Siun sote ja kuntalaki

Toissapäivänä kerroin, että Pohjois-Karjalassa toista vuotta toimivan ja valtakunnallista sote-uudistusta ennakoivan Siun soten perussopimus näyttää olevan vastoin perustuslakia. Kyse on siitä, että alibudjetointi aiheuttaa säästöpaineita ja uhkaa vaikeuttaa palvelujen järjestämistä, mutta perustuslakivaliokunnan valtakunnallisesta sotesta antaman lausunnon mukaan palvelujen rahoitukselle ei saa asettaa perälautaa, vaan ne on järjestettävä. Siun soten perussopimuksessa jäsenkuntien maksuosuus on kuitenkin sovittu määrättäväksi sitovasti ja lopullisesti kerran vuodessa.

Maksuosuudet määrittelee jäsenkuntien edustajista koostuva kuntien omistajaohjausryhmä, eikä alijäämää tasata vuosittain. Palvelut on siis tuotettava sillä rahalla, jonka kunnat antavat, ja jonka määrän päättää omistajaohjausryhmä.

Tähän omistajaohjausryhmän ja kuntalain mukaisten varsinaisten päätöksentekijöiden väliseen työnjakoon kiinnitti huomiota Siun soten tarkastuslautakunta huomiota jo kuntayhtymän valmisteluvuotta 2016 koskevassa tarkastuskertomuksessaan.

Eilen sanomalehti Karjalainen kertoi verkkosivullaan ja tänään printtilehdessä, että Kuntien takauskeskus on ryhtynyt selvittämään Siun soten perussopimusta. Selvityksen taustalla on epäily, että taloudellista päätöksentekovaltaa siirtyisi Siun soten valtuustolta omistajaohjausryhmälle, jota kuntalaki ei edes tunne. Kuntalain mukaan kuntayhtymän talousarviosta päättää valtuusto. Siun soten perussopimuksessa kuitenkin sanotaan, että kuntien omistajaohjauksessa määrätty kuntalaskutuksen yhteismäärä on kuntayhtymää sitova.

Epäselvää siis on se, kuka määrittelee kuntia sitovasti etukäteen päätettävät maksuosuudet. Kuntalain mukaan siitä päättää valtuusto, mutta perussopimuksen mukaan päättäjä on omistajaohjausryhmä. Kun lisäksi muistetaan, että etukäteen päätettävät lopulliset maksuosuudet ovat perustuslain kannalta arveluttavia, niin Siun soten taloutta koskevan päätöksenteon juridinen pohja on hatara.

Periaatteessa asia on selvä. Vastoin lakia oleva perussopimuksen kirjaus on mitätön. Käytännössä perussopimusta on kuitenkin noudatettu vuosien 2017 ja 2018 maksuosuuksia määrättäessä. Maksut on päättänyt omistajaohjausryhmä, ja valtuusto on vain siunannut sen päätöksen. Siun soten talousarvion ovat käytännössä valmistelleet Kiteen kaupunginjohtaja ja Joensuun talousjohtaja. Herää ihan oikeutetusti kysymys siitä, kuka Siun soten taloudesta oikein päättää.

Juukalaisena kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä minulla on tietenkin oman kunnan lehmä ojassa. Niin on kaikilla muillakin Juuan kuntapäättäjillä ja virkamiehillä, sillä olemme koko ajan olleet sitä mieltä, että maksuosuudet ovat liian pienet. Muistin virkistämiseksi liitän tähän kunnanjohtaja Markus Hirvosen blogijutun lokakuulta 2016, jolloin Siun soten toimintaa käynnisteltiin.

Kuten Hirvonen kertoo, niin emme koskaan ole vastustaneet emmekä vastusta Siun soten toimintaa, vaan haluamme tehdä siitä mahdollisimman hyvän. Sellaista siitä ei tule, jos koko ajan joudutaan säästämään kaikesta, karsimaan toimintoja ja hiostamaan henkilökuntaa. Jo nyt meiltä Juuassa on vähennetty hoito- ja hoivapaikkoja, ja samaa on odotettavissa tulevaisuudessakin.

Nyt kun perussopimuksen muuttaminen omistajaohjauksen osalta näyttää olevan edessä, niin samalla pitäisi ottaa uudelleen neuvoteltavaksi myös rahoitus. Tietääkseni Kuntaliitto on kiinnostunut selvittämään myös maksuosuuksien sitovuuden perustuslainmukaisuutta, joten tämän ennakointi olisi viisautta.

Tämä oli kunnallista ja maakunnallista politiikkaa. Samoihin ongelmiin tullaan törmäämään paljon suuremmassa mittakaavassa, jos hallituksen esittämä sote- ja maakuntauudistus hyväksytään. Silloin maakunnat velvoitetaan järjestämään palvelut säästöjä etsien valtion niitä sitovasti antamalla liian pienellä rahamäärällä.