Katsastusremontti

-Pikkuvikoja, heleppo korjata.

Nämä Matti Ijäksen elokuvasta Katsastus tutut sanat tulivat mieleen eilen hallituspuolueiden ensimmäisistä kannanotoista perustuslakivaliokunnan antamaan sote- ja maakuntalausuntoon. Ja ihan samalla tavalla kuin elokuvassa ne viat eivät ole mitään ihan pikkuvikoja.

Uusiksi meni semmoisia pikkujuttuja kuin aikataulu, rahoitus ja yhteensopivuus EU-lainsäädännön kanssa. Lisäksi on paljon muuta viilattavaa, joten hallituksen esityksessä on yhä edelleen hutiloinnin makua. Koko perustuslakivaliokunnan lausunnon voitte lukea täältä, ja jos haluatte lukea taustoja, niin parhaiten niistä kertoo Ylen Tiina Merikanto.

Korjattavaa on niin paljon, että entiset aikataulut eivät mitenkään päde enempää maakuntavaalien, maakuntahallinnon kuin soten voimaantulonkaan osalta. Lait voidaan korjata eduskuntakäsittelyssä eli käytännössä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonka jälkeen ne tuodaan uudelleen perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. En osaa sanoa kuinka kauan tämä vie aikaa, mutta toivottavasti valiokunnille tällä kertaa annetaan työrauha. Se lienee turha toivo, sillä ainakin Ilta-Sanomien Timo Haapala aloitti sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiurun syyllistämisen jo etukäteen.

Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka ja se voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta. Uudistusta on valiokunnan mukaan vaiheistettava palveluittain ja alueittain ja sen siirtymäkautta on pidennettävä.

Maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on riittämätöntä erityisesti poikkeustilanteissa. Rahoituslakia on muutettava siten, että se turvaa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Maakuntien rahoitus on turvattava siksi, että perustuslain mukaan julkinen sektori on viime kädessä vastuussa palvelujen olemassaolosta, ja sen on turvattava palvelut siinäkin tapauksessa, että markkinat jostain syystä menisivät sekaisin. Valtiovarainvaliokunta on jo aikaisemmin kommentoinut, että suunniteltu rahoituskehys ei välttämättä riitä palveluiden tuottamiseen.

Iso ongelma on lakien yhteensopivuus EU-lainsäädännön kanssa. Hallitus kieltäytyi notifioimasta lakeja etukäteen EU-komissiossa, eikä niitä perustuslakivaliokunnankaan mielestä sinne välttämättä tarvitse viedä. Valiokunta kuitenkin edellyttää, että lait tarkistetaan uudelleen kielletyn valtiontuen osalta. Valiokunta painottaa, että sellainen tilanne, että maakunnat jälkikäteen joutuisivat yhtiöittämään koko julkisen palvelutuotannon, ei voi eikä saa syntyä.

Sitten on vielä semmoisia pikkuvikoja, että valinnanvapauslain tietosuojasääntely on olennaisesti puutteellinen, kapitaatikorvaukseen sisältyvän profiloinnin laillisuus on tutkittava, valinnanvapausjärjestelmän oikeusturva on tutkittava, asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä on selkeytettävä ja muuta “pientä”. Valiokunta pitää ongelmallisena myös sitä, että maakuntahallinnon valmistelu on edennyt pitkälle ilman että asiasta on olemassa minkäänlaista lainsäädäntöä.

On siis ihan turha vielä puhua mistään perustuslakivaliokunnan näyttämästä vihreästä valosta. Ainoa hallituksen kannalta positiivinen asia on se, että koko komeutta ei palautettu viime kesän tapaan hallitukselle uudelleen valmisteltavaksi, vaan katsastusremontti voidaan tehdä eduskunnassa.

Kuva: Matti Ijäs/Katsastus