Markkinoiden laki

Hallituksen ajamaan sote-uudistukseen kiinteästi liittyvä ja kovasti hehkutettu valinnanvapaus on kokeilussa osoittautunut juuri sellaiseksi sudeksi kuin koko ajan on epäilty. Tämä varmistui lopullisesti, kun Pihlajalinna päätti luopua Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta. Se tuli yritykselle liian kalliiksi, eli suomeksi sanottuna ei tuottanut tarpeeksi voittoa.

Pihlajalinna arvioi jo ennen Jyväskylän valinnanvapauskokeilun alkua, että toiminta ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla, jos kapitaatiomaksuja eli palveluntuottajille maksettavia kiinteitä asiakaskohtaisia korvauksia ei nosteta. Kaupunki nosti keskustelujen jälkeen maksuja hieman kesäkuun alussa, kertoo Pihlajalinnan tiedote.

Meille on maalailtu ihania kuvia siitä, miten sote-uudistus antaisi asiakkaalle valinnanvapauden kävellä sisään haluamastaan ovesta ja saada tarvitsemansa hoito. Tämähän ei ole koskaan pitänyt paikkaansa, sillä hallituksen mallissa asiakkaan on valittava palveluntuottaja etukäteen ja pysyttävä tämän asiakkaana tietty vähimmäisaika. Palveluntuottajalle maksettaisiin korvausta juuri tämän Jyväskylässä kokeillun kapitaatioperiaatteen eli pääluvun mukaan. Hoidon vaativuudella ja hinnalla ei ole mitään merkitystä.

Tämä johtaisi tietenkin vähiten sairaiden ylihoitoon ja vaativinta hoitoa tarvitsevien alihoitoon. Perusterveydenhuollon tuottajan kannattaisi sysätä vaativaa ja kallista hoitoa tarvitseva potilas mahdollisimman nopeasti verovaroin kustannettavaan erityissairaanhoitoon. Tämän sanelee markkinoiden laki, sillä yrityksen on tuotettava voittoa osakkeenomistajille.

Hallitus itse sanoo valinnanvapauskokeilua koskevan lainsäädännön perusteluissa, että harvaan asutuille alueille syntyisi alueellisia monopoleja. Tästä ei paljon puhuta, joten laitan hallituksen esityksen tästä kohdasta kuvan.

Tästä päästäänkin Jyväskylän kokeilun lopputuloksen eli perseelleen menon syihin. Yrityksen on tuotettava voittoa, jota kapitaatiokorvaus ei takaa riittävästi. Kun jokin yritys saa alueellisen monopolin, niin kapitaatiokorvaus nousee ihan niin korkeaksi kuin yritys haluaa. Yritys ilmoittaa maakunnalle, että niistä, näistä ja muista erinäisistä syistä hinta pompsahtaa. Jos ei pompsahda, niin ovet menevät lukkoon ja maakunta saa hoitaa homman itse. Jos ja kun maakunta on joutunut yrityksen saavuttaman monopolin takia ajamaan alas oman palvelutuotantonsa, niin sillä ei ole muuta mahdollisuuutta kuin maksaa pyydetty summa. Se nousee koko ajan, sillä yrityksen on tuotettava lisää voittoa.

Soten kannattajat ovat viime aikoina puolustaneet kovasti yhteiskunnan etua pelkäämällä soten kaatumisen johtavan yksityistämisaaltoon. He väittävät kuntien ulkoistavan palvelutuotannon suuryrityksille. He siis eivät luota ollenkaan kunnalliseen itsehallintoon ja kuntapäättäjien kykyyn tehdä päätöksiä. Tosiasiassa kunnat ovat ulkoistaneet palvelutuotantoa juuri soten pelossa. Soten tarkoitus on ajaa koko palvelutuotanto hallitusti suuryrityksille. Nyt kunnat tekevät näitä sopimuksia turvatakseen palvelut omassa kunnassa, sillä jos sote toteutuu, niin pienten kuntien palvelut ajetaan alas. Tämäkin johtuu markkinoiden laista, jonka mukaan isot yksiköt ovat kannattavampia kuin pienet.

Nyt kun tämä erityisesti kokoomuksen hellimä valinnanvapaus on osoittautunut juuri niin kelvottomaksi kuin on epäilty, niin on syytä haudata koko markkinamalli ja antaa päävastuu yhteiskunnan palvelutuotannolle. Sen ei tarvitse tuottaa voittoa.

 

Kommentit (72)
  1. Sirpa Hyttinen
    22.7.2018, 09:00

    Juuri tuota ”kokoomuksen hellimää valinnanvapautta” minä olen ihmetellyt. Nyt minulla on valinnanvapaus menenkö yksityiselle vai julkiselle palveluntuottajalle mutta soten jälkeen minun pitää sitoutua määräajaksi jompaan kumpaan.

