Siun sote ja perustuslaki

Viime viikolla Yle kertoi, että Pohjois-Karjalassa toista vuotta toimiva ja valtakunnallista sote-uudistusta ennakoiva Siun sote on talousvaikeuksissa. Osavuosikatsauksen perusteella kuntayhtymän talous on painumassa 20 miljoonaa euroa miinukselle, ja säästöpaineet näkyvät kaikkialla. Edessä näyttää olevan henkilöstöön ja palveluihin kohdistuvia säästöjä. Kuntayhtymän budjetti on selkeästi alimitoitettu.

Tämä ei tullut yllätyksenä kenellekään asiaa seuranneelle. Sanoin jo joulukuussa 2016 kuntayhtymän ensimmäisen budjetin ollessa menossa päätettäväksi, että perästä kuuluu. Nyt sitten rupeaa kuulumaan jopa niin paljon, että teho-osaston ylilääkäri kehottaa kansalaisia ja kuntapäättäjiä nousemaan kapinaan säästöjä vastaan.

Kyse on lyhykäisyydessään siitä, että sekä viime että tämän vuoden budjetti ovat tietoisesti alimitoitettuja. Jos kyseessä olisi kunnan toiminta, niin asia hoidettaisiin myöntämällä lisämäärärahaa. Jos kysessä olisi normaali kuntayhtymä, niin jäsenkuntien maksuosuuksia lisättäisiin perussopimuksessa sovitulla tavalla.

Siun sotessa näin ei voida tehdä, sillä perussopimuksessa on sovittu jäsenkuntien maksuosuus määrättäväksi kerran vuodessa. Talousarviota laadittaessa omistajaohjausryhmä määrittelee nettokustannukset ja kuntien maksuosuudet, ja sen pohjalta laaditaan budjetti. Kunnat siis antavat Siun sotelle tietyn suuruisen säkillisen rahaa ja sillä on tultava toimeen. Perussopimuksessa se sanotaan näin:

Tämä on se sama menettely, jollaiseksi maan hallitus suunnitteli koko maata koskevan sote-uudistuksen rahoittamisen: annetaan tietty määrä rahaa, jolla kaikki palvelut on tuotettava. Jos raha ei riitä, on säästettävä, korotettava palvelumaksuja ja karsittava palveluja.

Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan hyväksynyt tätä tapaa, sillä julkisella vallalla on perustuslain mukaan velvollisuus vastata palvelujen järjestämisestä kaikissa tilanteissa. Valiokunnan lausunnon taloutta koskevan kohdan voi suomentaa vaikkapa sanomalla, että rahoitukselle ei saa asettaa perälautaa, vaan perustuslain takaamat palvelut on järjestettävä.

Siun soten perussopimus näyttää rahoituksen osalta olevan ristiriidassa perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa. Sopimusta hyväksyttäessä sitä ei tietenkään tiedetty, mutta kritiikkiä esitettiin siksi, että monet tajusivat alimitoitetun budjetin tuomat ongelmat. Muutamat kunnat jopa tarjosivat lisää rahaa, mutta se ei sopinut kuntien enemmistölle.

Niinpä hiljaisesti hyväksyttiin se, että kuntayhtymä tulee tekemään jatkuvasti alijäämää, joka katetaan sitten joskus. Luotettiin vähän siihen, että valtakunnallisen soten myötä asia jotenkin selviää ja alijäämä joko siirtyy valtion maksettavaksi tai kunnat siinä vaiheessa kattavat alijäämän itse jostain löytyvilllä rahoilla.

Kun nyt näyttää siltä, että raha ei riitä, niin jotain on tehtävä. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä perussopimuksessa on määrätty paitsi rahoitusosuuksien sitovuus, niin myös vaikeutettu menettely alijäämän kattamiseksi.

Kuntalain 117 §:n mukaan kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu. Siun soten perussopimuksessa on sovittu käytettäväksi 118 ja 119 §:n mukaista kriisimenettelyä.

Niiden mukaan jos kuntayhtymä ei ole kattanut alijäämää enintään neljän vuoden kuluessa, niin valtiovarainministeriö voi määrätä riippumattoman selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi.

Perussopimuksen mukaan jos mennään, niin koko ajan säästetään ja karsitaan palveluja, mutta alijäämää kertyy silti joka vuosi lisää. Jossain vaiheessa sitten astuu kuvaan mukaan selvityshenkilö. Perustuslakivaliokunnan lausunto saattaa kuitenkin muuttaa tilannetta. Valiokunnan mukaan lakiin ei voi kirjata sellaista rahoitusmallia, joka on kirjattu Siun soten perussopimukseen. Jos lainvalvontaviranomainen tulkitsisi perussopimuksen olevan vastoin perustuslakia, niin sopimuksen rahoitusta koskeva kohta olisi avattava ja muutettava.

