Katsastusremontti

-Pikkuvikoja, heleppo korjata.

Nämä Matti Ijäksen elokuvasta Katsastus tutut sanat tulivat mieleen eilen hallituspuolueiden ensimmäisistä kannanotoista perustuslakivaliokunnan antamaan sote- ja maakuntalausuntoon. Ja ihan samalla tavalla kuin elokuvassa ne viat eivät ole mitään ihan pikkuvikoja.

Uusiksi meni semmoisia pikkujuttuja kuin aikataulu, rahoitus ja yhteensopivuus EU-lainsäädännön kanssa. Lisäksi on paljon muuta viilattavaa, joten hallituksen esityksessä on yhä edelleen hutiloinnin makua. Koko perustuslakivaliokunnan lausunnon voitte lukea täältä, ja jos haluatte lukea taustoja, niin parhaiten niistä kertoo Ylen Tiina Merikanto.

Korjattavaa on niin paljon, että entiset aikataulut eivät mitenkään päde enempää maakuntavaalien, maakuntahallinnon kuin soten voimaantulonkaan osalta. Lait voidaan korjata eduskuntakäsittelyssä eli käytännössä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonka jälkeen ne tuodaan uudelleen perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. En osaa sanoa kuinka kauan tämä vie aikaa, mutta toivottavasti valiokunnille tällä kertaa annetaan työrauha. Se lienee turha toivo, sillä ainakin Ilta-Sanomien Timo Haapala aloitti sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiurun syyllistämisen jo etukäteen.

Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka ja se voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta. Uudistusta on valiokunnan mukaan vaiheistettava palveluittain ja alueittain ja sen siirtymäkautta on pidennettävä.

Maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on riittämätöntä erityisesti poikkeustilanteissa. Rahoituslakia on muutettava siten, että se turvaa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Maakuntien rahoitus on turvattava siksi, että perustuslain mukaan julkinen sektori on viime kädessä vastuussa palvelujen olemassaolosta, ja sen on turvattava palvelut siinäkin tapauksessa, että markkinat jostain syystä menisivät sekaisin. Valtiovarainvaliokunta on jo aikaisemmin kommentoinut, että suunniteltu rahoituskehys ei välttämättä riitä palveluiden tuottamiseen.

Iso ongelma on lakien yhteensopivuus EU-lainsäädännön kanssa. Hallitus kieltäytyi notifioimasta lakeja etukäteen EU-komissiossa, eikä niitä perustuslakivaliokunnankaan mielestä sinne välttämättä tarvitse viedä. Valiokunta kuitenkin edellyttää, että lait tarkistetaan uudelleen kielletyn valtiontuen osalta. Valiokunta painottaa, että sellainen tilanne, että maakunnat jälkikäteen joutuisivat yhtiöittämään koko julkisen palvelutuotannon, ei voi eikä saa syntyä.

Sitten on vielä semmoisia pikkuvikoja, että valinnanvapauslain tietosuojasääntely on olennaisesti puutteellinen, kapitaatikorvaukseen sisältyvän profiloinnin laillisuus on tutkittava, valinnanvapausjärjestelmän oikeusturva on tutkittava, asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä on selkeytettävä ja muuta ”pientä”. Valiokunta pitää ongelmallisena myös sitä, että maakuntahallinnon valmistelu on edennyt pitkälle ilman että asiasta on olemassa minkäänlaista lainsäädäntöä.

On siis ihan turha vielä puhua mistään perustuslakivaliokunnan näyttämästä vihreästä valosta. Ainoa hallituksen kannalta positiivinen asia on se, että koko komeutta ei palautettu viime kesän tapaan hallitukselle uudelleen valmisteltavaksi, vaan katsastusremontti voidaan tehdä eduskunnassa.

Kuva: Matti Ijäs/Katsastus

Kommentit (22)
  1. Työsuhde-etuna astma
    2.6.2018, 08:43

    Hesarissa uutisoitiin tänään EU-komission kaavailemista maataloustukien leikkauksesta. Uutisessa sanotaan mm.:
    ”Sipilän mukaan ”yhtälö, jossa rahoitus pienenee, mutta vaatimukset kasvavat, ei ole missään suhteessa oikeudenmukainen”.”
    Niinpä.

  2. Pentti Nieminen
    2.6.2018, 08:55

    Sote on sellainen himmeli ettei sen vaikutuksista kukaan oikeasti tiedä mitään. ”Asiantuntijat” molemmin puolin uskovat tuntevansa asian mutta totuus lienee saman suuntainen kuin 5.5% oluen tuomisessa kauppoihin – ei noussut kulutus (THL), eikä hinnat laskeneet (kaupat), eikä alkon myynti romahtanut (alko).

    1. PENTTI N , vertaus 5,5% oluen tuomisen kauppoihin ja nykyisen sote uudistuksen vaikutusten vertaaminen osoittaa että et usko asiantuntijoihin, asiaan perehtyneisiin -toimittajien, -blogisteihin etkä ole itsekään jaksanut tutustua aiheeseen. Helppo heittää kommentteja kun ei tarvitse aivoja rasittaa.

      1. Pentti Nieminen
        2.6.2018, 10:21

        Siinäpä se! Jos asiaan vihkiytyneet asiantuntijat THLssä eivät osanneet ennustaa ihmisten käyttäytymistä niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin alkoholilaki niin miten sitten sotessa?

        Kyse ei ole uskosta vaan siitä, että asia on järjettömän mutkikas ja asiaan liittyy ihmisten epärationaalisia päätöksiä, joita kukaan ei voi tietää ennalta. Esimerkkinä vaikka tuleva sote äänestys eduskunnassa. Sote kaatuu tai menee läpi muutaman henkilön henk. koht. päätöksellä.

        Soten monimutkaisuutta voi verrata vaikkapa maailman talouteen. Kuinka moni asiantuntija, asiaan perehtynyt toimittaja, -blogisti osasi ennakoida sub prime kriisin? Tai Kreikan romahduksen? Kuinka moni asiantuntija, asiaan perehtynyt toimittaja, -blogisti osasi ennakoida Suomessa nyt käynnissä olevan nousukauden?

        Edellä mainittuissa oikeassa olleita on vaikea löytää edes näin jälkikäteen, puhumattakaan siitä että erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on kovasti vaikeaa…

        1. Heittämäsi vertailut maailmantalouteen ja sub prime kriisiin ovat huvittavia. Maailman finanssitalous on lähinnä spekulaatiota. Sote ei ole mikään luonnonvoima jonka tulo hyväksyttävä huonosta valmistelusta ja vaikutusarvioinnin puutteellisuudesta huolimatta. Soten pitää taata jokaiselle kansalaiselle tasa-arvoisesti laadukkaat ja kattavat palvelut vuosikymmeniksi.
          Sote uudistus ei myöskään kuulu niihin asioihin jossa on ”oikeassa olleita” on vain palvelua saavia ja palvelun ulkopuolelle jääneitä, kärjistäen- eläviä ja kuolleita.
          Sote ei myöskään ole monimutkaisuudestaan huolimatta mahdoton ymmärtää mikäli mielenkiintoa riittää. Tanska ja Ruotsi ovat uudistaneet omat järjestelmänä jo paljon aiemmin ja ilman valtavia poliittisia lehmänkauppoja , harkitummin ja hitaammin.

Kommentointi suljettu.