    1. Ja missä siinä on lopulta se vapaus?

    2. Juuri näin on. Ainoa valinanvapaus jolla potilaalle on väliä, on vapaus valita lääkäri tai lyhin hoitojono yksittäisen sairaustumisen kohdalla, mutta nuo vapaudet poistuvat SOTE – mallissa.

  2. Yle Areenassa on mielenkiintoinen dokumentti Keski- Euroopan taannoisesta markkinavillityksestä yksityistää vesihuolto. Kuten arvata saattaa homma meni reisille, veden kuluttajahinta moninkertaistui ja kansalaisten yritykset saada vesihuolto takaisin omaan hallintaan maksoi valtavia summia. Yksityistäminen ei tuonut tässäkään tapauksessa säästöjä tai parempaa infraa, päinvastoin.

    Vesihuollon yksityistämien tuskin on ainoa esimerkki siitä ettei yksityistäminen ei ole oikotie onneen. Tuskin tapauksia voi täysin rinnastaa Suomen sote kiimaan, mutta kannattaisi ehkä ottaa varoittavaksi esimerkiksi.
    https://areena.yle.fi/1-4245605

    1. On maamme köyhä
      22.7.2018, 09:25

      Sitä ei voi kuin ihmetellä, miten tyhmiä päätöksiä voidaankaan tehdä. Eikö nyt ole aivan ilmiselvää miten veseilaskulle käy yksityistämisen jälkeen? Ja takaisin ei saa kuin vallankumouksen kautta, ase kädessä. Jos saa.

      Sähkön siirron myynti Suomessa oli esimerkki siitä, miten tyhmät päättäjät saavat aikaan tyhmiä päätöksiä. Miten voi olla kenellekään yllätys, että siirron hinta nousee aina vain, ja rahat menevät sähköverkkoihin investointien sijaan yhtiön omistajille ja verot Gayman-saarille?

      Ei voi kuin ihmetellä tätä pohjatonta typeryyttä. On maamme köyhä ja siksi jää.

      1. Jussi Parviainen
        22.7.2018, 22:26

        Ei ne ole rahamiesten kannalta tyhmiä! Ainut tyhmä on kansa, joka äänesti tämän porukan valtaan!

        1. Markku T Koivisto
          23.7.2018, 07:58

          Surullista on se, että Sakari on ainoa, joka puhuu tässä maassa totta. Joskus puhuttiin toimittajista, nykyään hallituksen megafonista. Kukaan ei pidä köyhistä huolta. Kekkonen olisi ärähtänyt.

    2. Hieno ja valaiseva dokumentti. Kannattaa katsoa.

      1. YLE lähettää valaisevat dokumentit yleensä öiseen aikaan, jotta mahdollisimman moni olisi jo unessa.

    3. Mika Pajari
      22.7.2018, 10:47

      Suuret kiitokset tästä linkistä Sauli. Vesi on Suomen arvokkain asia.

      1. Saattepa nähdä, että Suomen makea vesi tullaan sopimaan päättäjiemme myötävaikutuksella tai jollain lehmänkaupalla kansainväliseen käyttöön. 800 mrd euroa on vesivarojemme arvo arvioitu olevan. Öljy tulee olemaan pikkutekijä strategisessa mielessä vs makea vesi.

        1. Kari Heinilä
          22.7.2018, 15:46

          Siitä saakka kun olen asioista jotain ymmärtänyt olen ollut sitä mieltä, että seuraavat sodat tullaan käymään vedestä

          1. SE ON JO ALKANUT, Irakissa kansa mellakoi saadakseen muun muassa puhdasta vettä.

          2. Markku Isometsä
            24.7.2018, 14:22

            No ei edes Einstein ollut mistään niin varma kuin siitä, että WW4 käydään kivikirvein.

    4. Berliinin vesilaitoksen yksityistämisen tarina on hyvä esimerkki. Berliinissä liehuivat 90-luvulla uusliberalismin tuulet.

      Jos joku poliitikko oli yksityistämistä vastaan, häntä syytettiin takapajuiseksi sosialismin kannattajaksi. Hänet vaiennettiin saman tien. Julkisten yhtiöiden väitettiin olevan kehnoja, yksityisiä yhtiöitä ylistettiin. Uusliberalismia perusteltiin hokemalla väitettä tehokkuudesta.

      Berliinin vesiyhtiö yksityistettiin, vaikka se oli hyvin hoidettu yhtiö. Se toi myös tuloja Berliinin osavaltiolle. Berliini oli kuitenkin syvissä veloissa. Velkaa oli tuolloin noin 35 miljardia. Nykyään sitä on 65 miljardia. Yksityistäminen ei siis vähentänyt velkaa.

