat hieman eri ja siksi Ford on edelleen olemassa. Nallen bisnekset ennenpitkää tuolla menolla kaatuvat omaan mahdottomuuteensa.
”If there is any one secret of success, it lies in the ability to get the other person’s point of view and see things from that person’s angle as well as from your own.” – Henry Ford
”Employers only handle the money – it is the customer who pays the wages.” – Henry Ford
”There is one rule for the industrialist and that is: make the best quality goods possible at the lowest cost possible, paying the highest wages possible.” – Henry Ford
”The highest use of capital is not to make more money, but to make money do more for the betterment of life.” – Henry Ford
”A business that makes nothing but money is a poor business.” – Henry Ford
Henry Ford sanoi jotain myös aikansa nalleista:
It is well enough that people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning
Read more at: https://www.brainyquote.com/quotes/henry_ford_136294
Ennen oli tosiaan patruunoita (tehdaslaitoksen, ruukin omistajia), jotka rakensivat työntekijöidensä lapsille koulutkin. He kantoivat yhteiskuntavastuuta. Nykypäivän yrittäjistä löytyy myös tällaisella mentaliteetilla varustettuja. Osa heistä.
Sitten taas toisaalta tuollaiset wahlroosit paljastavat, että täysin päinvastainenkin on totta ja tällaisia yrittäjiä on yhä enemmän, koska esimerkiksi kauppatieteen opintoissa moraalia (ym.) ainoastaan sivutaan (ellei sitten ota jopa pääaineekseen esim. taloussosiologiaa).
Lait on tehtävä ”pienimmän nimittäjän” mukaan. Eli sillä oletuksella, että työnantajalta ei löydy moraalia (jonka osa heistä on tuonut avoimesti myös esille). Jos lait tehdään oletuksessa, että yhteiskuntavastuuta löytyy, niin silloin ollaan lapsenuskoisia, kypsymättömiä ja vastuuta pakoilevia.
Pitää muistaa että Wahlroos on Pankkiiri, ei yrittäjä joka saa rahansa kuluttajilta. Finanssi puolella rahalla on muitakin ominaisuuksia mitä kuluttajamarkkinoilla ei ole ja siellä ei pärjää moraalilla. Valtio ja liitot voi pitää markkinat reiluina ja ennalta-arvattavina mutta se tulee kasvun ja dynaamisuuden kustannuksella. Valtion sääntely myös aiheuttaa korruptiota ja köyhyyttä. suo siellä vetelä täällä.
Sanoohan sen nyt järkikin, että rajallisella maapallolla ei voi olla rajatonta taloudellista kasvua. Jos asioita alkaa yhtää syvällisemmin selvittää huomaa hyvin nopeasti, että nykyistä taloustiedettä ei juurikaan ole perusteltu yhtään sen enempää kuin katollisten pappien pappi latinaa. Monet asiat perustuvatkin aika pitkälle pelkälle tunteelle, ihmisten perustarpeiden hyväksikäytölle ja harhauttamiselle aivan kuten pappien jututkin.
Jos Suomi haluaa säilyä asuttavana paikkana ja demokratiana on sen ajettava kansalaistensa etua eikä jonkun pienen piirin etua joka haluaa rikastua kaikkien muiden kustannuksella. Aivan kuten Islanti on tehnyt se on ajanut kaikessa kansansa enemmistön etua. Siinä sai muiden rahoilla pelailevat pankkiirit etuineen väistyä. Todisteiden valossa Islannin sosiaaliturvaa lamasta huolimatta parantava politiikka se on ollut parempaa politiikkaa kuin mitä ikuinen lama suomessa on tehty leikkauksineen.
Jos markkinamalli toimisi, miksi yrityksiä pitää tukea eri tavoin yli 4 mrd €:lla vuosittain ja jälleen tänä vuonna yli 300 mrd lisätyllä tuella.
Pekka yritystukia jaetaan joka vuosi 8-9 miljardilla eurolla jos kaikki erilaiset erillisäädöksillä annetut veronalennukset, veron- ja sosiaaliturvamaksujen palautukset lasketaan mukaan. Yritystuki potti jaetaan noin 30 500 yrityksen ja heidän omistajiensa hyödyksi. Sen lisäksi nämä yritykset saavat käyttää hyväkseen julkisilla varoilla rakennettua infrastruktuuria, joka sekin on eräänlaista tukemista (vaikka maksavat tukiperustein alennettuja veroja ja maksuja kuin muut).
Vertailun vuoksi miljoona kaikkein köyhintä suomalaista saa pienintä sosiaaliturvaa ja asumistukea 6 miljardia euroa vuosittain. Siis miljoona. Kuinkahan monta omistajaa noilla 30 500 yrityksellä on jotka hyötyvät tuota 8-9 miljardin tukipotista?