Eiköhän tämä ole nähty

– Koko ajan ongelmat vähenevät. Tämä on sodan jälkeisen historian suurin uudistus ja sitä on valmisteltu kuin Iisakin kirkkoa. Tätä ei pidä nyt jättää tähän loppusuoralle.

Näin kertoi eilisillan A-studiossa pääministeri Juha Sipilä. Minusta näyttää kyllä siltä, että eivät ne sote- ja maakuntauudistuksen ongelmat ole vähentyneet, vaan ne ovat vain tiivistyneet selvästi näkyviksi kokonaisuuksiksi.

Valinnanvapauden käyttöönottoa on perustuslakivaliokunnan mukaan vaiheistettava, eikä pilotteja saa aloittaa ennen kuin lainsäädäntö on hyväksytty. On myös ongelmia kapitaatiokorvauksen laskemisen yhteydessä syntyvien tieojen tietosuojan kanssa, ja maakunnille asetettava tiukka menokehys vaarantaa perustuslakivaliokunnan mukaan peruspalvelujen saamisen. Tätä ei Sipilä nähnyt edes ongelmana, vaan antoi ymmärtää valiokunnan tarkoittaneen vain suuronnettomuuden tai pandemian kaltaisia kriisitilanteita, jolloin valtiovalta kyllä rientää apuun.

Kysymys on kuitenkin rahan riittämisestä ihan perustoiminnassa. Valtion asettama tiukka menokehys aiheuttaa sen, että systeemi pettää ja raha kerta kaikkiaan loppuu. Koska julkinen sektori on viime kädessä vastuussa toiminnan järjestämisestä, niin valtio ei voi ehdottoman tiukasti määrätä kuinka paljon toimintaan saa käyttää rahaa.

Yksi suurimpia ongelmia on EU-notifikaation puuttuminen. Jostain syystä tätä vähätellään sanomalla, että asiasta on puhuttu EU:n virkamiesten kanssa, eivätkä he näe notifikaatiota tarpeelliseksi. Se on vähän sama asia kuin jos tuomioistuimen kanslisti ennakoisi oikeuteen tulossa olevan asian ratkaisua, ja hänen arvionsa perusteella tehtäisiin päätöksiä.

KHO edellytti lausunnossaan notifikaatiota sen varmistamiseksi, että kiellettyä valtiontukea ei ole. Asian ratkaisee joka tapauksessa EU-tuomioistuin siinä vaiheessa, kun joku vuorenvarmasti tulevaisuudessa asian sinne vie. Kyseessä on vähintään viiden miljardin bisneksen avaaminen kilpailulle, joten asiasta ei ole epäilystäkään. Siinä vaiheessa uhkaa tulla maksettavaksi kova lasku, kun rahakorvausten lisäksi saatetaan joutua pakkoyhtiöittämiseen. Siis siihen samaan asiaan, jonka perustuslakivaliokunta viime kesänä totesi perustuslainvastaiseksi.

Nämä asiat näyttäytyvät Sipilälle pieninä korjausta vaativina asioina, kuten näyttäytyy myös valtava urakka yhtenäistää tietojärjestelmät yhteensopiviksi. Sipilän mukaan tähän on jo annettu 90 miljoonaa euroa, joten kyllä se hoituu. Tämä ongelmien vähättely näkyy kaikissa Sipilän puheissa. Hän tuntuu menevän eteenpäin pelkän uskon voimalla, enkä nyt tarkoita millään tavalla vinoilla hänen uskonnolliselle vakaumukselleen. Hän uskoo soteen ja näyttää kieltävän kaikki ongelmat.

Hän uskoo soteen ja itseensä jopa niin paljon, että väläyttää mahdollisuutta antaa hallitukselleen lisäaikaa yhdistämällä eduskunta- ja eurovaalit, jotta maakuntavaalit saataisiin pidettyä alta pois. Eurovaaleja ei voi siirtää, joten eduskuntavaaleja pitäisi siirtää eteenpäin. Minulla on parempi idea. Kun puolueet ovat jo kauan valmistautuneet syksyn maakuntavaaleihin, joita siis ei tule, niin pidetään syksyllä eduskuntavaalit. Hallituksen tarvitsee vain todeta, että soten täytäntöönpano jää joka tapauksessa seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle, joten yhtä hyvin ne voivat sotesta päättääkin.

Luulenpa, että kokoomuksessa rupeavat kohta muutkin olemaan samaa mieltä kuin Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Hänen mukaansa kokoomus on tässä matkan varrella myynyt jo melkein kaikki periaatteensa eli talouden vastuullisen hoidon, kaupunkien kuuntelemisen sekä hyvän lainvalmistelun.

Puhumattakaan sitä lehmänkaupasta, jolla keskusta sai maakunnat jo kokoomuksen piti saada täysi valinnanvapaus. Siinähän kävi näin:

Kuva: Jari/Karjalainen 5.6.2018