Ei se ihan helppoa ole, sillä sopimuksen muuttaminen vaatii kaikkien jäsenkuntien yksimielisen päätöksen. Viisasta se kuitenkin olisi, jotta palvelut voitaisiin turvata kaikissa olosuhteissa perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.

 

 

Kommentit (26)
  1. Onpa se hyvä, että jossain on jo kokeiltu miten toiminta (epä)onnistuu. Valitettavasti sielläkin ovat ihmiset ensimmäisinä soten uhrialttarilla.

  2. Mielestäni Valtion ja kaupunkien sekä kuntien hallintoa pitää vähentää rankalla kädellä. Perusteluna se että hallinto on epäonnistunut tehtävissään joten sieltä vaan pois isopalkkaista joutavaa sakkia suojatyöpaikoiltaan kun kerran näyttöä ei ole siitä että näiden henkilöiden ollessa töissä siitä olisi kuntalaisille mitään hyötyä vaan päinvastoin kulut kasvavat sekä A4 byrokratiasaaste kasvavat yhä vaan lisää ja tästä näennäisestä puuhastelusta ei tule mitään lisäarvoa kansalaisille.

    En ole ikinä myös ymmärtänyt sitä että pienissäkin kunnissa on suuri palkallinen organisaaatio pyörittämässä kyläpahasen verorahoista sellaista toimintaa minkä voisi hoitaa esim. tilitoimisto ja vaikkapa valittu kunnanasiamies tai parikin yhdessä keskenään.
    Siinä heti säästöjä oikeasta paikasta ja kansalaisten parhaaksi.

    1. Haluaisit ohittaa byrokratian ja päätättää kaiken omassa pikku piirissä liikekavereiden kesken? Ehkä kunnalla voisi olla varjobudjetti, kuten Sipilällä VAKE. Tai hypätään suoraan sinatramaiseen ratpackiin, jossa mafia hoitaa homman ja kilpailutuksen.

      Weberin ideaalimalli:
      Ideaalisella byrokratialla hän tarkoitti hallintomallia, jossa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena ja jossa työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa eikä ole henkilökohtainen ominaisuus. Päätökset byrokraattisessa organisaatiossa tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta päästäisiin eroon suosimisongelmista, kuten nepotismista. Byrokraattisen organisaation tarkoitus on toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi.

      Pääministeri Juha Sipilä on muuttamassa demokraattisen Suomen pienen piirin osakeyhtiöksi, jossa hän itse käyttää suurta talousvaltaa

      https://www.iltalehti.fi/uutiset/201701182200055835_uu.shtml

      1. Miksi eduskunta suostui VAKE-asiassa siirtämään niin ison osan budjettivaltaansa pääministerille, pois parlamentaarisesta kontrollista? Tietääkö kukaan taustoja?

        1. Koska hallitus elikä keskusta, kokoomus ja siniset päätti niin eikä opposiitiolla on mahdollisuuksia vastustaa sitä.

        2. Luulen, että suurin osa kansanedustajista ei perehtynyt HEhen eikä lukenut as.tunt.lausuntoja. Kepun ja KaKon ryhmyrit varmaan käskivät omiaan äänestämään Vaken voimaantuloa. Luin HEn esityksen, eikä siinä mistään käynyt kunnolla selville, että Vake on riippumaton Eduskunnasta. Sellaisen kohdan löysin, jossa todettiin, että Vakessa tarkoitus on TEHOSTAA Eduskunnan toimintaa. Kai se sitten oli Eduskunnan toiminnan tehostamista kun siltä jäi pois Vaken valvontatehtävä? Asiantuntijat hyväksyivät esityksen, mutta ihmettelivät samalla, että Vake eroaa Solidiumista vain Eduskunnan roolin osalta ja sen vuoksi hämmästelivät, mitä järkeä Vakessa on, eli kritisoivat päällekkäisiä toimintoja.
          Tuomioja ja Li äänestivät vastaan. Vake tullaan tietysti perumaan, jos SDP pääsee päättämään, mutta Vaken jo tekemät päätökset jäävät voimaan. Lain astuessa voimaan päämin sipilä oli vielä omaisuudenohjausohjaksissa. Remmiin saatiin myöhemmin juoksupoikansa lintilä, kun arvostelu pääministerin kaksoisroolista herätti kritiikin. Olen kysellyt Vakesta VNn tiedotuksesta, ei tule vastauksia. Ihmetyttää sekin, että Vake oli jo ennen Vaken toimintalupaa täydessä vauhdissa lähes vuoden. Tai oikeammin: ihmetytti, muttei enää, kun on nähnyt sipilän touhuja laajemmin…
          Nykyisin raivostuttaa…

          1. Kiitos vastauksesta. Osakeyhtiöverhon suojista ehditään varmaan vielä valmistella mittava avustuspaketti valtion poiskaupatusta omaisuudesta Terrafamelle ym.

