Lisäsotkua odotellessa

Kuten tiedetään, niin pääministeri Juha Sipilän maanantaina soten siirtymisen takia lupaama hallituksen tiedonanto muuttui eilisen päivän aikana pääministerin ilmoitukseksi, josta eduskunta ei äänestä eikä hallituksen luottamusta mitata. Tässä ei ole mitään kummallista, kun muistaa Sipilän aiemman toiminnan. Vasta maaliskuussa hän lupasi, että jos sote ei mene läpi, niin hallitus kaatuu.

Sipilä ei siis uskaltanut mittauttaa hallituksen luottamusta. Toinen vaihtoehto on, että hän ei tiennyt mikä ero on hallituksen tiedonannolla ja pääministerin ilmoituksella. Sekään ei olisi ihme, sillä Sipilän käsitykset valtiosääntöoikeudesta ja jopa perustuslaista ovat tunnetusti kovin liikemiesmäisiä. Ja siihenhän on jo totuttu, että Sipilään voi luottaa. Hän tekee aina täsmälleen päinvastoin kuin lupaa.

Sote- ja maakuntauudistus siis lykkääntyivät vuodella. Siihen väliin tulevat ensi keväänä eduskuntavaalit ja eurovaalit, ja nyt samalle keväälle pitäisi saada mahtumaan myös maakuntavaalit. Hallituksessa tuntuu olevan vallalla sellainen näkemys, että eurovaalit ja maakuntavaalit yhdistettäisiin. Siniset haluaisivat ostaa hallituksessa olemiselleen ja koko omalle olemassaololleen vähän lisäaikaa järjestämällä kaikki kolme vaalia samaan aikaan toukokuuussa. Siitäpä saataisiin sellainen sekamelska, että moni äänestäjä jättäisi moiset triplavaalit väliin. Tästä vaalien ajankohdasta voi todeta vain, että demokratiassa hallitus ei ilmoita eduskunnalle milloin se aikoo pitää vaalit ja millaiset ne vaalit ovat.

Totutun tavan mukaan hallitus maalasi synkän kuvan lykkääntymisen tuhoisista seurauksista. Ihan tulvia ja heinäsirkkoja ei ennustettu, mutta eipä paljon puuttunutkaan. Nyt kuulemma yksityistäminen etenee hallitsemattomasti ja terveydenhoidon kustannukset nousevat huimasti. Hallitus ei luota kuntapäättäjiin, vaan uskoo kaiken osaamisen olevan itsellään. Kuntaliiton mukaan tällainen pelottelu on turhaa, sillä mitään erityistä ulkoistusbuumia ei tule, ei myöskään mitään erityisiä taloudellisia menetyksiä.

Niitä taloudellisia menetyksiä tulee ministeri Anu Vehviläisen mukaan peräti 200 miljoonaa euroa. Summa koostuu uudistuksen esivalmistelusta, väliaikaishallinnosta sekä ICT-kustannuksista.

Siis hetkinen. Esivalmistelua on tehty jo kauan, vaikka ainakaan minä en löytänyt yhtään säädettyä lakia, jonka perusteella valmistelua olisi saanut tehdä. Silti jokaiseen tulevaan maakuntaan on asetettu väliaikainen valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta ja käyttää päätösvaltaa siihen asti, kunnes maakuntavaltuusto aloittaa. Valmistelutoimielimillä on oikeus tehdä sopimuksia ja palkata henkilöstöä määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Maakuntiin on palkattu muutosjohtajia johtamaan maakuntien perustamista. Kaikki kustannukset maksaa valtio.

En tiedä kuka ja millä perusteella näin on päättänyt. Ainoa asiaan liittyvä ja lailta haiskahtava asia on viime vuona lausuntokierrokselle lähetetty lakiesitys väliaikaishallinnon järjestämisestä. Jos se jossain vaiheessa on hyväksytty, niin kertokaa minullekin milloin ja missä muodossa.

Väliaikaishallinto on siis olemassa, vaikka ei ole maakuntia eikä ilmeisesti edes lakia väliaikaishallinnon järjestämisestä. Silti hallitus on perustanut Maakuntien Tilakeskus Oy:n hallinnoimaan vielä olemattomia sote-kiiteistöjä ja palkannut sinne johtajia. Samoin hallitus on perustanut SoteDigi Oy:n kehittämään tietojärjestelmien yhteensovittamista.

Ilman muuta väliaikaishallinnon järjestäminen ja kahden firman pyörittäminen valtion piikkiin maksaa. Hallitus luotti niin vankasti sote- ja maakuntauudistuksen läpimenoon, että se ei ollut varautunut asian lykkääntymiseen vuodella.

Toiveikkaasti puhutaan vain uudistuksen siirtymisestä, mutta tosiasiassa koko uudistus lässähti tähän. Seuraava hallitus joutuu siivoamaan sotkun ja korjaamaan tähän asti tehdyt pahimmat virheet. Ensin pitää vain saada hallitus vaihdettua, sillä nykyisen hallituksen jäljet pelottavat. Ties mitä lisäsotkua se kevääseen menessä ennättää saada aikaan.