      Berliinissä kyse oli yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuushankkeesta, joka takasi voitot 30 vuodeksi. Kumppanuushankkeet tehdään niin. Kun vettä ei kulutettu niin paljon, että yritykset olisivat saaneet sopimuksessa luvatut voitot, RWE ja Veolia veivät asian salaiseen välimiesoikeuteen, jollainen mainitaan usein myös vapaakauppasopimuksissa. Yhtiöt hakivat Berliiniltä korvauksia saamatta jääneistä voitoista.

      Mikä olisi yhtiölle kannattavampaa kuin sopimus, joka takaa voitot 30 vuodeksi? Toisteltiin vain, että yksityiset yhtiöt voivat ottaa riskejä, julkiset eivät. Tässä sopimuksessa yhtiöillä ei kuitenkaan ollut mitään riskiä. Riski ja kulut olivat kokonaan berliiniläisten harteilla.

      Voitot ovat yksityisiä, tappiot sosialisoidaan. Kapitalismia köyhille, sosialismia rikkaille. Kuin soten tarina.

    5. Kemira yksityistettiin myös, lannoitteiden hinnat senkun kallistuvat maanviljelijöille.

      Olen päätynyt käsitykseen, että rahan syntymekanismin yksityistäminen aiheuttaa nykyisin lähes kaikki ongelmamme. Rahan luonti yksityistettiin EMUn (Euro) myötä yksityisille yrityksille, joita pankeiksi kutsutaan. EKPtä (Euroopan keskuspankki) ja valtioiden keskuspankkeja on kielletty lainsäädännöllä antamasta velkaa valtioille ja julkiselle sektorille. Valtio ottaa siis lainaa yksityisiltä pankeilta.

      Noin 95% liikkeellä olevasta rahasta on jonkun (valtion, yritysten ja yksityisten ihmisten) ottamaa velkaa. Velka ja korko (=rahan hinta) lisäksi syntyvät tyhjästä pankeissa laillisilla kaksinkertaisen kirjanpidon merkinnöillä ja katoaa kun velkaa maksetaan takaisin.

      Talouskasvua ei siis ole ellei joku ota velkaa. Velka=raha=ostovoima=työpaikka eli palkka. Nykyisen rahan syntymekanismin vallitessa mikään määrä työtä, leikkauksia, yksityistämistä, palkkojen polkemista ym. ei lisää tuottavuutta. Työ=raha=ostovoima olisi parempi, esim. keskuspankkirahoitus ja rahan luonti pois yksityisiltä yrityksiltä eli pankeilta. Velanottokyky ei ole määrätön eikä velkaa voi loputtomiin maksaa ottamalla velkaa, ei ainakaan yksityiset ihmiset ja yritykset. Valtio on hieman eri juttu, koska sillä on verotusoikeus.

    6. Keski- ja Etelä-Euroopan vesihuollon yksityistäminen osoittaa suuntaa Suomen sote-alan yksityistämiselle, jota Sipilän hallitus ajaa jääräpäisesti varoituksista välittämättä.

      YLE tosin lähettää valistavia dokumenttiohjelmia ulkomailla tapahtuvista poliittisista toiminnoista, mutta se tahallaan sijoittelee ne huonoon katseluaikaan: myöhäisiltaan ( klo 21.30 alkavaksi) ja alkuyöhön. Esimerkiksi tänään 22.7. lähetettävä ”Ulkolinja. Halvan työn kova hinta.” on kello 22.55 – 23.55. Vaikka ne voikin katsoa myös Areenassa, mutta kuinka moni katsoo niitä tietokoneen avulla sieltä. Niitä ei sijoitetaan parhaimpaan ja suotuisimpaan katseluaikaan ( klo 19 – 21). Sinä aikana YLE:n ohjelmissa esitetään viihdettä, urheilua ja suoranaista hömppää, joka kuuluisi pikemminkin kaupallisille kanaville. YLE:n päätoimittaja Jouko Jokinen on lausunut YLE:n tärkeimpiä tehtäviä olevan maakuntauutisten, urheilutapahtumien ( kustannuksista piittaamatta) ja ulkomaantapahtumien välittäminen. Näyttää siltä, että urheilu-uutiset olevan Jokiselle kaikkein tärkeimpiä. Kriittisten ulkomaan dokumenttien lähettäminen olevan hänelle jonkinlainen välttämätön paha, jotta YLE edes jotenkin erottuisi mainosrahoitteisista kanavista.

    7. Työsuhde-etuna astma
      22.7.2018, 20:43

      Löytyyhän meiltä yksityistämisen iloista esimakua jo omastakin takaa, kun sähköverkot pistettiin lihoiksi.

Kommentointi suljettu.