Kun sote lykkääntyy

Tänään hallitus todennäköisesti ilmoittaa sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntymisestä vuodella eteenpäin eli vuoteen 2021. Se tarkoittaa sitä, että uudistukset eivät koskaan tule voimaan nyt aiotussa muodossa, sillä seuraava hallitus ei tule niitä sellaisena hyväksymään. Se tarkoittaa myös sitä, että koko loppukesän saamme kuulla hallituspuolueiden ja niiden hännystelijöiden uhriutumista ja opposition syyttämistä hyvä soten pilaamisesta.

Tosiasiassa hallitus ja erityisesti pääministeripuolue keskusta ovat pilanneet asian itse jatkuvalla aikatauluilla hiostamisella ja huonolla kritiikinsietokyvyllä. Kun oppositio on ollut huolissaan intergaation sujuvuudesta, toiminnan markkinaehtoistumisesta, kustannusten noususta ja yleensä koko järjestelmän toimivuudesta, niin hallitus on ollut huolissaan vain aikataulusta, joka ei toteudu moneen kertaan korjattunakaan pääministerin prosessikaavion mukaisesti.

Vähemmälläkin hosumisella menee uskottavuus. Koska politiikassa pitää kuitenkin yrittää säilyttää kasvonsa, niin seuraavaksi maalaillaan uhkakuvia villistä yksityistämisestä, joka hallitsemattomana hyökyaaltona tulee tuhoamaan koko julkisen sektorin. Syylliset löytyvät tietysti oppositiosta, vaikka hallituksen tarkoitus oli nimenomaan yksityistäminen.

-Kaiken kaikkiaan lainvalmistelun sekavuus on luonut markkinan, jota yksityiset yritykset hyödyntävät tehokkaasti. Sote-palvelujen yksityistäminen etenee käytännön tasolla nopeasti, vaikka sote- ja maakuntauudistus ei toteutuisikaan. Markkinoiden yksi perussääntö, ”nopeat syövät hitaat”, on jälleen toteutumassa.

Näin sanoi jo viime syksynä Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki kuntien saamista sote-kiinteistöjen ostotarjouksista blogissaan. Hän sanoi myös, että kiinteistökauppojen myötä suuret valtakunnalliset terveyspalveluyritykset tai niiden taustalla toimivat pääomasijoittajat varmistavat oman markkina-asemansa ja puhevaltansa tulevien maakuntien kanssa jossakin vaiheessa käynnistyvissä neuvotteluissa.

Ihan samaa muuten sanoi hallitus itse oman lakiesityksensä perusteluissa viime vuoden keväällä. Siitä voitte lukea täältä.

Nyt sitten muka ollaan huolissaan siitä, että tapahtuu juuri se, mihin koko lainvalmistelulla pyrittiin.

Mitä sitten oikeasti tapahtuu, jos ja ilmeisti kun sote lykkääntymisen seurauksena muuttuu huomattavasti? Vastaus on, että ei tapahdu mitään, vaan kaikki jatkuu kuten ennenkin. Ei kaadu maailma eikä tule yksityistämisen hyökyaaltoa, koska jokainen kunta tekee itsehallintonsa nojalla omat päätöksensä. Neuvotteluja on käynnissä monessa kunnassa, mutta hallitus on itse ajanut kunnat tähän roikottamalla niitä löyhässä hirressä sote-valmistelullaan. Silmukka on koko ajan kiristynyt, ja hallitus itse lupasi omassa esityksessään alueellisten monopolien syntymistä ja syrjäseutujen palvelujen heikkenemistä.

Tästä hallitus ei ole pahemmin huudellut eikä mediakaan ole tältä osin perehtynyt hallituksen esitykseen.

Ei siis ole mikään ihme, että palvelujen turvaamiseen pyrkivät kuntapäättäjät ovat tarttuneet yksityisten yritysten tarjouksiin. Itse asiassa soten kaatuminen todennäköisesti keskeyttää monet neuvottelut, kun kunnat jäävät odottelemaan mitä seuraava hallitus tarjoaa. Pelottelupuheet yksityistämisaallosta ovat paniikkireaktio, jolla suorastaan epäillään kuntapäättäjien kykyä päättää oman kuntansa asioista. Samaa epäilystähän tosin koko sote-uudistus huokuu pyrkimyksellään keskittää palvelut maakuntien hoidettavaksi ja antaa maakuntien ohjailu valtiovarainministeriön käsiin.

Kun miettii hallituksen säheltämisellään aheuttamaa sotkua, niin vuoden lykkäys on enemmän kuin tervetullut. Ehkä sinä aikana saadaan asioihin jotain tolkkua, mutta se edellyttää kyllä päättäjien vaihtamista. En takuulla ole ainoa, joka on kyllästynyt kuulemaan jatkuvia vaatimuksia asian maaliin saamisen välttämättömyydestä.

Ehkä nyt viimeinkin päästään aikataulujen sijaan puhumaan uudistuksen sisällöstä.