            1. Piti lisäämäni, että Vaken aikoihin määritelmä valtionfirmastakin muuttui: ennen valtion piti omistaa olikose 51%, nyt se on jtn 34,x, ellen väärin muista.

      2. Luuletko todella että kunnissa ei nepotismia harrasteta? Että sääntöjä oikeasti päätöstee teosta noudatetaan? Ettei lakeja ja lakipykäliä jotka oikeasti ovat kuntalaisen puolella käytetä kielteisen päätöksen perusteina kun ei läheskään kaikki ihmiset tarkista sitä lakipykälää ja sen merkitystä kun uskovat sokeasti virkamiehiin? Ja jos tarkistavatkin eivät osaa tehdä valitusta ylempiin instansseihin.

      3. ”Pääministeri Juha Sipilä on muuttamassa demokraattisen Suomen pienen piirin osakeyhtiöksi, jossa hän itse käyttää suurta talousvaltaa.”

        ”Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää”, sanoi aikoinaan Saarnaajaa lainaten Erno Paasilinna. Ateisti tunsi raamatun ajatuksen paremmin kuin Kempeleen törkeä lesta, jonka vallankäytön muodot ja tavat ovat kuin Erdoganin Turkista. Ei tässä ole mitään kaunistelemista. Valtaan takertuminen ja suuruudenhulluus ovat kuin veli ja veli.

        Sipilän johdolla luodaan helvetin raakaa yhteiskuntaa, jonka filosofiaa Kaivopuistossa juoksenteleva Jari Erhnrooth kotimaisena Ayn Randina ymmärtävästi kuvasi YLE:n sivuilla.
        https://yle.fi/uutiset/3-10244313

        1. Kaivopuiston juoksentelija joutanut taas kirjottelemaan. Tuonne on Erhnrootin ja Sipilän hallituksen maali asetettu, joutosakista eroon hinnalla millä hyvänsä.

          1. Hulivilipoika
            12.6.2018, 18:42

            Pitäisiköhän meidän pyrkiä luopumaan herroista?

      4. ”Haluaisit ohittaa byrokratian ja päätättää kaiken omassa pikku piirissä liikekavereiden kesken? Ehkä kunnalla voisi olla varjobudjetti, kuten Sipilällä VAKE. Tai hypätään suoraan sinatramaiseen ratpackiin, jossa mafia hoitaa homman ja kilpailutuksen.”

        Väärinymmärtäminen ja mielensäpahoittaminen on muodissa nykyään näköjään, en tietenkään tarkoita että asioista päättäisi pari mafiosoa tai esim. paikallinen vapaamuurari veljeskunta, tämä oli vain esitys siitä että asiat voidaan tehdä paremminkin kuin nykyään. Byroktratiasta ei luonnollisesti päästä millään kokonaan eroon koska kaikki päätökset perustuvat lakeihin ja asetuksiin. Mutta byrokratian kerroksia ja hallintoa voidaan virtaviivaistaa kylläkin jos vain halutaan. Sitä halua ei vaan Suomesta löydy kun suojatyöpaikkalaiset pitävät kiinni asemistaan kynsin hampain. Tässä sitä mafiaa on kyllä ihan riittämiin jos tarkkoja ollaan.

        1. Pekka Tammisto
          13.6.2018, 10:04

          Tietääkö Arska, että Suomessa niitä loisia (virkamiehiä) valtiolla on suhteellisesti vähiten koko Euroopassa ja että virkamieskuntamme on Euroopan tehokkain. Mantra, etyä virkamiehet eivät tee mitään tai jos tekevät tekevät kaiken väärin, elää tietämättömyydestä, kateudesta ja kaunasta kun pitäähän aina löytyä joku, jota haukkua mm
          Kunnissa taas kuntalaisten valitsemat luottamusmiehet päättävät millaisia henkilöitä kunta töissään tarvitsee. Jos muutosta kaipaa, sinne vaan päättäjäksi muuttamaan järjestelmää tai avaamaan omat silmänsä.

    2. Mika Luostarinen
      11.6.2018, 12:43

      Kun organisaatioita aletaan pienentämään, karsitaan (lähes) poikkeuksetta pienipalkkaisimpia työntekijöitä. Ihan loogista, etteivät johtajat päätä lopettaa omia työpaikkojaan, mutta uudistuksen hyödyt jäävät saamatta. Tarpeellinen käytännön rutiinityösuoritus täytyy ostaa muualta, eikä säästöjä synny. Byrokratian purkaminen kuulostaa houkuttelevalta, mutta tulokset pitää tarkastaa suurennuslasin kanssa.

Kommentointi suljettu.